Yleistä keskustelua musiikista ›

Gary Enfield: Ollakseen teknisesti mielenkiintoinen ei biisin itsessään tarvitse edes kauheasti puhutella, jos ollaan tarkkoja.
 
Tästä syystä kai porukka kuuntelee jotain... mikä se bändi oli jossa on se basisti? Rushia, niin.

Kefiiri: Tästä syystä kai porukka kuuntelee jotain... mikä se bändi oli jossa on se basisti? Rushia, niin.
 
No jos minä omaehtoisesti kuuntelen Rushia, niin joku tällainen syy siinä on.

Kefiiri: Tästä syystä kai porukka kuuntelee jotain... mikä se bändi oli jossa on se basisti? Rushia, niin.
 
Minä kyllä kuuntelen Rushia puhuttelevien piisien takia. En soitintaituruuden tai vaikeuden takia.

Kefiiri: Tästä syystä kai porukka kuuntelee jotain... mikä se bändi oli jossa on se basisti? Rushia, niin.
 
Tarkoitit nyt kuitenkin varmaan Totoa tai Steely Dania?

StJerky: Minä kyllä kuuntelen Rushia puhuttelevien piisien takia. En soitintaituruuden tai vaikeuden takia.
 
No sama täällä. Ihme heitto Kefiiriltä.

Muovinen: Tarkoitit nyt kuitenkin varmaan Totoa tai Steely Dania?
 
Toto olisi ollut liian vanha vitsi ja Steely Dan taas on oikeasti helkkarin hyvä :)
 
Rushin musasta en ole koskaan saanut irti mitään, (enkä ole jaksanut kauheasti yrittääkään, kun koko touhussa ei ole ensimmäistäkään kiinnostavaa piirrettä), mutta suosiosta päätellen monet ryhmästä tykkäävät. Mitä ilmeisimmin muutkin kuin soittajat.
 
Pahoittelen aiheuttamaani ällistelyä :)

Kefiiri:
Pahoittelen aiheuttamaani ällistelyä :)
 
Ei se mitään, saat anteeksi tämän kerran. Kunhan ei toistu.

Kefiiri: Toto olisi ollut liian vanha vitsi ja Steely Dan taas on oikeasti helkkarin hyvä :)
 
Rushin musasta en ole koskaan saanut irti mitään, (enkä ole jaksanut kauheasti yrittääkään, kun koko touhussa ei ole ensimmäistäkään kiinnostavaa piirrettä), mutta suosiosta päätellen monet ryhmästä tykkäävät. Mitä ilmeisimmin muutkin kuin soittajat.
 
Pahoittelen aiheuttamaani ällistelyä :)
 
Toto on kaikin puolin elähtänyt, kyllä. Minäkin olen yrittänyt Rushia kuunnella mutta kun se laulu lähtee... muistan kyllä että kuulin jonkun hyvän Rush-biisin enon luona vuonna 2000 mutta muistikuvat ovat hieman haalenneet. Ehkä krapula syöksi arviointikyvyn hetkelliseen pettämiseen.

Rush on maailman paras yhtye. Kolmikko, joka tekee mahtavia pop/rockbiisejä kiinnostavilla soittosuorituksilla pilke silmäkulmassa. Geddyn vokaalit on parhautta. Livenä vetävät timanttisella tarkkuudella ja biisit sekä puhuttelee että viihdyttää. 5/5. Fok yo h8rs.

Tää on jännä tää Rush, soittotaitoa tuskin kukaan epäilee, vaan musa itsessään jakaa aikalailla.

Gary Enfield: Tää on jännä tää Rush, soittotaitoa tuskin kukaan epäilee, vaan musa itsessään jakaa aikalailla.
 
Itse inhosin YYZ-biisiä sen kuullessani, ja päätin, että paska bändi, hyisss. Myöhemmin erehdyin kuulemaan popimpaa kamaa ja rakastuin.

Askorbiinihappo: Itse inhosin YYZ-biisiä sen kuullessani, ja päätin, että paska bändi, hyisss. Myöhemmin erehdyin kuulemaan popimpaa kamaa ja rakastuin.
 
Olen onnellisessa asemassa, koska en ole kunnolla tutustunut bändiin ja kaikki mitä olen kuullut, on vähintään hyvää.
 
Löysin myös blackmetallista viimein kuunneltavaa kamaa ja täten koko genre tuntuu kiinnostavalta.

Kuuntelin yhden Rushin kappaleen ja se olikin yllättävän hyvä.

Kefiiri: Kuuntelin yhden Rushin kappaleen ja se olikin yllättävän hyvä.
 
Eka kuulemani Rushin piisi oli Analog Kid 1983 ja se kuulosti tosi jännältä heti eka kuulemalla. Laulustakin pidin.

Vanha keskustelu, mutta antakaa armoa koska....
 
