Yleistä keskustelua musiikista ›

Led Zeppelinin neljä ekaa. Ja Gn'R: Appetite For Destruction

Led Zeppelinin neljä ekaa. Ja Gn'R: Appetite For Destruction
 
Mun mielestä Moby Dick on aika heikko. Hyvä riffi mutta ei sitä vitun rummuttelua jaksa levyltä kuunnella.

funkin puolella konsistentit albumikokonaisuudet on harvassa
 
lähinnä parliamentin "mothership connection" ja "motor-booty affair" olis tämmösiä (jälkimmäisessä kyllä ältsin pitkä se introraita).
 
muutaman raidan jazz-funk levyjä (hancockin "thrust") ei taida olla mielekästä ottaa mukaan vertailuun

In Flames - Sense Of A Purpose
 
Paketti kasassa lopuun asti.

Deep Purplelta In Rock ja Machine Head, Rainbow'lta Rising, Iron Maidenilta Seventh Son, Number of the Beast ja Piece of Mind sekä Zeppeliniltä muutama ensimmäinen.

The Who By Numbers
 
Squeeze Box ei ole huono, mutta levyn muuhun tasoon nähden melko huono. Mutta ei sitäkään koskaan tule skipattua.
 
Rolling Stones - Let It Bleed
 
Rollareiden paras levy.
 
Queen - A Night At The Opera
 
Queenin paras levy, ja samalla yksi maailman parhaista levyistä.

Portishead: Third

Stam1na - Raja
 
Perustelut...No onko siinä muka?

Queens of The Stoneagen Rated R(X) on kyllä semmoinen levy ettei yhtään huonoa kipaletta löydy.

Bob Dylanilta Highway 61 revisited, Blonde on Blonde, Blood on the tracks ja Desire, ja onhan niitä muitakin, mutta käännettiin nyt kritiikkinamiskaa sen verran korkealle ettei vastattu "koko tuotanto".

Muutama heti mieleen tullut:
 
RATM-RATM
Ensiferum - Iron
Ensiferum - Victory Songs
Wintersun - Wintersun
Pantera - CFH
Pantera - VDOP
Pantera - FBD
Pantera - TGST
Pantera - RTS
Iron Maiden - SIT
Iron Maiden - POM
Iron Maiden - AMOLAD
YUP - TJTT
YUP - Vapauden Kaupungit
Slayer - SINA
Kotiteollisuus - Iankaikkinen
Kamelot - Fourth Legacy
Helloween - Keeper I & II
Moonsorrow - Voimasta ja Kunniasta
Moonsorrow - Suden Uni
 
Mutta tuleeko mieleen perusteluja?
 
Lukkoa tällaisille ketjuille.

Mutta tuleeko mieleen perusteluja?
 
Lukkoa tällaisille ketjuille.
 
Kaivoit sieltä jostain ton listan että pääsit sanomaan?
 
Itselle tulee mieleen ekana Porcupine Treen Fear of a Blank Planet. Wilsonin sävellystyö kantaa koko levyn läpi hienosti, parissa laahaavammassa biisissäkin tunnelma on niin loistava, että ei skippaaminen tule kysymykseen. Avausraita räjäytti tajunnan aikoinaan.

Kokoelmia en laske, joten tässä sitten muuta:
 
AC/DC - Back In Black : Silkkaa parhautta alusta loppuun. AC/DC:llä ei taida yhtä ihan HUONOA piisiä olla, mutta tää on silti paras kaikista.
The Beatles - Abbey Road : Lempialbumi lempibändiltäni. Mukaan päässyt myös useampikin George Harrisonin (loistava) sävellys.
Bon Jovi - Slippery When Wet : Sanokaa mitä sanotte, mä tykkään tästä levystä tosi paljon, vaikka kaupallinen onkin.
Def Leppard - Pyromania : Jokaine piisi on tosi kova. Ajalta ennen ku Leppard vähä heikkeni.
Guns n' Roses - Appetite For Destruction : Yhtyeen debyytti, ja ehkä paras debuuttilevy ikinä! Ennenku jätkät oli liian aineissa ja riidoissa. Perusrockmeininki. Tai ei perus. Vaan tosikovarockmeininki!
Iron Maiden - Live After Death : Mulle tää on SE Iron Maiden levy. Eka levy mitä yhtyeeltä ostin. Mun mielestä Maiden toimii parhaiten livenä ja tällä levyllä on turhemmat piisitkin jääny pois. P.S. Lauantaina kattoo livenä! ;)))) YEAAARGH!!1
Led Zeppelin - Led Zeppelin IV : Loistava levy, ainoo piisi jota en yksinään fanita täysillä on Four Sticks, mutta se silti sopii hyvin levyn tunnelmaan ja kuuntelen mielelläni koko albumin läpi.
Led Zeppelin - Houses Of The Holy : Mun mielestä Zeppelinin viimene hyvä levy. Tää on jääny IV:n massiivisen suosion varjoon, mutta mun mielestä levy on lähes yhtä hyvä. Muutama "huumori"piisikin mahtuu sekaan.
Nirvana - Unplugged : Tykkään akustisesta musasta tosi paljon ja tän mukana on todella mukava soitella ja laulaa. Mukava kun levyltä löytyy paljon covereitakin. Paras piisi on ehdottomasti Lake Of Fire.
Ramones - End Of The Century : Mun eka ramolevy. Mä tykkään tästä levystä mielettömästi, ainoo joka harmittaa on saundit. Mut onneks mun uudella CD-painoksella on demot, jotka vedetään perinteisellä ramomeiningillä.
Ramones - Ramones : Yhtyeen eka levy. Silkkaa parhaa alusta loppuun. Ensimmäine albumi josta lähdin ite soinnuttamaan piisejä valmiitten nuottien sijaan.
Van Halen - 1984 : Tällä albumilla on muutamia keskinkertasia piisejä, mutta peräkkäin soitettuna ne toimii todella hyvin tällä albumilla.
Van Halen - Van Halen : Jälleen kerran loistava ensimmäinen albumi. Sisältää klassikoita kuten "Eruption" ja kaikki piisit kolahtaa kyllä TODELLA lujaa.
The Who - Live At Leeds : Oisko paras livelevy ikinä? Muutama heikohko piisi (coverit), mutta tää oli pakko tuoda esille.
The Who - Who Are You : Viimenen albumi bändin alkuperäsellä kokoonpanolla. Mun mielestä Whon paras studioalbumi Tommyn jälkeen.
 
