Yleistä keskustelua musiikista ›

Mä olen tehnyt kokeen: luopunut yhden julkaisun osalta koko rojaltistani, ehdolla että kustantaja luopuu koko voittomarginaalista, ja laitetaan pelkät kulut hinnaksi. Tingitään OVH nin alas kuin voidaan, ja katsotaan mitä tapahtuu.
 
Mitä tapahtui?
 
Vähittäiskaupassa hinta oli sama kuin muillakin ja kauppias iloinen paremmasta katteesta, suuri yleisö oli vihainen kun kansissa ei ollut myrkyllistä UV-lakkaa eivätkä ne siis kiiltäneet iloisesti (tämäkin oli osa säästökampanjaa), ja tuote myi huonommin kuin muut.
 
Tämä vain todistaa sen, että tarvittaisiin suurempi muutos äänitemarkkinoilla kuin vain yhden levyn kohdalla.
 
On tuote mikä tahansa, niin hinnan puolittaminen kasvattaa markkinoita paljon suuremmaksi kuin vain kaksinkertaiseksi, mikä vaadittaisiin kokonaismarkkinoiden pysymiseksi samalla tasolla. Esim. 500e sähkökitaroiden kokonaismyynti on varmasti paljon suurempi kuin 1000e kitaroiden ja sama pätee aivan taatusti myös äänilevyihin, kympin levyjä myytäisiin taatusti paljon enemmän kuin kahdenkympin levyjä. Äänitemarkkinoinnissa tämä hintajoustovara on vielä huomattavasti suurempi kuin tuossa esimerkin sähkökitarakaupassa, koska kahden kympin levyn tekeminen maksaa saman kuin kympin levynkin.
 
Mä en usko mihinkään. Kukaan ei edes huomaa levyjen hinnan laskua, ellei hinta putoa alle kympin, sanoo tutkimus.
 
Mutta tuon hinnanalennuksen sitten huomaisivatkin kaikki. Tuskin edes kukaan osaa kuvitellakaan sitä ostoryntäystä mikä toteutuisi jos cd-levyn hinta putoaisi yhdessä yössä 20 eurosta 10 euroon, ja jos tämän ajoitettaisiin vielä sopivasti joulun alle niin ÄKT:kin saisi pitkästä aikaa raportoitavaa oikein reilusta äänitemyynnin kasvusta.

Sä varmasti uskot siihen mitä sanot, mutta sä et tiedä mistä puhut, ihan oikeasti, anteeksi että meni henkilökohtaisuuksiin. Ostamalla levyn saat musiikin siinä digitaalisessa muodossa parhaiten.
 
hmm... voi olla etten tiedä, kuitenkin tuntuu että missasit mun pointtini. Kaveripiirissäni on monia, jotka eivät osta cd-levyjä, koska eivät tee sillä "pakkauksella" mitään. He haluavat musiikkinsa immateriaalisena eli digitaalisena tiedostona (mp3). Täten heidän on helppo siirrellä musiikkiaan kulloinkin käytössä olevaan mediaan ja kuljettaa sitä suuria määriä mukana, esim. usb-tikulla tms. Nämä henkilöt maksavat mielellään musiikista, jos sitä on tarjolla heidän suosimassaan muodossa, mutteivät myöskään karsasta warettamista, jos kyseisen artistin tuotantoa ei ole laillisesti tarjolla verkossa (nimenomaan mp3:na tms).
 
Ja mitä tulee tuohon kommenttiisi että ostamalla levyn saa musiikin digitaalisessa muodossa parhaiten, olen kovasti eri mieltä. Ostamalla levyn joutuu hakemaan levyn kaupasta, tai tilaamaan kotiin (odottelua) ja sen jälkeen murtamaan mahdollisen kopiosuojauksen (aikaavievää ja kohta laitonta) ja sitten vielä rippaamaan audioraidat mp3 muotoon koneelleen. Monille tämä on liian monimutkaista, jos kerran tekniikka levyn saamiseen kuunteluun parilla klikkauksella on ollut olemassa jo vuosia.
 
Itse kuulun siihen väestönosaan joka haluaa musiikkinsa konkreettisesti levyllä, että pääsee räpläämään kansia jne, mutta ymmärrän varsin hyvin kuluttajia, jotka eivät halua. Ja mielestäni fiksu musiikin tuottaja / jakelija ottaa myös nämä asiakkaat huomioon markkinoidessaan tuotettaan. Tämä on se pointti johon isot levy-yhtiöt ovat heränneet valitettavan myöhään.

