Yleistä keskustelua musiikista ›

Tais himmeli kuitenkin soittaa ihan loppuvuodesta -95 TOISEN keikkansa teatrossa.. Type covereita tosin.
 
No niin, 95, 97, vuodet vierivät ja mistä sitä aina muistaa mitä milloinkin tapahtui :-) No, siellä kuitenkin ja kamala oli ja tuskin olisi toiminut omallakaan matskulla. Miksi helkutissa muuten Röyhkää lämmitteli Type O Negative coveryhtye? Ei mikään ihme, että mesta ei ollut pystyssä kauhean pitkään....
 
Ja vara-RHCP tai ei, Rasmuksesta tuli heti sellainen tunne että katsoi jotain ihan muuta. Kaikki bändit ottivat tuolloin (ja nykyäänkin) itsensä törkeän vakavasti ja jyystivät tiukkaa angstikakkaa tai jotain "merkityksellistä" musiikkia ja sitten tulee tuollainen porukka, joitten n. 10v laulaja pomppi ympäri lavaa kuin vieteriukko ja kaikilla tuntuu olevan _hauskaa_.
 
Neljä Ruusua näin Tavastialla joskus ensimmäisen levyn aikoihin, kun eräs tyttö halusi nähdä kun siinä soitti Ismon (IIK!) pikkuveli. Ei ollut kauhean mieleenjäävää.
 
Ja aikoinaan tuli paljon kuultua myös Kemopetrolin demoa ja vähän harmiteltua kuin "tälläinen ei koskaan Suomessa tule menestymään". Heh.

Kun ensimmäisen kerran kuulin Nirvanan Smells Like Teen Spiritin, mietin että kaikenlaisia kloppeja sitä päästetäänkin studioon, mutta tuskinpa näistä enää tämän hitin jälkeen kuullaan yhtään mitään.
 
Myöskin kun kuulin Maustetyttöjen ekan hitin Wannabe, niin melkein säikähdin että jösses, kaikkea sontaa sitä viitsitäänkin ihmisille soittaa.
 
Heh, noi oli puolestaan sellaisia, että kuuntelin heti suu auki: tää on hitti!
 
Spice Girlsin "Wannabe" on edelleen mun mielestäni yksi loistavimpia läpimurtobiisejä ja aivan täydellinen tapa avata ura, vähän niinkuin loistava shakkisiirto. Kuuntelemalla Spice Girlsin levyt on helppo huomata, että toista samantasoista biisiä ei sitten tullutkaan, ja myöhemmät "hitit" ovat päässeet läpi vain tuon ensimmäisen painolla.
 
Ja Smells Like Teen Spirit oli myös aivan selvä hitti heti kättelyssä, vaikka Nirvana lakkasikin kiinnostamasta mua Bleachin jälkeen (yllättävää, koska yleensä pidän Butch Vigin tuotannoista kovasti). Siitä tuli sama fiilis kuin aikoinaan kuullessani vasta ilmestyneen Beastie Boysin "Fight For Your Right To Partyn", sellainen: tässä on yhden sukupolven kuva ja heidän oma hymninsä, samantekevää mitä itse siitä pidän.
 
En kyllä silti yrittäisi selvänäkijäksi. Vuonna 1982 sanoin vakaana kantanani (ja ehkä myös 16-vuotiaan itsevarmuudella) King Features -syndikaatin edustajalle, että heidän vasta lanseeraamansa sarjakuva tulee olemaan floppi, kukaan ei koskaan tahdo lukea täydellisen itsekeskeisen kissan edesottamuksista ja lasagnensyönnistä (saati samaistua mokomaan p***iaiseen). Omalta osaltani ennustus toimiikin, en tahdo lukea Karvista vaikka se olisi viimeinen sarjakuva maailmassa.
:-)

Spice Girlsin "Wannabe" on edelleen mun mielestäni yksi loistavimpia läpimurtobiisejä
 
Zigazig ahh! (Oli ihan pakko...)

Mitä popimpi, sitä flopimpi.
 
Michael Jacksonia ei lasketa.

Väärin. Pääkköset ja Raptori ovat suomirapin edelläkävijöitä.
 
Joo, mutta enemmän tosissaan tehdyn suomiräbän, niinko.

Joo, mutta enemmän tosissaan tehdyn suomiräbän, niinko.
 
Oikeastaan varsinainen Suomi-rapin edelläkävijä on General Njassa. I'm young and beautiful and oh so natural...

