Yleistä keskustelua musiikista ›

2randpo: Beatles oli mielestäsi rockia (jota ei saa käsitellä historiallisena ilmiönä).
 
Ei vaan mielestäni rockia saa ja voi käsitellä historiallisena ilmiönä, se nimenomaan on sitä, mutta popin ja rockin vertaamiselle ei ole historiallista pohjaa koska ilmiömaailmassa, joka on totta kai historiallinen, ei ole perusteita popmusiikin käsitteelle musiikista puhuttaessa.
 
PJS: Millä tavalla iskelmää ja poppia tehdään eri tavoin? Toki saundit on vähän erit mut molemmissa vedetään yksinkertaisia biisejä suurinpiirtein samalla instrumentaatiolla niin että keskiössä on laulu.
 
Mitä tarkoitat? Itse ainakin puhuessani popin konventiosta esitin tästä konventiosta esimerkeiksi iskelmän ja tanssipopin.

Askr: No mites sitten tähän suhtautuu, se, että populaarimusiikin kohtelu poliittisten päätösten tasolla, kuten esimerkiksi rahoituskymyksissä, on erilaista kuin taidemusiikin. Kyllä minusta tässä tyyliljillinen ajattelu on sotkettu politiikkaan, joka puolestaan sitten johtaa täysin erilaisiin tuotantotapoihin.
 
Rockia voidaan em. jaottelussa pitää popin alalajina. Toisaalta jos puhutaan tiukemmin tyylilajista, niin pop ei ole rockia eikä rock popia. Ja sitten jos puhutaan populaarista suosiona, niin kyllä esimerkiksi taidemusiikin pariin luettavat monet ilmiöt, kuten Karita Mattilan joululevyt ovat mitä suurimmassa määrin populaareja.
 
Ilmeisesti Karita Mattilan joululevyt on tarkoitettu populaareiksi. Voihan ns. taidemusiikin edustajakin tehdä syrjähyppyjä kevyemmän pariin. Että ei kovin hyvä rinnastus tai mikä sitten lieneekin. Periaatteessa taidemusiikki tarvitsee tukia, koska se ei kykenisi selviytymään pelkästään kansansuosiolla, jota sillä ei ole. Puhehan oli Popmusiikin ja sen alakäsitteen rockin tuottamisesta, ei pop vs. taidemusiikki.

velipesonen: Myöntänet kuitenkin että tieteentekemisellä on omat ongelmansa eikä teorian koherenssi ja täsmällisyys auta jos se ei kuvaa todellisuutta kyllin hyvin. Tiedemiehet alkavat humanistisella puolella pitää toisten tiedemiesten joistain filosofisista peruslähtökohdista rakentamia teorioita tosiasioina, joihin voivat ripustaa omia teorioitaan. Silloin rakennellaan herkästi pilvilinnoja, sellainen on hullua.
 
Akateemiseen maailmaan liittyy muoteja ja esim. postmodernistisella argumentaatiolla on ollut omat etunsa pyrittäessä eroon vanhan maailman blokkiutuneesta todellisuudesta. Huonoa on sitten ollut se että postmodernistien omat ajatuskokonaisuudet herkästi syöksyvät poliittisiin päämääriin vielä häiriintyneemmällä kiihkolla kuin entisaikojen tuotteet.
 
Kyllä, tähän voi yleisellä tasolla yhtyä - vaikka yksityikohtaisemmalla tasolla olenkin eri mieltä esimerkiksi siitä, ovatko käsitteet hyödyllisiä tai mikä on esimerkiksi kulttuurisen näkökulman arvo.
 
Taidekäsitysten takana olevat taiteilijoiden teoretisoinnit ovat tosiaan kiehtovia, niissä usein käytetään käsitteitä ikäänkuin taiteellisena elementtinä ja maaltaan taideteosta käsitteillä, mikä on eri asia kuin teorianmuodostus, mutta voi avata uusia näkökulmia.

BigPapa: Ilmeisesti Karita Mattilan joululevyt on tarkoitettu populaareiksi. .
 
Tarkoitako nyt, että populaarimusiikkia on se mikä tarkoitetaan populaariksi ja taidemusiikkia se, jonka tarkoitus ei ole olla populaaria? Mitä silloin sitten tapahtuu, jos taidemusiikista kuitenkin populaaria ja populaari ei saavutakaan populaaria suosiota?
 