Mutta tuon hinnanalennuksen sitten huomaisivatkin kaikki. Tuskin edes kukaan osaa kuvitellakaan sitä ostoryntäystä mikä toteutuisi jos cd-levyn hinta putoaisi yhdessä yössä 20 eurosta 10 euroon, ja jos tämän ajoitettaisiin vielä sopivasti joulun alle niin ÄKT:kin saisi pitkästä aikaa raportoitavaa oikein reilusta äänitemyynnin kasvusta.
 
Juu, mutta ajatus perustuu siihen, että jokainen levy maksaa itsensä takaisin. Levy-yhtiö toimii sillä periaatteella, että paremmin myyvät levyt tuovat rahaa, jolla maksetaan ne tappiot niistä levyistä, jotka myyvät huonommin. Jos levyt myydään pohjalta just omat takaisin, niin juuri mitään ylimääräistä ei jää. Silloin käytännössä satsataan varman päälle vielä enemmän kuin nykyään. Siksi mä ehdotan levyn hinnaksi 15e.

Nämä henkilöt maksavat mielellään musiikista, jos sitä on tarjolla heidän suosimassaan muodossa, mutteivät myöskään karsasta warettamista, jos kyseisen artistin tuotantoa ei ole laillisesti tarjolla verkossa (nimenomaan mp3:na tms).
 
Eikös esim. täältä löydy noita artisteja?
 
http://www.apple.com/itunes/

Juu, mutta ajatus perustuu siihen, että jokainen levy maksaa itsensä takaisin.
Ei perustu, vaan siihen että kokonaismarkkinat kasvaisivat reilusti yli kaksinkertaisiksi nykyisiin verrattuna.
 
Levy-yhtiö toimii sillä periaatteella, että paremmin myyvät levyt tuovat rahaa, jolla maksetaan ne tappiot niistä levyistä, jotka myyvät huonommin. Jos levyt myydään pohjalta just omat takaisin, niin juuri mitään ylimääräistä ei jää. Silloin käytännössä satsataan varman päälle vielä enemmän kuin nykyään.
 
Saman verran siitä hittilevystä jäisi huonommin myyvien hyväksi kuin nytkin jos sitä myytäisiin edes tuplasti nykyiseen verrattuna. Ja ylimääräistä jaettavaa kokonaispottiin toisivat ne levyt, jotka nykyään jää ostamatta siksi että kuluttaja ajattelee "Ostaisiko? No emmätiä kantsiiks tästä maksaa 20e, kympillä voisin ostaakin, mut nyt en raaski. Antaa olla." Kokonaismyynnin kasvattamisen kannalta tälläiset "siinä ja siinä" levyt olisikin aivan ensiarvoisen tärkeitä saada sinne myyntipuolelle eikä jäämään myymälän levyhyllyyn. Tärkeätä olisi saada myös tälläiset meikäläisen kaltaisen yhden-kahden levyn vuosiostajat ostamaan 5-10 levyä, mitä en ainakaan omalta kohdaltani pidä minään mahdottomuutena jos levyt maksais sen kympin kappaleelta.
 
Siksi mä ehdotan levyn hinnaksi 15e.
 
Ei riitä, eron nykyiseen pitää olla suurempi.

Ei perustu, vaan siihen että kokonaismarkkinat kasvaisivat reilusti yli kaksinkertaisiksi nykyisiin verrattuna.
 
Kasvaisivatko?
 
Mä en oikein usko, että levyjen ostokäyttäytymisessä voidaan tehdä mitään koko kenttää koskeva yleistyksiä. On niitä jotka ostavat levyn, maksoi se mitä tahansa (kuten minä) ja on niitä, jotka eivät ole niin kiinnostuneita että jaksaisivat selata ilmaislaariakaan läpi.
 
Loppujen lopuksi se osa kuluttajia joka seuraa kauppojen tarjouksia ja vertaa hintoja on aika pieni. Tarjouskampanjoilla haetaankin positiivisia mielikuvia, aika harva viitsii leikata kuponkeja mukaan vaikka säästö olisi kuinka tuntuva.
 
Lisää: Jos henkilö X ostaa 5-10 levyä vuodessa, kyse ei todellakaan ole levyjen hinnasta, vaan siitä että hän törmää vuodessa 5-10 kiinnostavaan levyyn. Jos hinta olisi kriteeri, henkilö X voisi koluta joka päivä muutaman divarin käytettyjenlaarit läpi, kuten kaikki tuntemani enemmän levyjä ostavat henkilöt, kausittain myös minä.
 
Mä ostan 5-25 levyä joka ikisellä levykauppakäynnillä, yleensä käytettyinä. Määrittelen, että nyt voi ostaa levyjä vaikkapa 150 eurolla, tai 200 eurolla, tai mitä vain, ja ostan sen verran. Silloin kun ei ole rahaa, en ajattelekaan levykaupassa käymistä.
 
