Yleistä keskustelua musiikista ›

Nyt: Soitan kitaraa semmosessa vielä hiukan suuntaa hakevassa rock/metalli bändissä.

Alternative: Laulaja/kitaristi jonkimoisessa proge pumpussa tahi jazz kitaristi.

Olisin sellainen maailman kolmesti kiertänyt kusipää joka heittää hotellihuoneita ikkunoista ja kylpee neitokaisten kanssa poreammeissa. Raideriin kirjoittaisin paksulla tussilla että pimppaa ja viinaa.

Tällä hetkellä: Tupaikoimaan kykenemätön kitaran rämpyttäjä blues/rock ryhmästä.
 
Jos olisin joku muu kuin olen, niin:
minä olisin semmoinen komea tupakoiva mies ja soittaisin Elton johnin kanssa korotetulla uima-altaalla funkyjazzia. Välillä nousisin pianon päälle seisomaan ja soittaisin sooloa viululla niin kuin slash kitarallaan.

Nykyään en soita bändissä, mutta aikaisemmin soitin bassoa semmoisessa rässisekamelska bändissä, mutta metallia siis soittelen pääosin.
 
Jos en siis soittaisi metallia haluaisin soittaa jotain jazz/downtempo tyyppistä fiilistelyä.

Hmm... jossittelu on yleensä jokseenkin turhaa touhua, ollut mikä ollut mutta... :)
 
Päiväduunin salliessa puuhaan tällä hetkellä parissa kolmessa bändissä joiden skaala kattaa vähän kaikenlaista, Ranskalaisista Koroista hippimusaan.
 
Uskalluksen puute, epäusko omiin kykyihin ja ajan henki, että pitää olla "kunnollinen" ammatti, olivat aikanaan osasyynä siihen, ettei tullut hankkiuduttua muusikoksi. Ajauduin sitten ammattiin, joka tosin sekään ei välttämättä ollut tuolloin "kunnollisen" kirjoissa :)

Mikäli olisi käynyt toisin, voisin kuvitella satsanneeni kaikkeni edistyäkseni musan parissa niin pitkälle kuin näillä rahkeilla pystyy ja olisin todennäköisesti tänään jonkun sortin "hired hand", studio- ja sessiosoittaja. Keikkailu typistyisi ehkä melko vähäiseksi koska en viihdy runsasväkisessä ympäristössä ja esiintymisvietti puuttuu lähes kokonaan. Sensijaan nysvääminen pikkutunneilla studion uumenissa vaikkapa jonkun groovaavan komppiraidan parissa olis mitä todennäköisimmin just mun juttu, "gettin' the music right." Onneksi tuo on mahdollista pienessä mittakaavassa näin harrastajanakin.
 
*
 
Jälkijossittelua: Ammattisoittajana olisin todennäköisesti ainakin yrittänyt siirtyä jossain vaiheessa kitarasta rumpuihin=mielisoitin kautta aikain.

Olisin basistin sijasta uusi Robert Plant.

Kevyen musan puolella mulla on onni ja ilo tehdä täsmälleen niitä asioita mitä haluan. Mäkin tein aikoinaan sen valinnan että ammatti pitää olla, ja musa on sitten riippumattomana ja vapaana tienestipaineista tehtävä juttu, enkä kadu tuota päätöstä tipan tippaa.
 
Toisaalta, mä voisin kyllä kuvitella itseni klasaripuolelle, jos asiat ja elämä olisi mennyt toisin. Mä olisin varmaan viihtynyt ihan hyvin jonkun isomman orkan rivimuusikkona. Mutta varsinkaan ammattilaiseksi huttukeikkamuusikoksi - never.

hmh. noh.
tällä hetkellä: tietysti pauligin & kump. kanssa tuossa bändiksikin kutsutussa kokoonpanossa koitetaan vääntää jotain mukavaa kevyt-raskas rokkia huonolla menestyksellä
tulevaisuudessa: samaa kamaa ammattimaisemmissa merkeissä tai sitten vaikka jotain mukavaa, hyvällä maulla tehtyä konemusaa vääntäisin

Voipi olla,että olisi enempi humpan puolella,mutta bändikaverit ohjaavat tuolle iskelmäpuolelle,kiitos heille.

osaisin soittaa jotain. nyt en.

Varmaa joku triangelisti.

Soittaisin kapuloita jossain 70's murderous horror jazzia vetävässä orkesterissa.

Nyt soitan kitaraa, jos en soittais sitä niin olisin ehkä basisti. Basso on kiinnostava soitin.

Jos en olisi nykyinen muusikko, en olisi muusikko lainkaan...
Kaikki tai ei mitään!

Voipi olla,että olisi enempi humpan puolella,mutta bändikaverit ohjaavat tuolle iskelmäpuolelle,kiitos heille.
 
Genretietoinen tanssimuusikko, hyvähyvä. En siis pilkkaa, by all means.
Soittakaa hamboa!

Olisin hyvä muusikko...
 
Nojoo, ehkä soittaisin rumpuja, koska niitä en osaa nyt soittaa yhtään.

En ole nykyinen, siis muusikko, ja jos saisin nyt valita uudestaan niin olisin. Tekisin sitä, mitä nykyään yritän tähdä ja tekisin sen paremmin kuin mihin nykyään toivoisin vielä pääseväni. Jotakuinkin näin.

Jos en olisi nykyinen (ei muusikko), olisin silloin varmaan muusikko. Mut en mä oikeesti mikään muusikko haluais olla.

Mikäli olisi käynyt toisin, voisin kuvitella satsanneeni kaikkeni edistyäkseni musan parissa niin pitkälle kuin näillä rahkeilla pystyy ja olisin todennäköisesti tänään jonkun sortin "hired hand", studio- ja sessiosoittaja. Keikkailu typistyisi ehkä melko vähäiseksi koska en viihdy runsasväkisessä ympäristössä ja esiintymisvietti puuttuu lähes kokonaan. Sensijaan nysvääminen pikkutunneilla studion uumenissa vaikkapa jonkun groovaavan komppiraidan parissa olis mitä todennäköisimmin just mun juttu, "gettin' the music right." Onneksi tuo on mahdollista pienessä mittakaavassa näin harrastajanakin.
 
Tuontyyppinen meininki se olisi melko lailla minunkin juttuni nykyisellään. Koskaan en ole digannut ihmeemmin juur minkäänlaisesta huomiosta, joten olen enemmän soittaja kuin esiintyjä. Vielä kun noita soittokavereitakin kerkisi jostain haalimaan niin voisi taas tuotakin pitkästä aikaa harrastaa.

Jos en soittaisi metallia kitarallani, niin haluaisin soittaa rumpuja grindcorebandissa, tai sitten kitaraa jossain Ambientharoily-yhtyeessa.
 
Joskus kun vain saisi rummut hankittua.