Keskustelu avattu 2017. Nyt on 2021. Olen edelleen samassa tilassa kuin aloituksessa, ne wanhaht tutut bändit/biisit toimii, uusi matsku ei edes kiinnosta, ohoh.... Osittain se voi kai johtua kaipuusta entiseen ja parempaan. Ennen neurologista sairastelua (MS) tutuksi tulleet ovat kivaa musiikkia. Elämä kun oli yksinkertaisesti parempaa terveenä.

patarouva: Näin maallikkona tuntuu, että tuo tilanne tulee iän myötä helposti eteen, ellei sitä aktiivisesti estä tai siis todellakin tietoisesti etsi ja kuuntele uutta musiikkia - myös silloin, kun se ei vaan tunnu toimivan. Oma mukavuusalue on kai aina ne nuoruuden biisit. Eikös tuo pari vuotta vanha tutkimuskin sano samaa: http://www.huhmagazine.co.uk/9467/n … -we-stop-liking-new-music-at-age-33
 
Kun on 12-13 -vuotiaasta asti, yli 50 vuotta kuunnellut innokkaasti, tuntuu siltä, että aina uutta musaa kuullessa ensimmäinen ajatus on: Missä olenkaan kuullut tällaista aikaisemmin? Ketäs nämä nyt muistuttaa?
 
Jos musa taas on ihan äärierilaista ja outoa, ei se yleensä vaan kolahda. Ei minusta elektronisen uuden musan, tiibetiläisen temppelimusiikin tms. kuuntelijaa saa, eikä mikään vihaisten nuorten miesten raivoilukaan enää osu.
 
Erittäin laaja-alaiselta musanharrastajaystävältä olen vuosien varrella saanut kyllä huippuvinkkejä esim. afrikkalaisesta ja intialaisesta musasta.
 
Moniko vaikkapa kitararockin ystävä loppujen lopuksi siirtyy kovinkaan kauas perus-suosikkigenrestään muuten kuin hetkellisesti. "Uutena juttuna" voidaan pitää vähän poikkeuksellista kitara- tai rumpusoundia, tai nokkelia sovituksia tai melodioita, mutta perimmiltään ollaan kuitenkin tutussa kotipesässä.

Jester44: Vanha keskustelu, mutta antakaa armoa koska....
 
Keskustelu avattu 2017. Nyt on 2021. Olen edelleen samassa tilassa kuin aloituksessa, ne wanhaht tutut bändit/biisit toimii, uusi matsku ei edes kiinnosta, ohoh.... Osittain se voi kai johtua kaipuusta entiseen ja parempaan. Ennen neurologista sairastelua (MS) tutuksi tulleet ovat kivaa musiikkia. Elämä kun oli yksinkertaisesti parempaa terveenä.
 
Ymmärrettävää - ja sitä paitsi musiikista tulee mielleyhtymiä ja muistoja jos jostain. Itse luotan vanhoihin tuttuihin tietyissä tilanteissa (ruokaa laittaessa - salilla). Joskus on myös vaan pakko laittaa se vanha tuttu teemaälppy soimaan ja fiilistellä/soitella mukana. Livetilanteissa uudet jutut on eri juttu. Silloin sitä odottaakin kuulevan jotain ennenkuulumatonta (paitsi jos on mennyt oopperaan).

Mielihyvä on nössöille, kuunnelkaa vain musiikkiin tutustuaksenne, sitä hämmästelläksenne. Voihan se mielihyväkin vielä joskus tehdä comebackin.

sub zero: Mielihyvä on nössöille, kuunnelkaa vain musiikkiin tutustuaksenne, sitä hämmästelläksenne. Voihan se mielihyväkin vielä joskus tehdä comebackin.
 
Passion and Warfare on kyllä kova kasetti.

Jester44: Vanha keskustelu, mutta antakaa armoa koska....
 
Keskustelu avattu 2017. Nyt on 2021. Olen edelleen samassa tilassa kuin aloituksessa, ne wanhaht tutut bändit/biisit toimii, uusi matsku ei edes kiinnosta, ohoh.... Osittain se voi kai johtua kaipuusta entiseen ja parempaan. Ennen neurologista sairastelua (MS) tutuksi tulleet ovat kivaa musiikkia. Elämä kun oli yksinkertaisesti parempaa terveenä.
 
Jos olet metallimiehiä, niin koita jotain ihan muuta. Heitän vaikka haastena tsekata GoGo Penguinin: https://www.youtube.com/watch?v=UokxELNWkJ4 Ja jos haluat kokeilla synkkää ja raskasta, jos se auttaisi synkkään mielentilaan, niin vaikka tästä: https://www.youtube.com/watch?v=wbRj073Z9Qg (jos on liian synkkää, niin tsekkaa bändin toka albumi)