Yleistä keskustelua musiikista ›

megatherium: Tätäkö tarkoitit: Mozart saa soivan ilmiön muuntumaan kuulijan tajunnassa auringon kaltaiseksi hehkuksi ja valtimot jyskyttämään kiivaasti hikikarpaloiden valuessa noroina pitkin kehoa valohehkuisesta ilmiöstä häikäistyneenä muutoin syvän levollisessa ja meditatiivisessa transsitilassa.
 
Joo, esimerkiksi noin, en ole pitänyt niistä kirjaa, mutta tuo on hyvä. Aistien läsnäolo tekee kokemuksen kuvauksesta rikkaamman ja helpommin ymmärrettävän. Ehkä myös välittömämmän, koska pelkkä abstraktio on kuitenkin vähän jälkijättöinen suhteessa itse kokemukseen, oli se mikä tahansa.

Itse kuuntelen musiikkia aika laidasta laitaan, teknosta black metalliin jne., mutta sen verran voin kompata Megistä, että toki klasarista on ne suurimmat tunnekokemukset irronneet ja se ehkä tuntuukin sitten arvokkaimmalta musiikilta tämän takia. Ja se ei ole minulle edes sitä teini-iän musiikkia, jolloin joidenkin mielestä kolahtaa asiat isoimmin. Tutustuin kyllä vähän jo lapsena.
 
Filosofia on humpuukitiedettä, kuten Himasen raportti osoitti.
 
Himasellahan ongelma olikin, että hän oli enemmän taloustieteen ja sosiologian kentällä filosofin nimikkeellä. Filosofian käsite on laaja, joten siihen voi yrittää sisällyttää kaikenlaista (esim. Esa Saarinen kirjoittaa olevansa "arjen filosofi"). Eri asia sitten, mitä filosofian pitäisi olla. Tyypillistä akateemista filosofiaa on joku tämmöinen, että pyritään hahmottelemaan vaikkapa tieteellisen selittämisen yleisiä malleja. Se on aika kaukana Himasen jutuista. Ja filosofiahan ei ole tiedettä, vaan sen piirissä voidaan miettiä esimerkiksi, mitä tieteestä pitäisi ajatella. Filosofian ei ole pakko olla edes tieteen tapaan argumentoivaa, joskin hyvän filosofian ehkä pitäisi olla.

sub zero:
 
Himasellahan ongelma olikin, että hän oli enemmän taloustieteen ja sosiologian kentällä filosofin nimikkeellä.
 
Ei Himasella mitään ongelmaa ollut - Suomen kansalla oli ongelma ja sen ongelman nimi oli Jyrki Katainen.
 
Filosofian käsite on laaja, joten siihen voi yrittää sisällyttää kaikenlaista. Eri asia sitten, mitä filosofian pitäisi olla. Tyypillistä akateemista filosofiaa on joku tämmöinen, että pyritään hahmottelemaan vaikkapa tieteellisen selittämisen yleisiä malleja. Se on aika kaukana Himasen jutuista. Ja filosofiahan ei ole tiedettä, vaan sen piirissä voidaan miettiä esimerkiksi, mitä tieteestä pitäisi ajatella. Filosofian ei ole pakko olla edes tieteen tapaan argumentoivaa, joskin hyvän filosofian ehkä pitäisi olla.
 
Arvostan filosofiaa suuresti. Ei ihminen sitä pakoon pääse jos päässä veri virtaa.
 
Toisaalta ei se luonnontieteiden saavutuksiin pääse..... :D
 

 
e: turhat pois.

Pop Corn: e: turhat pois.
 
Tuosta kun ottaa turhat pois niin eipä paljon jäljelle jää.

KaRa: Tuosta kun ottaa turhat pois niin eipä paljon jäljelle jää.
 
Luonnon(tieteelliset)lait ovat yksinkertaisia ja kauniita.
 
Ei mitään paisuvia pullataikinoita.
 
***
 
Pullataikinasta tulikin Mìeleeni rusinat, ja rusinoista suosikki musiikkityylini, ne ovat satunnaisessa järjestyksessä järjestyksen puuttuessa ylipäätään, seuraavat:
 
- poppi
- rokki
- poprokki
- barokki
- kantri
- humppa
- jatsi
- tekno
- räppi
- pluussi
- saksalaiset marssilaulut
- työväenlaulut
- funkki
- hevimetalli
- klassinen
- vallankumousmusiikki
- instituutionaaliset hymnit
- salsa
- silsa
- itämaiset laulut - eritoten kebab-ravintoloissa
- disco
- kamarimusiikki (eritoten "Katariinan kamarissa" kappale - Georg Malmstén ja Dallapé-orkesteri esittämänä vuodelta 1935.)
- eklektisesti integroiva musiikki
- jytämusa
- akustinen musiikki
- sähköinen musiikki
- ääniaaltoihin perustuva musiikki
- pistekirjoitusmusiikki
- rumba
- flamenko
- Viktor Klimenko
- proge
- psykedeelinen
 
... jne.
 