- ja edellinen liittyy kyllä rockiinkin, jos se kerran luetaan populaarin sisään.

velipesonen: Myöntänet kuitenkin että tieteentekemisellä on omat ongelmansa eikä teorian koherenssi ja täsmällisyys auta jos se ei kuvaa todellisuutta kyllin hyvin. Tiedemiehet alkavat humanistisella puolella pitää toisten tiedemiesten joistain filosofisista peruslähtökohdista rakentamia teorioita tosiasioina, joihin voivat ripustaa omia teorioitaan. Silloin rakennellaan herkästi pilvilinnoja, sellainen on hullua.
 
Tässä on kieltämättä perää. Varsinkaan nykyisin ei kaikki tutkimus ole laadukasta. OT:na sen verran, että ongelma nykysysteemissa on siinä, että emme tarvitse paljon maistereita ja tohtoreita vaan hyviä maistereita ja tohtoreita. Tutkintojen liukuhihnatuotanto voi olla prosessina laadukas, mutta kun aletaan tarkastella tutkintojen sisältöjä, huomataan että kriteereitä on laskettu.
 
Erityisesti kirjallisuudentutkimuksen puolella teorioita on viime vuosina työnnetty teksteihin väkisin, ja unohdettu se varsinainen tutkimuksenkohde. Luultavasti sama koskee kaikkea muutakin tutkimusta, musiikki mukaanlukien. Sitä paitsi julkaisutahti on järjetön.

Askr: Tarkoitako nyt, että populaarimusiikkia on se mikä tarkoitetaan populaariksi ja taidemusiikkia se, jonka tarkoitus ei ole olla populaaria? Mitä silloin sitten tapahtuu, jos taidemusiikista kuitenkin populaaria ja populaari ei saavutakaan populaaria suosiota?
 
Ymmärrätkö nyt tietoisesti väärin? Tarkoitin vain ja ainoastaan sitä, että Karita Mattilan levy on tietoisesti tehty kansaa kosiskelevaksi, enkä yleisesti popmusiikkikäsitettä. No onko taidemusiikista tullut oikein populaaria.
Onko sillä suuri kansansuosio, sehän on yksi populaarin määritelmä. Ymmärtääkseni musiikkitalon 2500 paikaa, eivä vielä takaa suurta kansansuosiota, eikä sitä että klassinen musiikki jollain tapaa kykenisi itse kustantamaan itsensä.
 
Askr:- ja edellinen liittyy kyllä rockiinkin, jos se kerran luetaan populaarin sisään.
 
Ei liity.

2randpo: Tässä on kieltämättä perää. Varsinkaan nykyisin ei kaikki tutkimus ole laadukasta. OT:na sen verran, että ongelma nykysysteemissa on siinä, että emme tarvitse paljon maistereita ja tohtoreita vaan hyviä maistereita ja tohtoreita. Tutkintojen liukuhihnatuotanto voi olla prosessina laadukas, mutta kun aletaan tarkastella tutkintojen sisältöjä, huomataan että kriteereitä on laskettu.
 
Erityisesti kirjallisuudentutkimuksen puolella teorioita on viime vuosina työnnetty teksteihin väkisin, ja unohdettu se varsinainen tutkimuksenkohde. Luultavasti sama koskee kaikkea muutakin tutkimusta, musiikki mukaanlukien. Sitä paitsi julkaisutahti on järjetön.
 
Olisiko sivistysyliopiston paluun aika? Aloituspaikat viidennekseen nykyisestä ja polyteknikot pitäkööt omat kekkerinsä talouselämän kanssa aivan omassa rauhassaan. Ei esimerkiksi lääkäreitä tarvitse kouluttaa yliopistoissa. Eikä arkkitehtejä ja insinöörejä pidä kouluttaa laitoksessa nimeltä teknillinen yliopisto. Eikä alakoulun opettajia tarvitse kouluttaa kasvatustieteellisissä tiedekunnissa vaan opettajakorkeakouluissa. Eikä ylipäätään korkea-asteen koulutusta tarvitse antaa kuin korkeintaan viidelle prosentille väestöstä. Jos akateeminen vapaus saataisiin takaisin ja opiskelijamäärät alas, kohenisi humanistisen tutkimuksen taso eksponentiaalisesti. Tässäpä koulutuspoliittinen vinkki hallitukselle.

Niin että jos pop on yläkäsite ja sitte siellä alla on vaikkapa pop/rock ja sitten se onkin jonkin mielestä se yläkäsite ja sitten syntyy universumiin ristiriitoja ... ja ja sitten *maapallon räjähtelyn ääniä"

Askr: Kyllä, tähän voi yleisellä tasolla yhtyä - vaikka yksityikohtaisemmalla tasolla olenkin eri mieltä esimerkiksi siitä, ovatko käsitteet hyödyllisiä tai mikä on esimerkiksi kulttuurisen näkökulman arvo.
 