Hm. Mä olen ollut mm. Fennicassa myyjänä. Mulla ei ole kovin optimistisia visioita
:-)

Tärkeätä olisi saada myös tälläiset meikäläisen kaltaisen yhden-kahden levyn vuosiostajat ostamaan 5-10 levyä, mitä en ainakaan omalta kohdaltani pidä minään mahdottomuutena jos levyt maksais sen kympin kappaleelta.
 
Herää kysymys miksi ostat niin vähän levyjä. Keskiverto musiikinharrastaja ostaa vähintään levyn kuussa.

Herää kysymys miksi ostat niin vähän levyjä. Keskiverto musiikinharrastaja ostaa vähintään levyn kuussa.
 
Kyllä, tätä ihmettelen minäkin.

Kasvaisivatko?
 
Mä en oikein usko, että levyjen ostokäyttäytymisessä voidaan tehdä mitään koko kenttää koskeva yleistyksiä. On niitä jotka ostavat levyn, maksoi se mitä tahansa (kuten minä) ja on niitä, jotka eivät ole niin kiinnostuneita että jaksaisivat selata ilmaislaariakaan läpi.
 
Loppujen lopuksi se osa kuluttajia joka seuraa kauppojen tarjouksia ja vertaa hintoja on aika pieni. Tarjouskampanjoilla haetaankin positiivisia mielikuvia, aika harva viitsii leikata kuponkeja mukaan vaikka säästö olisi kuinka tuntuva.
 
Aikoinaan kun Levy-yhtiö alkoi myydä näitä 10 markan hintaisia sinkkujaan (Apulantaa jne), niin käsittääkseni se lisäsi singlejen myyntiä huomattavasti. Siinä markkinoitiin porukalle sitä mitä se halusi, eli se hittibiisi, sopivaan hintaan. Siitä, oliko tuo artistin/levy-yhtiön kannalta taloudellisesti kannattavaa, en sitten tiedä mitään. Ainakin se nosti Apulannan listojen kärkeen. Todistetusti levyn hinnalla on siis selvästi merkitystä sen menekkiin.

Herää kysymys miksi ostat niin vähän levyjä. Keskiverto musiikinharrastaja ostaa vähintään levyn kuussa.
 
Mä soitan itse mieluummin kuin kuuntelen muita;) Toiseksi noista noista mun kakskymppisistä taistelee moni muukin harrastusmuoto, ja rahareikä kuin vain musiikki. Kyllä sitä joskus tuli ostettua kymmeniäkin levyjä vuodessa, mutta siinä vaiheessa kun CD-levyn hinta nousi yli vanhan satasen niin silloin ylittyi ainakin mulla sellainen psykologinen raja että enempää en viitsi levystä maksaa.
 
Lisäys:
 
Levyn hintaa pitää suhteuttaa myös muihin hintoihin. Onko järkeä että DVD:soittimen saa kahden CD/DVD-levyn hinnalla? Kumman hinta on kohdillaan ja mistä tämä johtuu? Syynä on toimiva kilpailu, jota äänitealalla ei ole ja kodintekniikka-alalla on. Miettikääpä sitä.

Aikoinaan kun Levy-yhtiö alkoi myydä näitä 10 markan hintaisia sinkkujaan (Apulantaa jne), niin käsittääkseni se lisäsi singlejen myyntiä huomattavasti. Siinä markkinoitiin porukalle sitä mitä se halusi, eli se hittibiisi, sopivaan hintaan. Siitä, oliko tuo artistin/levy-yhtiön kannalta taloudellisesti kannattavaa, en sitten tiedä mitään. Ainakin se nosti Apulannan listojen kärkeen. Todistetusti levyn hinnalla on siis selvästi merkitystä sen menekkiin.
 
Suomessa sinkkumyynti on niin pientä, että listan kärkeen pääseminen ei ole mitenkään vaikea temppu.

Todistetusti levyn hinnalla on siis selvästi merkitystä sen menekkiin.
 
Joo, Apulannan kohdalla ja sinkkumyynnissä.
 
Jonkin toisen artistin kohdalla sama kampanja olisi ollut tuhoon tuomittu. Kärjistäen voisi sanoa, että jos haluaa kilpailla tarjouksilla, pitää pelata lasten, työttömien ja eläkeläisten intohimoilla - he ovat ainoita, joilla on aikaa vertailla hintoja.
 