Ja sitten ne huonot musiikkityylit:
 
- kaikki a cappella musiikki. Kategorisesti. Schaissea.

Pop Corn: Luonnon(tieteelliset)lait ovat yksinkertaisia ja kauniita.

 
Ovathan ne joo, kun niihin voi tyytyä. Ne ei pyri selittämään mitään, eikä tarvitsekaan.
Filosofiakaan ei pyri selittämään mitään, mutta se on pioneerityötä, spekuloinnin ja maalailun työväline. Hehkulampun syvemmästä olemuksesta saatettiin filosofioida jo satoja vuosia sitten.

Popperit esiin.

KaRa: Ovathan ne joo, kun niihin voi tyytyä. Ne ei pyri selittämään mitään, eikä tarvitsekaan.
 
Ne kertovat kuinka ja miten kaikki ilmenevä ja olevainen ilmenee ja oleilee.
 
Filosofiakaan ei pyri selittämään mitään, mutta se on pioneerityötä,
 
Niin kauan kuin tiede (ja kaikki tekniikan lapsensa) tarjoaa ilmaiset juomingit, on hyvä filosofisoida.
 
Kun ne loppuu, muuttuu ääni kellossa, ja filosofiasta tulee rumaa.
 
Hyvin rumaa.

Ei tiede ja filosofia sodi keskenään... Päinvastoin.

KaRa: Ei tiede ja filosofia sodi keskenään... Päinvastoin.
 
Ihan totta kyllä.
 
Sehän olisi sama kuin että uutisoitaisiin: Sauli Niinistö ja Aku Ankka väittelivät keskenään.
 
Ei siinä ole mitään sotaa.

Pop Corn: Ihan totta kyllä.
 
Sehän olisi sama kuin että uutisoitaisiin: Sauli Niinistö ja Aku Ankka väittelivät keskenään.
 
Ei siinä ole mitään sotaa.
 
Ei se ole samanlaista kuin meidän väittelyt. Mehän väitellään vaan kinaamisen ilosta, mutta tiede ja filosofia eivät väittele keskenään. Ei filosofia ole mikään ääriuskonto, mikä paasaa jonkun asian eteen vaan se on viisauden rakastamista... kyllä sinä sen tiedät.

KaRa: Ei se ole samanlaista kuin meidän väittelyt. Mehän väitellään vaan kinaamisen ilosta, mutta tiede ja filosofia eivät väittele keskenään. Ei filosofia ole mikään ääriuskonto, mikä paasaa jonkun asian eteen vaan se on viisauden rakastamista... kyllä sinä sen tiedät.
 
Filosofiasta voi toki olla subjektiivisesti apua kun kaikki faktat ovat vastaan.
 

 
Mutta Eteläm-Pohojammaalaaseet painijat eivät selittele.
 
PS: Ja kaikki sellainen, mikä ei perustu faktoihin ja empiriaan, ovat tieteen vihollisia.

Pop Corn: Filosofiasta voi toki olla subjektiivisesti apua kun kaikki faktat ovat vastaan.

 
Tiede keskittyy havaintoihin samalla kuitenkin havaitsijan ollessa sen ulottumattomissa. Tiede on kuin valtava kehäpäätelmä itsessään. Vapaa tahto, satunnaisuus jne...
Tiede on aika tylsää, se todentaa ja kuvaa pienen kaistaleen maailmasta, eikä mitään muuta. Se mitä siitä todentamisesta pitäisi päätellä jää ihmisen harteille... ihmisen, joka ei edes tiedä kuka hän itse on.

KaRa: Tiede keskittyy havaintoihin samalla kuitenkin havaitsijan ollessa sen ulottumattomissa. Tiede on kuin valtava kehäpäätelmä itsessään. Vapaa tahto, satunnaisuus jne...
Tiede on aika tylsää, se todentaa ja kuvaa pienen kaistaleen maailmasta, eikä mitään muuta. Se mitä siitä todentamisesta pitäisi päätellä jää ihmisen harteille... ihmisen, joka ei edes tiedä kuka hän itse on.
 
