Yleistä keskustelua musiikista ›

Anssi 8000 & Maria Stereo oli aika hämmentävä keikkakokemus viime viikonloppuna: Anssi polki vasemmalla jalalla virveliä, oikealla basaria, soitti samaan aikaan kitaraa ja lauloi, Maria soitti rideä, urkuja ja lauloi ja koko homma pysyi omalla mielenkiintoisella rytmiikallaan erittäin sopivasti kasassa. Käsittämättömän hienoa.

Mää olin aina katkera muille pojille, kun ne pystyi ottamaan kaljaa ennen keikkaa. Yksikin olut oli mulle liikaa, kun kitarariffit oli sellasia progelirutuksia ja laulu meni eri tahdissa. Myöskin sellaisen improilun ja maalailun se esti täysin, välillä ois ollu esim. kiva venyttää jotain lauluosaa, mutta siinähän lähtee riffit lapasesta heti. Ja varsinkin kun en koskaan sävellysvaiheessa miettinyt tuota asiaa lainkaan. Sitä jälkikäteen keikkaan valmistellessa vasta tajusi, että tässähän taitaa olla melekonen homma edessä.
 
Mutta ei se niin hankalaa kunhan vaan jaksaa reenata niin kauan, että kitarointi tulee lihasmuistista.

Treenaammalla kehittyy ehdottomasti. Ennemmin tai myöhemmin. Mitä enemmän aikaa ja vaivaa siihen uhraa, sitä enemmän se sitten myös maksaa takaisin.
 
Ihmisellä hengitys ja muita tahdosta riiippumattomia elintoimintoja säätelee autonominen hermosto.
 
Ihmisessä on se hieno puoli että harjoittelemalla eli toistamalla voi opettaa aivoja siten että lopulta toiminto siirtyy pikkuaivoihin motoriseen aivokuoreen. Vaikkapa tämä soitto ja laulaminen. Tarpeeksi kun treenaa niin se alkaa tulla kuin itsestään eikä tarvi yhtään miettiä. Soittamiseen liittyvät taidot ovat silloin iskostettu selkäytimeen. Sitten voikin alkaa improvisoimaan :D
 
Noh kun soitto tulee kuin itsestään niin voikin keskittyä enemmän laulamiseen. Tutkimuksen mukaan motivaatio auttaa yllättävän paljon uuden opettelussa.
 
Linkkejä kiinnostuneille:
 
http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/tutkivaope/ahonen.htm Tutkimus: musiikin harjoittelu ja sen vaikutukset
http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L8.html#RTFToC8 pikkuaivot, motorinen aivokuori, motoriikan säätely
http://fi.wikipedia.org/wiki/Selk%C3%A4ydin Selkäydin

Mä olen pystynyt oksentamaan ja kusemaan samaan aikaan samaan vessanpönttöön, ilman että pisaraakaan on mennyt ohi. Joten kyllä kanteletta ja itkuvirsiäkin pystyy samaan veivaamaan.

Asiaa helpottaa, kun soitat musiikkia jossa laulu menee samassa tahdissa soiton kanssa. Ainoa esimerkki joka nyt tulee mieleen on Megadethin Symphony of Destruction, ja varsinkin kertosäe jossa kitara ja laulu luonnistuvat sutjakasti saumattoman rytmin takia. Ja asiaa auttaa vielä sekin että Mustainen laulu on vähintäänkin erikoista.

Niin, miten jotkut siihen pystyy? En siis tarkoita että miten, neuvokaa, vaan tutkitustihhan ihminen ei pysty keskittymään kahteen asiaan yhtäaikaa. Onko toinen näistä sitten jotenkin lihasmuistista ihan ajattelematta tuleva juttu, vai onko molemmat puoliksi automaattisesti tulevia? Itsellä ei onnistu, eikä sen puoleen tarvitsisikaan kun en lauluääntä omaa.
 