Mä diggasin kyllä noita Levy-Yhtiön Arskan kampanjoita, mutta kun vaikkapa singlelistan myyntimääriä katsotaan, niin eihän niiden listojen horjuttamiseen (tai manipuloimiseen) nyt niin kummia myyntimääriä tarvi.
 
Jos nyt joku vaikka haluais tehdä Beatlesit...
;-)

Mä soitan itse mieluummin kuin kuuntelen muita;) Toiseksi noista noista mun kakskymppisistä taistelee moni muukin harrastusmuoto, ja rahareikä kuin vain musiikki. Kyllä sitä joskus tuli ostettua kymmeniäkin levyjä vuodessa, mutta siinä vaiheessa kun CD-levyn hinta nousi yli vanhan satasen niin silloin ylittyi ainakin mulla sellainen psykologinen raja että enempää en viitsi levystä maksaa.
 
Etkä siis osta levyjä käytettynä, nice price-hintaan tai tarjouksista?

Feggy
Minkä helvetin oikeus warettajalla on saada musiikkinsa ilmaiseksi?
 
Missä vaiheessa olen sanonut että "mun mielestä warettajalla on oikeus saada musiikkinsa ilmaiseksi"? Jos niin olen tehnyt, niin silloin olen kyllä ollut tavallista enemmän tuiterissa.
 
Minä puhun on tilanteesta jollaisena _itse_ näen sen nyt, mihin uskon se kehittyvä ja miten siihen voisi _minun_ mielestä reagoida. Nämä ei ole tietenkään ehdottomia totuuksia, vain yhden henkilön näkemyksiä asioista. Ei varmaan sen oikeampia tai väärempiä kun muidenkaan.
 
4R
MIhin,Jäykkis,sinä uskot? Sä visioit pelkkää Tuonelaa.Sun näkökulmassas kukaan ei siis tee musiikkia ammatikseen.
 
Pohjimmiltani uskon että asioilla on tapana järjestyä.
 
Uskon että myös tulevaisuudessa Suomessa, ja varsinkin Suomessa, tehdään kansallista musiikkia ihan ammatikseen sitä tekevien tekijöiden toimesta. Uskon että musiikin tekijät ja kuluttajat lähenevät toisiaan ja levy-yhtiöiden rooli tulee muuttumaan ja, toivon mukaan, vähenemään, ja joiden rooliksi lähinnä jäänee "kertoa kuluttajille mitä kannattaa kuunnella". Jos edes sitä! Kyyninen Jäykkis nostaa päätään: uskon että se mitä nyt tässä ympärillä nähdään (Sony) on nykymuotoisen viihdeteollisuuden kuolinkamppailua.
 
Uskon että tällä sektorilla liikkuva rahamäärä ei bruttomääräisesti ainakaan nouse (vrt. waretus, kilpailevat vapaa-ajanviettotavat / mahdollisuudet jne. jne.). Pelkäänpä jopa että voi käydä päin vastoin. Kuluttajahinnat laskevat, ei vain vähän, vaan selvästi. Ei ehkä nykymuotoisen audio CD:n, mutta verkossa myytävän MP3 formaatin, tai mikä se sitten formaatiltaan onkin, hinta laskee selvästi.
 
En usko että laiton verkkolevitys loppuu tai edes vähenee. Pelkään jopa päinvastaista ja siksi, ja _vain_ siksi, minusta oikeuden haltijoiden (musiikintekijät!) olisi _tuottoisampaa_ pyrkiä tuomitsemisen sijaan rahastamaan sillä. Joskus täälläkin joistain puheenvuoroista paistaa läpi se miten periaate on sittenkin tärkeämpi kun lopputulos. Palakoon, mutta väärin ei sammuteta...
 
En minä usko Tuonelaan, mutta tässä suhteessa melko tavalla toisenlaiseen mailmaan kyllä. Muutos olisi helpompi ja selvittäisiin vähemmällä verenvuodatuksella jos siihen menisi mukaan ilman että siihen tulee vedettyä väkisin.

Etkä siis osta levyjä käytettynä, nice price-hintaan tai tarjouksista?
 
No en mä osta kymmenen vuotta vanhoja lehtiäkään ja noi ale-levyt on yleensä sitä päivän poppia mikä ei kiinnosta. Tuo midprice hinta olis musta sopiva uuden levyn hinnaksi.

Herää kysymys miksi ostat niin vähän levyjä. Keskiverto musiikinharrastaja ostaa vähintään levyn kuussa.
 
Kysymys on vähintäänkin outo. Itse luen itseni jonkunlaiseksi musiikin harrastajaksi, muttei kiinnosta ostaa levyjä jonkun hyllyn täytteeksi. Aikaa niiden syvempään kuunteluun ei ole ja ne on aika kalliita (nää justiinsa ilmestyneet), sillä rahalla perhe syö pari päivää.
 