Taidekäsitysten takana olevat taiteilijoiden teoretisoinnit ovat tosiaan kiehtovia, niissä usein käytetään käsitteitä ikäänkuin taiteellisena elementtinä ja maaltaan taideteosta käsitteillä, mikä on eri asia kuin teorianmuodostus, mutta voi avata uusia näkökulmia.
 
En minäkään tarkkaan ottaen halua kieltää kuin sellaisten käsitteiden käytön, jotka ovat lähtökohtaisesti manipulatiivisia. Kulttuurisella näkökulmalla on arvoa kompetentin henkilön mielipiteen ominaisuudessa, ja mielipide on yhtä kuin henkilön maailmankatsomuksen kehittynyt, kypsä ilmaus. Hyväksyn ilman muuta taiteentutkijoiden käsitteenmuodostuksen jos se on tarkoituksenmukaista kohteen kannalta. En hyväksy villiintynyttä käsitteenmuodostusta, jossa käsitteet pyrkivät loppujen lopuksi poispäin tutkimuksen kohteesta itsestään, kohti teoreettista konstruktiota tai - kuten tässä on useammin tullut jo ilmaistua - ideologista päämäärää.

BigPapa: Ymmärrätkö nyt tietoisesti väärin? Tarkoitin vain ja ainoastaan sitä, että Karita Mattilan levy on tietoisesti tehty kansaa kosiskelevaksi.
 
En ymmärrä tietoisesti väärin, mutta jos sanot, että Karita Mattilan levy on tehty populaariksi ja sitten muotoilet sen toisin sanomalla, että se on tietoisesti tehty kansaa kosiskelevaksi, niin näetkö itse kuinka latautunut populaarin käsite on?

Askr: En ymmärrä tietoisesti väärin, mutta jos sanot, että Karita Mattilan levy on tehty populaariksi ja sitten muotoilet sen toisin sanomalla, että se on tietoisesti tehty kansaa kosiskelevaksi, niin näetkö itse kuinka latautunut populaarin käsite on?
 
Ihme sotkemista. Jos taidemusiikin edustaja tekee kansaa kosiskelevan joululevyn eli tietoisesti populaariksi tarkoitetun, niin syytön minä siihen olen. Eikä se todista mistään latautumisista yhtään mitään. Asioita voidaan sanoa monin eri tavoin asioiden selventämiseksi, tai sitten yrittää sotkea, kuten huomaamme.
 
Eli koko teksti oli näin:
 
Ymmärrätkö nyt tietoisesti väärin? Tarkoitin vain ja ainoastaan sitä, että Karita Mattilan levy on tietoisesti tehty kansaa kosiskelevaksi, enkä yleisesti popmusiikkikäsitettä. No onko taidemusiikista tullut oikein populaaria.
Onko sillä suuri kansansuosio, sehän on yksi populaarin määritelmä. Ymmärtääkseni musiikkitalon 2500 paikaa, eivä vielä takaa suurta kansansuosiota, eikä sitä että klassinen musiikki jollain tapaa kykenisi itse kustantamaan itsensä.

BigPapa: Ihme sotkemista. Jos taidemusiikin edustaja tekee kansaa kosiskelevan joululevyn eli tietoisesti populaariksi tarkoitetun, niin syytön minä siihen olen. Eikä se todista mistään latautumisista yhtään mitään.
 
Ei vai? Ovatko kaikki listaykköset tehty kansaa kosiskelevasti populaariksi ja kaikki kaupallista suosiota saavuttamattomat taiteellisin päämäärin? Eihän tuo pidä ollenkaan paikkaansa.

Askr: Ei vai? Ovatko kaikki listaykköset tehty kansaa kosiskelevasti populaariksi ja kaikki kaupallista suosiota saavuttamattomat taiteellisin päämäärin? Eihän tuo pidä ollenkaan paikkaansa.
 
Ei tietenkään, toivottavasti itsekin sen ymmärrät. Siitähän ei ollut puhe, vaan Karita Mattilan joululevystä.

BigPapa: Ei tietenkään, toivottavasti itsekin sen ymmärrät. Siitähän ei ollut puhe, vaan Karita Mattilan joululevystä.
 
No hyvä - mutta eikö Karita Mattilan joululevy sitten voi olal taidemusiikkia?

Askr: No hyvä - mutta eikö Karita Mattilan joululevy sitten voi olal taidemusiikkia?
 