Nuoteista. Biisit ovat useimmiten tasajakoisia niin nuoteista se on varsin helppoa. Olen itse aina laulanut ja soittanut jotain instrumenttia. Pikkupoikana oli juhlaa kun oppi dr. Feelgoodin Roxetten vaikeakuuloisen basson ja laulun siihen päälle, Bändinkin jätkät kattoivat ihmeissään. Mutta ei se niin vaikea ollut kun oppi sen poljennon ja tarpeeksi kun treenaa pitää aina tietyssä kohdassa kuulua tietty juttu. Jos ei, treenaa lisää!

Harjoittelu on ihan turhaa:
- Hyvät ei sitä tarvitse
- Huonot ei sillä parane
 
Tuo on sitä ylimielistä roskaa mitä ns. lahjakkuudet nuorina typeryksinä levittävät. Jolla ei tosielämän kanssa ole mitään tekemistä.
 
Helvetin monta lahjakkuutta on menetetty niin musiikissa kuin urheilussakin kun tällä lahjakkuudella on noussut kusi päähän eikä ole riittävän ajoissa tajunnut harjoittelun ja nöyryyden merkitystä. Ja todella moni on puskenut läpi harmaan kiven vaikka kuinka on ympäristö vittuillut ja mollannut. Lahjoilla pääsee vain tiettyyn pisteeseen. Harjoittelemalla lahjatonkin pääsee aina pitemmälle, vaikka alku olisikin vaikeampi.

Leirinuotiobiisejä vaan (kitara), tai toivelaulukirjamatskua (piano). Yhtä aikaa soittaminen + laulaminen kuuluu mm. musiikinopettajan perustaitoihin. Jos Mirjami 10 v ja Reino-Petteri 20 v pystyvät siihen, niin pystyt sinäkin. Takapuolta penkkiin vaan.

Lahjoilla pääsee vain tiettyyn pisteeseen.
 
Totta!
 
Harjoittelemalla lahjatonkin pääsee aina pitemmälle, vaikka alku olisikin vaikeampi.
 
Ei pääse, vaan johonkin pisteeseen vain, jonka lahjakkaampi kuittaa; toki vähemällä harjoittelemisella, mutta kuitenkin.

Hehee, mä nään sieluni silmin, kun Baron myhäilee jossain onnistunutta provoaan.

Hehee, mä nään sieluni silmin, kun Baron myhäilee jossain onnistunutta provoaan.
 
Se on semmoinen, sanonko mikä? Häh!

Toi yhtäaikaa soittaminen ja laulaminen on vähä niinko taaempana verrattiin polkupyörällä ajamiseen. Kun hoksaa, että pystyssä pysyy ja eteenpäin menee, niin sit vaan antaa mennä. Jokusen kerran voipi kaatua, mut se kuuluu asiaan. Noi leirinuotiokipaleet on oikein mainioita tuohon harjoitteluun, ainakin akkarilla.
 
Itte osasin nipinnapin kolme sointua, enkä niitäkään kunnolla ja laulu raikasi päällä kummasti. Ei sillä säestävällä kitaralla niin ihmeitä tartte tehdä. On se jossain määrin kait soittimestakin kiinni. Ittellä esim toi haittarin kanssa laulaminen on aina vaan ihan yhtä myrkkyä. Koko ajan semmoinen tunne, että kummastakaan ei oikein tahdo tulla yhtikäs mitään.
 
Mut toi lahjat vs harjoittelu on sitten toinen juttu. Siinä on huomattava semmoinenkin juttu, että jos ääni on kuin variksella, niin lähtökohta on semmoinen, että siitä ei millään tule tangokunkkua tai oopperalaulajaa. Myös toi tyylitaju on semmoinen juttu, että sitä ei saa kaupasta ja sitä on vaikea harjoitella. Mut jos se oma musiikkimaku natsaa omiin resursseihin ja vaan jaksaa sitkeästi harjoitella, että saapi homman toimimaan, niin eipä siinä kait sen ihmeempiä sit tarttekaan?