Totta kai tiede vaatii omat premissinsä; etteivät jumalat ja muut oliot skoijaa meitä joka mutkassa ja käänteessä, ja ettemme elä vain jossain illuusio matriisissa, mutta sen jälkeen kaikki on selvää. (ja on itseasiassa vaikka yllä mainitut skitsot olisivatkin totta)
 
Mitään vapaata tahtoa ei tietenkään ole olemassa, eikä satunnaisuutta, kaikki mikä tapahtuu, tapahtuu, koska ei voi olla tapahtumatta. Kaikkea hallitsee syyn ja seurauksen vankkumaton laki. Satunnaisuus on vain illuusio, koska emme kykene hallitsemaan kaikkia muuttujia.
 
Tiede ei koskaan ole mikään "todentamis juttu" subjektiivisesti ajateltuna, tiede ei välitä mitä siitä ajatellaan. Tiede vain toimii, ajattelivatpa sen kohteeksi joutuneet (=kaikki olevainen) mitä hyvänsä.
 
Ihminen voi toki olla hukassa omine aivoituksineen, mutta tieteelliset faktat eivät siitä välitä.
 
Tiede on korkeinta mitä ihminen on koskaan saanut aikaiseksi.

Tiede on filosofian luomus.

Scrobble: Tiede on filosofian luomus.
 
Ei ole ensimmäinen kerta kun poika tappaa isänsä.

Pop Corn: ...Kaikkea hallitsee syyn ja seurauksen vankkumaton laki.
 
Edellä mainitsemasi premissin sisällä kyllä.
Nopan luku ei ole absoluuttisen satunnainen mutta eikö olennaisempi kysymys olisi se että miksi meidän, kuin muidenkin, fraktaalitasolla on edes olemassa käsite -satunnainen-, jos se kerta tieteen mielestä on niin irrationaalinen?
Sen lisäksi että se on näennäisesti olemassa, niin me käytämme satunnaisuutta hyväksemme kaikenaikaa peleissä jne.
Eikö olisi perusteltua ajatella, että näennäinen satunnaisuus on voimavara joka saa asiat liikkeelle? ihminen on kuin lapsi joka oppii leikin kautta. Ajatteleminen ja oppiminen tapahtuu leikittelemällä mielessä skenaarioilla, kokeilemalla eri palikoita yhteen jne... yritys erehdys metodilla, ja siihen liittyy satunnaisuus elementti.

KaRa: Edellä mainitsemasi premissin sisällä kyllä.
Nopan luku ei ole absoluuttisen satunnainen mutta eikö olennaisempi kysymys olisi se että miksi meidän, kuin muidenkin, fraktaalitasolla on edes olemassa käsite -satunnainen-, jos se kerta tieteen mielestä on niin irrationaalinen?
 
Ettäkö miksi Aku ja Mikki ovat olemassa?
 
- No miksipä ei. Aivan kuten sosiaalisesta pelkotilasta kärsivä saattaa kuvitella että kaikki ihmiset "out there" haluavat hänelle pahaa.
 
Mielikuvituksessa on voimaa - kieltämättä.
 
Sen lisäksi että se on näennäisesti olemassa, niin me käytämme satunnaisuutta hyväksemme kaikenaikaa peleissä jne.
 
Satunnaisuutta ei ole olemassa. On vain vajavaista havainnoitsemista.
 
Eikö olisi perusteltua ajatella, että näennäinen satunnaisuus on voimavara joka saa asiat liikkeelle?
 
No tädille voi kuvitella pallit, muttei täti silti setä ole. Mutta kukin toimii kuten parhaimmaksi näkee. Make believe.
 
,ihminen on kuin lapsi joka oppii leikin kautta. Ajatteleminen ja oppiminen tapahtuu leikittelemällä mielessä skenaarioilla, kokeilemalla eri palikoita yhteen jne... yritys erehdys metodilla, ja siihen liittyy satunnaisuus elementti.
 
Tai siihen liittyy vaikka sellainen elementti että kaatuminen sattuu. No sattuu se, muttei siinä mitään satunnaista ole.
 
Siitä voi toki oppia.

Poppari ei ehkä nyt ymmärtänyt absoluuttisen ja näennäisen satunnaisuuden eroa.

KaRa: Poppari ei ehkä nyt ymmärtänyt absoluuttisen ja näennäisen satunnaisuuden eroa.
 
No en, koska kumpaakaan ei ole olemassa.