Heh, lisäksi olen jumittunut menneisyyteen. Tuntuu, että nykypäivänä tehty mökämusiikki on paskaa. Ostamani levyt on suurimmaksi osaksi jotain nice price- hinnoiteltuja uusintapainoksia kolmen vuosikymmenen takaisesta alkuperäisestä.
 
Lisäksi, silloin harvoin kun menen ostoksille, kaupan levyhyllystä löytyy Britney Spearsia ym. Mihinkään levykauppaan en jaksa vartavasten raahautua. Nettikaupat auttavat kyllä hätään.

Uskon että tällä sektorilla liikkuva rahamäärä ei bruttomääräisesti ainakaan nouse (vrt. waretus, kilpailevat vapaa-ajanviettotavat / mahdollisuudet jne. jne.). Pelkäänpä jopa että voi käydä päin vastoin. Kuluttajahinnat laskevat, ei vain vähän, vaan selvästi. Ei ehkä nykymuotoisen audio CD:n, mutta verkossa myytävän MP3 formaatin, tai mikä se sitten formaatiltaan onkin, hinta laskee selvästi.
 
Vaikka monessa asiassa olen sun kanssa samoilla linjoilla niin tähän en välttämättä usko. Kyllä ihmiset on valmiita maksamaan musiikista siinä missä muustakin viihteestä, mutta sillä edellytyksellä että kuluttaja kokee saavansa rahoilleen vastinetta. Jos yhden levyn hinnalla saa kaksi niin kyllä moni kuluttaja on valmis ostamaan sen kolmannenkin, mikä tietäisi jo kokonaispotissa 50% kasvua.

Vaikka monessa asiassa olen sun kanssa samoilla linjoilla niin tähän en välttämättä usko. Kyllä ihmiset on valmiita maksamaan musiikista siinä missä muustakin viihteestä, mutta sillä edellytyksellä että kuluttaja kokee saavansa rahoilleen vastinetta. Jos yhden levyn hinnalla saa kaksi niin kyllä moni kuluttaja on valmis ostamaan sen kolmannenkin, mikä tietäisi jo kokonaispotissa 50% kasvua.
 
Pitää jossain määrin paikkansa. Ajatukseni perustuu siihen mihin Jääräkin viittasi, kauppa siirtyy verkkoon ja kenttä (asiakkaan näkökulmasta: toivottavasti) pirstoutuu, joka johtaa oikeaan kilpailuun ja lopun tiedätkin...

Lisäksi, silloin harvoin kun menen ostoksille, kaupan levyhyllystä löytyy Britney Spearsia ym. Mihinkään levykauppaan en jaksa vartavasten raahautua. Nettikaupat auttavat kyllä hätään.
 
Tämä on asia, joka pitää alleviivata - tavaratalon levosasto ei ole levykauppa, vaikka siellä myydään levyjä. Jos ainoa tutustuminen levymyyntibisnekseen tapahtuu käkikellojen ja kalastustarvikkeiden välissä, saa aivan väärän kuvan siitä, mitä ostetaan, myydään tai maksetaan.
 
Tai oikean, mikä on hieman pelottava ajatus...
 
Ihan oikeasti, vaikka ne kansan syvät rivit jotka syövät kaiken sen jauhelihan ja juovat kaiken sen maidon, ostavat myös ne Jari Sillanpäät ja Smurffit sinne listoille, niin musiikkibisnes ei kuitenkaan pyöri näiden mökin-Miinojen ympärillä. Tämän mahdollistaa se, että tavallinen musiikinkuluttaja satsaa ennemmin hienoon, seksikääseen stereolaitteistoon kuin niihin levyihin - stereolla kun on statusarvoa, levyillä ei.
 
Samasta syystä joululahjakirja on kovakantinen Ludlum tai Higgins tai mikä vain - pokkarit näyttävät niin pahalta hyllyssä, vähän siivottomilta ja aika boheemeilta
:-)

Niin....
 
Jos levy maksaa kaupassa esim. 10 € josta 50% jää eri tahoille voittoa.
 
Eli 5 * 10000 (myytyä levyä)= 50 000 € voittoa.
 
Tai edelleen sen levyn kulu on 5 € mutta myyntihinta 20€ , jolloin voitto osuus on 15 € per levy..
 
Eli 15 * 10000 (myytyä levyä) = 150 000 € voittoa.
 
Kyl mä levybusineksen housuissa valkkaan jälkimmäisen.
 
Tää oli nyt vaan esimerkki laskelma, en mä tunne levyn kulurakennetta niin tarkkaan.