Yleistä keskustelua musiikista ›

Aika kaksmielistä läppää tuolla Iltalehen nettisivuilla. http://www.iltalehti.fi/euroviisut/hannajuhliSL_ev.jpg
 
"Thunderstonen solisti Pasi Rantanen pisti pökköä pesään"
 
kuvassahan kylläkin on Mirka eikä Pasi, mutta ehkäpä hänkin osasi pistää pökköä pesään.

Hyvä kysymys. Pelataan aika pienillä nyansseilla, mitä uskottavuuteen tulee. Mielestäni Hannalle tehdyssä kappaleessa sävellyksellisesti yritettiin hakea uhkaavia sointuja ja sävyjä 6/8-nu-metal grooveineen, mistä tulee kokonaisuutena jonkinlainen jippogalleria, tai kuten Jakke Leivo sanoisi - eräänlainen romulaatikko. Thunderstonen kappale ei taas yrittänyt olla mitään erityisen uhkaavaa tai rankka sointista. Yksinkertaisuus, luonnollisuus ja loogisuus on vain niin kaunista.
 
Thunderstonessa itseä tökki se että siinä ei ollut mitään uutta tai omaa, vaan täysin alkuaikojen Rainbown, Dion ja jokerina Ynkan Trilogyn aineksista uudelleen kasattua tavaraa. Mehukkailla soudeilla ja hyvällä meiningillä tuollainen kierrätys saattaa olla mukavaakin kuunneltavaa, mutta kun tuossakin lajissa on sorruttu tuohon kaiken tukahduttavaan kitara-kosketinsoitin mattoon niin ei jaksa innostua ja henkeä alkaa ahdistaa.
 
Varmaankin on juuri tuo soundipolitiikka minkä takia itse en osaa tehdä selvää eroa TS:n ja Pakarisen välillä tässä yhteydessä. Lisäksi mainstream-nykymetalli & Rasmus-osasto, josta siis Pakarisen veisuun on lainailtu temppuja ja tilpehöörejä on sen verran kaukaa tullut kierrettyä että kierrätys ei siinä pistä niin pahasti korvaan. Joku sais keksiä soundipuolelle jotain piristystä ennen kuin kaikki heavystä poppiin tukehtuu mättösyntsakitaramattokumpuroihinsa. Pakarisen kertsin sanat on muuten hanurista;-)

Thunderstonessa itseä tökki se että siinä ei ollut mitään uutta tai omaa, vaan täysin alkuaikojen Rainbown, Dion ja jokerina Ynkan Trilogyn aineksista uudelleen kasattua tavaraa.
 
Jotenkin tämä oli aika hauska lause :)
 
Edit: Siis tottahan tämä sinällään on, mutta eri aineksien sekoittamiseenhan kaikki perustuu. Jos Thunderstone on siis näistä aineksista uudelleen kasattua tavaraa, niin on siinä JOTAIN uutta tai omaa.

Jotenkin tämä oli aika hauska lause :)
 
Edit: Siis tottahan tämä sinällään on, mutta eri aineksien sekoittamiseenhan kaikki perustuu. Jos Thunderstone on siis näistä aineksista uudelleen kasattua tavaraa, niin on siinä JOTAIN uutta tai omaa.
 
Onhan se tietysti noinkin:) Vois ajatella vaikka niin että alussa oli vesi, hiiva ja sokeri. Sitten joku yhdisteli niitä ja sai aikaan tanakan kiljun. Eihän lopputulos tietenkään ole sama kuin alkuperäiset ainekset joista homma on yhdistelty, vaikka meikäläinen kuinka vänkäisi. Tässä tapauksessa parempi analogia olisi että yhdistellään eri karkeuksisia hiivaleipäjauhoja ja saadaan oma jauho-mix, jota tällainen hiivaleipäjauhoamatööri ei erota alkuperäisistä. No joo, tuliskohan telkkarista vielä jotain?

 
Tästä olen täysin samaa mieltä. Ei ääni ollut ohut vaan herkkä, dynamiikkaa ja nyansseja oli aivan toiseen malliin kuin "voimalaulajilla".
 
Näinkin asian voi ilmaista ja hyvä ilmaisu onkin, joten kuittaan. :)

Siis tottahan tämä sinällään on, mutta eri aineksien sekoittamiseenhan kaikki perustuu. Jos Thunderstone on siis näistä aineksista uudelleen kasattua tavaraa, niin on siinä JOTAIN uutta tai omaa.
 
Siinä se on sanottu harvinaisen selkeällä suomenkielellä. Ja mielestäni Thunderstone oli SIINÄ. Toki sieltä kuuluu raaka-aineet läpi, ja jos ei kuuluisi, olisi se todella harvinaista ja ainutlaatuista - mitä suurimmalla todennäköisyydellä aika kehnoa.

No onneksi isäntämaa aina saa kohteliaisuuspisteitä.
 
Siirryn seuraamaan ruotsalaista (ruotsin töllön) viisukarsinta-antia. Siellä osataan viisutus-show, oli biisit nyt mitä vaan.

Thunderstonessa itseä tökki se että siinä ei ollut mitään uutta tai omaa, vaan täysin alkuaikojen Rainbown, Dion ja jokerina Ynkan Trilogyn aineksista uudelleen kasattua tavaraa. Mehukkailla soudeilla ja hyvällä meiningillä tuollainen kierrätys saattaa olla mukavaakin kuunneltavaa, mutta kun tuossakin lajissa on sorruttu tuohon kaiken tukahduttavaan kitara-kosketinsoitin mattoon niin ei jaksa innostua ja henkeä alkaa ahdistaa.
 