His Infernal Majestyn näin Ankkarockissa joskus 90-jotain. Vähän niiden jälkeen soitti Cosmos Tango - molemmissa bändeissä oli laulajalla samettitakki ja punaviinipullo ja palava rööki kokoajan. Arvelin, että tästä jälkimmäisestä saattais ehkä tulla jotain, kovalla työllä, mutta HIM:istä ei ikinä...
 
Eikös se Molliollin bändi kuitenkin ollut listaykkösenä ja myynyt nopeasti ja paljon? Äkkiä se kyllä katosi.

Joskus 80-luvun alkupuolella oltiin katsomassa Hanoi Rocksia, lämppärinä joku Smack. Poikia nahkahousuissa ilman paitaa......tästä ei tuu ikuna mittään.
 
Myöhemmin yksi suomirokin parhaita !

Apulantaa pidin kahden markan Nirvana-kopiona. Toisin kävi. HIMin listamenestykselle povasin floppia ponnettoman Join Me-videolohkaisun perusteella. Toisin kävi.

Muistan kun joskus monta vuotta sitten olin Nightwishin keikalla Seinäjoen raviradalla. Tuumasin silloin kaverilleni "Oopperaa ja heviä, tuosta ei tuu ikinä yhtään mitään." samoin Rasmusta pidin yhden levyn bändinä..
 
BCR

Negative
Se joku satellite of our love (tai jotai) siihen aikaan oli silleen et ei tätä paskaa kukaan kuuntele. Mut hyvin hän noil menee.
TikTak
Muistan Lopeta videon ensi esityksen. Ei kolissu :D. mutta nykyäänhän tytöt ovat jo suomirock veteraaneja.
Uniklubi
rakkautta ja piikkilankaa. No ....ohan noi ratioon saanu jo muutaman muunki biisin soimaan

Eikös se Molliollin bändi kuitenkin ollut listaykkösenä ja myynyt nopeasti ja paljon? Äkkiä se kyllä katosi.
 
Ei se levy myyny minkään vertaa. Sonylta(?) tais tulla potkut aika pian levyn julkaisun jälkeen.

Ei se levy myyny minkään vertaa. Sonylta(?) tais tulla potkut aika pian levyn julkaisun jälkeen.
 
Ja siitä suivaantuneen Olli lähti Kokoomuksen ehdokkaaksi eduskuntaan.

Samassa bändikisassa 69 Eyesin kanssa. "Tuo nyt on aivan persoonatonta paskaa..."

Oltiin vuonna -89 omalla bändillä Savonlinnassa jonkunlaisessa bändiskabassa ja luulimme olevamme automaattinen voittaja, olimmehan sinä vuonna selviytyneet Rockin SM-kisoistakin jatkoon. Pettymys oli valtaisa kun emme päässeet edes illan loppukilpailuun ja kisan harjasi joku hemmetin HC-trio, joka soitti kauheata ylinopeaa mölinää. Bändin nimikin oli jotain ihan käsittämätöntä. Vedin armottomat perseet sinä iltana ja oksensin omiin kenkiini. Joku taisi käydä näyttämässä paljasta takapuoltaankin tuomaristolle ja yleisölle sinä iltana...
 
Ko. kisan voittanut bändi oli YUP.

Backstreet Boys ja PMMP.

Kun Madonnan "Like a Virgin" oli hitti olin varma, että vuoden päästä kukaan ei muista koko Madonnaa..

Joo, mutta enemmän tosissaan tehdyn suomiräbän, niinko.
 
Mitä yrität sanoa?

Oltiin vuonna -89 omalla bändillä Savonlinnassa jonkunlaisessa bändiskabassa ja luulimme olevamme automaattinen voittaja, olimmehan sinä vuonna selviytyneet Rockin SM-kisoistakin jatkoon. Pettymys oli valtaisa kun emme päässeet edes illan loppukilpailuun ja kisan harjasi joku hemmetin HC-trio, joka soitti kauheata ylinopeaa mölinää. Bändin nimikin oli jotain ihan käsittämätöntä. Vedin armottomat perseet sinä iltana ja oksensin omiin kenkiini. Joku taisi käydä näyttämässä paljasta takapuoltaankin tuomaristolle ja yleisölle sinä iltana...
 
Ko. kisan voittanut bändi oli YUP.
 
Onko mikään muuttunut?

Onko mikään muuttunut?
 
On. Alussa dissattiin tota ryhmää, ja pojat kertovatkin mm. Helppoa katseltavaa DVD:llä kuinka oikeat soittajat kävivät heille nauramassa Laitaatsillan bänditallolla kun he rymistelivät menemään. Nyt ei enää naureta, vaan kunnioitetaan. Minä myös. Respect.