T
Mut toi lahjat vs harjoittelu on sitten toinen juttu. Siinä on huomattava semmoinenkin juttu, että jos ääni on kuin variksella, niin lähtökohta on semmoinen, että siitä ei millään tule tangokunkkua
 
Esimerkki osin valaiskoon asiaa lauluäänen osalta:
SH on loistava -ja tunnetu pianisti, mutta kun hän laulaa, niin lammaspaimenekin sen ehkä kuulessaan tajuavat toimenkuvansa eli paimennettaviensa toiveet ja kutsut: Korkeita, mäkättäviä, hätäänyneitä ääniä kuullessaan, arvelevat susilaumojen ahdistelevan katraitaan; sehän ei ole sitä, vaan... no olkoon.

tutkitustihhan ihminen ei pysty keskittymään kahteen asiaan yhtäaikaa.
 
Väärin. Miehet eivät pysty keskittymään kahteen asiaan yhtä aikaa (ainakaan minä), naiset sen sijaan pystyvät. Ne miehet jotka tähän pystyvät eivät ole miehiä lainkaan vaan ufoja.
 
E: Eimut ihan oikeesti, oletteko kokeillut puhua puhelimeen ja kirjoittaa koneella esim. mesessä samaan aikaan? Täysin mahdotonta. Aina kun alkaa kirjoittaa sen puhelun yhteydessä jotain menee puhuminen sellaiseksi "Öö.. joo, ootas. Ootahan hetki, kirjotan tässä. Öö, joo."

E: Eimut ihan oikeesti, oletteko kokeillut puhua puhelimeen ja kirjoittaa koneella esim. mesessä samaan aikaan? Täysin mahdotonta. Aina kun alkaa kirjoittaa sen puhelun yhteydessä jotain menee puhuminen sellaiseksi "Öö.. joo, ootas. Ootahan hetki, kirjotan tässä. Öö, joo."
 
Tossahan on nyt vaikka kuinka monta eri prosessia. Pitää pystyä pitämään puhelinta korvalla jotenkin, näpyttämään näppistä, lukea näytöltä tekstiä, ajatella sen sisältöä, tehdä vastine sille päässään, kuunnella puhujaa puhelimesta ja puhua tälle takaisin. Jokainen tilanne vielä uniikki, ei pysty opettelemaan ulkoa. Ei ihme jos ei kykene.

E: Eimut ihan oikeesti, oletteko kokeillut puhua puhelimeen ja kirjoittaa koneella esim. mesessä samaan aikaan?
 
Onnistuu eikä tuo nyt edes ole kovin hankalaa. Täytyy tosin myöntää, että välillä ajatus karkaa liiaksi jommankumman toiminnon puolelle, mutta suht hyvin tuokin hoituu kun keskittyy molempiin tarpeeksi.

Rytmi on siellä missä sävel tunnetaan

Ehkä mie salaa vähän kadehdin pikkusiskon taitoa pitää kymmentä meseä auki yhtä aikaa, selata netissä, puhua puhelimeen ja tehdä tarvittaessa vaikka läksyt yhtä aikaa samalla kuunnellen musikkia. Ja kaikki tulee tehdyksi. Mie jos teen noin menee hermot ja ikä ja terveys kun mitään ei saa tehtyä kunnolla loppuun vaan kun selaat netissä niin jatkuvasti pomppaa mese esille ja joka välissä vähän läksyjä raapustaa ja puhelinkeskustelu menee ohi korvien jne. Ei tulis mittää.

. Ei tulis mittää.
Voi voi. Tarttee vain hyväksyä se, että pikkusiskosi pärjää vähemmällä harjoituksella kuin sinä itte. Niin ne pikkusiskot tekee. Mun pikkusiskosta tuli jouluna Mummo. Minust ei koskaan tule Mummoa, vaikka seisoisin päälläni.