Itseäni ei sinänsä haittaa, vaikka Thunderstone lainailisi aineksia hevin uranuurtajilta, ja kukapa ei lainaisi. Täytyy vaan sanoa, ettei tuossa sävellyksenä ollut oikein mitään mistä olisin innostunut. Kertsi oli jotenkin miljoonaan kertaan kuultu, kaikki ratkaisut olivat niin ilmeisiä ja yllätyksettömiä.
 
Ja kun ei sen kummempia koukkuja ole, niin homma perustuu energiaan ja meininkiin, ja se ei nyt välittynyt, ainakaan telkkarista, ja muutenkin kaikki hevin 'jylhyys' ja 'mystisyys' vesittyi kirkkaasti valaistulla pienellä lavalla. Näytti jotenkin että jätkät olivat eksyneet väärään paikkaan. Hämyisellä klubilla livenä bändi varmaan toimii hyvin jos genrestä jaksaa innostua.

Itseäni ei sinänsä haittaa, vaikka Thunderstone lainailisi aineksia hevin uranuurtajilta, ja kukapa ei lainaisi. Täytyy vaan sanoa, ettei tuossa sävellyksenä ollut oikein mitään mistä olisin innostunut. Kertsi oli jotenkin miljoonaan kertaan kuultu, kaikki ratkaisut olivat niin ilmeisiä ja yllätyksettömiä.
 
En saa yhtään mieleeni Thunderstonen piisiä. Siinä vaan ei ole mitään mieleenjäävää. Hannan kappaleen olen kuullut tasan yhtä monta kertaa (finaalin ensimmäinen veto jäi kuulematta) ja se hanurista oleva kertosäe jää kyllä korviin soimaan.

Itseäni ei sinänsä haittaa, vaikka Thunderstone lainailisi aineksia hevin uranuurtajilta, ja kukapa ei lainaisi. Täytyy vaan sanoa, ettei tuossa sävellyksenä ollut oikein mitään mistä olisin innostunut. Kertsi oli jotenkin miljoonaan kertaan kuultu, kaikki ratkaisut olivat niin ilmeisiä ja yllätyksettömiä.
 
Thunderstonehan on ihan perusheavyä, joten ei bändiltä kannata kai odottaakaan mitään huikaisevan omaperäistä lähestymistapaa. Lajissaan kuitenkin ihan kelpo bändi ja Pasi Rantanen on hyvä laulaja, mutta tuo Face in the mirror on harvinaisen yhdentekevä kappale, josta ei jää juuri mitään mieleen. Yhtyeen studiolevyiltä löytyy hyvinkin nasevaa ja tarttuvaa melodista heviä, kuten biisit Let the Demons Free, Spire, I Will Come Again, Without Wings ja sitä rataa. Face in the mirror ei saavuttanut samaa instant-tarttuvuutta kuin monet muut yhtyeen biisit.
 
Jos Ruotsia edustamaan lähtisi se paljon puhuttu The Ark, niin meikäläinen voisi pitää ihan hyvillä mielin peukkuja pystyssä naapurimaan puolesta.

Koko euroviisuhomma, kuten myös muka parlamentaarisesti valvottu Yle:n homma on täysin kansainvälisten eri levy-yhtiöiden armoilla. Yle miekkailee ja arpoo osuuksiaan kilpailevien kaupallisten kanavien kanssa kuulijaosuuksista ja ihmisten sieluista eri kanavillaan ja pohtii hallinnnossaan esim. mainoksien ottamista ohjelmiinsa tuotantokustannuksien kattamiseen. Musikkitoimittajia ei ei enää ole, jotka päättäisivät omatoimiseti soitetavasta musiikista ohjelmissaan. Nykylainsääädännöllä tämä ei tietenkään käy ja toimi. Myös ruotsinkielisen toimituksen kustannukset ovat kohtuuttomia veronmaksajien rahoilla kun pelataan.

vasta lauantaina kuulin tuon Thunderstonen repäsyn ja täytyy sanoa että hakkasi Hanna Pakaran 100-0. Thunderstone kuuluisi olla euroviisuissa m/

vasta lauantaina kuulin tuon Thunderstonen repäsyn ja täytyy sanoa että hakkasi Hanna Pakaran 100-0. Thunderstone kuuluisi olla euroviisuissa m/
 
No jaa, mun mielestä ei kumpikaan, vaan Johanna Kurkela. Omaamansa kornihko koreografia olis just passeli viemään viisuja taas viisumpaan suuntaan, Suomen osalta. Mutta kuten niin monessa muussakin (ellei jopa ihan kaikessa) asiassa, homman pilasi se, että kansa saa päättää.
 
Onnea Hannalle viisuihin.

 
Jos Ruotsia edustamaan lähtisi se paljon puhuttu The Ark, niin meikäläinen voisi pitää ihan hyvillä mielin peukkuja pystyssä naapurimaan puolesta.
 
Koskahan tuo selviää?

Me ollaan hävitty tää peli.

Me ollaan hävitty tää peli.
 
Ollaan jo totuttu.

Mä olin jo vähän toivonu et ruotsalaiset ois viime viisuissa et hevillä ei hävitä, mutta jos näitten biisien nimistä voi jotain päätellä ni turha toivo tais olla...http://www.yle.fi/eurovision/delta/uutiset/vu101924.php

En saa yhtään mieleeni Thunderstonen piisiä. Siinä vaan ei ole mitään mieleenjäävää. Hannan kappaleen olen kuullut tasan yhtä monta kertaa (finaalin ensimmäinen veto jäi kuulematta) ja se hanurista oleva kertosäe jää kyllä korviin soimaan.
 
Mun mielestä Thunderstonelta löytyy parempiakin veisuja (ja tarttuvampia) kuin tuo euroviisurykäisy.