En ole sitä kuullut, mutta sinne ovat oletettavasti valikoituneet tietynlaiset sävellykset,
jotka eivät liene lukeudu taidemusiikkiin.
 
Juu, jos se on tämä, vähän niinkuin arvelinkin:
 
Karitan Joulu - Kauneimpia Joululauluja by Karita Mattila
 
Arkihuolesi Kaikki Heitä
En Etsi Valtaa, Loistoa
Jo Joutuu Ilta
On Hanget Korkeat, Nietokset
Joulun Kellot
Suloäänet Enkelten
Ave Maria
Oi Jouluyö
Jouluyö, Juhlayö
Sylvian Joululaulu
Varpunen Jouluaamuna
Ave Maria
Maa On Niin Kaunis
Te Lapsoset, Lapsoset Kiiruhtakaa
Have Yourself A Merry Little Christmas
We Wish You A Merry Christmas

BigPapa: En ole sitä kuullut, mutta sinne ovat oletettavasti valikoituneet tietynlaiset sävellykset,
jotka eivät liene lukeudu taidemusiikkiin.
 
Juu, jos se on tämä, vähän niinkuin arvelinkin:
 
Karitan Joulu - Kauneimpia Joululauluja by Karita Mattila
 

 
Arkihuolesi Kaikki Heitä __
En Etsi Valtaa, Loistoa __
Jo Joutuu Ilta __
On Hanget Korkeat, Nietokset __
Joulun Kellot __
Suloäänet Enkelten __
Ave Maria __
Oi Jouluyö __
Jouluyö, Juhlayö __
Sylvian Joululaulu __
Varpunen Jouluaamuna __
Ave Maria __
Maa On Niin Kaunis __
Te Lapsoset, Lapsoset Kiiruhtakaa __
Have Yourself A Merry Little Christmas __
We Wish You A Merry Christmas
 
Se, että biisi on vaikkapa rakenteeltaan yksinkertainen tai helposti lähestyttävä ei tarkoita etteikö se vois olla ns. taidemusiikkia ts. yleisesti taidemusiikkina pidetyistä teoksista löytyy kosolti näitä. kaupallisuus tai suosio on sitten taas eri määre, itse musiikin takastelusta riippumaton.

Bongowing: Se, että biisi on vaikkapa rakenteeltaan yksinkertainen tai helposti lähestyttävä ei tarkoita etteikö se vois olla ns. taidemusiikkia ts. yleisesti taidemusiikkina pidetyistä teoksistä löytyy kosolti näitä. kaupallisuus tai suosio on sitten taas eri määre, itse musiikin takastelusta riippumaton.
 
Kyllähän noi samat biisit on vetäneet levylle sadat eri esittäjät, eikä niistä siinä yhteydessä ole välttämättä puhuttu taidemusiikkina. Onhan tuossa toiki poikkeuksiakin, esim Ave Maria, joka on klassisen puolen tekeleitä juu ja Sibbeäkin ja yksi Helmi Auvisen sanoitus, Armas Maasalon sävellys. Suurimmaksi osaksi levylle ovat valikoituneet kansaa kosiskelevat ja puhuttelevat joululaulut. Itse esityksiä en ole kuullut, enkä välttämättä edes halua kuulla.

Bald Anus: Itsekin juuri pari päivää sitten mietin radiota kuunnellessa ihan mielenkiinnosta, että mitä 20 vuoden päästä kuunnellaan klassikkobändeinä/artisteina 2000- ja 2010-luvuilta. Mitään muuta en saanut mieleen, kuin Rihannan.
 
Miksi Rihanna? Perustuen levymyyntiin?

Onko esim. doom populäärimusiikkia?

Terry Pantheras: Onko esim. doom populäärimusiikkia?
 
Populaarimusiikilla tarkoitetaan yleisimmän määritelmän mukaan suosittua, suuren yleisön kuuntelemaa ja levylistoilla näkyvää musiikkia, kuten popmusiikkia, rockia tai iskelmämusiikkia. Tässä määritelmässä ei taidemusiikkia, jazzia ja etnistä musiikkia lasketa populaarimusiikkiin kuuluvaksi. Hieman marginaalisetkin rock- ja popmusiikista erkaantuneet tyylit, kuten metallimusiikki äärimmäisine muotoineen, lasketaan kuitenkin populaarimusiikiksi. Laajemman määritelmän mukaan populaarimusiikki tarkoittaa kaikkea sellaista musiikkia, joka omana aikanaan on ollut suuren yleisön suosiossa.
 
Tämän mukaan se on.
 
Lähde: Wikipedia