Tässä tuli todella monta albumia. Melkein kaikilla on kyllä muutama keskivertopiisi, mutta ne taas jotenki sopii albumin tunnelmaan ja on melkeinpä ratkasevassa asemassa.

Semmosia levyjä ei montaa omaan makuun passelia ole mutta jokunen kuitenkin: eli Motörheadin Ace of Spades-kuulin tän jo sillon ku se ilmesty ja olin heti myyty! tää levy ja Philty Animal Taylor olivat yksi suuri syy,miks aloin rumpuja soittaan! Edelleenkin oon sitä mieltä että täs on yks kovimpia ellei kovin rock'n'roll levy ikinä!
 
Hurriganes:Roadrunner - mitäpä tästä levystä ei olis kerrottu ja puhuttu! edelleenkin suomen kovin rock-levy ikuna ja jokaikinen biisi tällä levyllä puolustaa paikkaansa aina It ain't what you do:sta Roadrunneriin! Tämä levy avasi asenteeni roots-musaa kohtaan ja tästä levystä alkoi suuri tutkimusmatka bluesin ja rock'n'rollin syövereihin! Tässä levyssä kulminoituu hyvin se mistä rock'n'rollissa on kyse ja koko Hurriganesien meininki täydellisenä ja parhaimmillaan!
 
AC/DC:Back in Black- tällä levyllä ei ole todellakkaan ainutta huonoa biisiä! Muistan elävästi sen masennuksen mikä iski kun Bon kuoli, ja oli epävarmaa,että minkälainen AC/DC tekisi seuraavan levyn vai tekisikö minkäänlaista! Ja sitten se jysähti! Kylmät väreet menee selkäpiissä vieläkin kun Hell's Bell's lähtee tuleen! Ja se levyn ja bändin saundi! Se oli kuitenkin jotain muuta kuin Bonin aikaiset levyt! tämä oli rankkaa ja kuitenkin niiin rootsia kuin olla ja osaa!
 
ei mulla tule muita mieleen kun nää kolme levyä..nää on mulle parhautta..ehottomasti! silloin ..nyt ja aina!!

AC/DC - Back In Black : Silkkaa parhautta alusta loppuun. AC/DC:llä ei taida yhtä ihan HUONOA piisiä olla, mutta tää on silti paras kaikista.
 
Erittäin hyvin kiteytetty. Olen tehnyt saman johtopäätöksen kyseisestä kokoonpanosta, ja paljon on tullut kuunneltua, mutta heikkoa linkkiä ei vain löydy.
 
Motörhead - Ace of Spades
Timanttista meininkiä. Iski kovaa kun kuulin ensimmäisen kerran kyseisen levyn, ja iskee edelleenkin. Meno, meininki, rujous...
 
Dio - Holy Diver
En osaa sanoa sen tarkemmin mikä tässä viehättää. Ronnie James vetää kyllä täysin omassa kastissaan. Kun soittimeen eksyy, viihtyy siellä pitkään.
 
Judas Priest - Painkiller
Ehdottomasti kiinnostavin levy Judas Priestin tuotannossa. Tunnelmaltaan täysin omaa kastiaan. Ahdistusta, iloista meininkiä, säikäytystä ja paljon muuta.

Mutta tuleeko mieleen perusteluja?
 
Täytyy sanoa, että olen itse tästä monelle näillä foorumeilla valitellut. Mutta jos minulta kysytään, miksi vaikkapa Ensiferumin Ironilla ei mielestäni ole yhtään huonoa biisiä, ei voi kuin vastata että kaikki on hyviä/yhtäkään huonoa kappaletta ei mielestäni löydy. Mitäpä näitä listauksia oikein voi perustella.
 
Lukkoa tällaisille ketjuille.
 
Oikein.

Threadi olisi mielestäni huomattavasti mielenkiintoisempi, jos kysymyksen ydin olisi siinä että "Levyt, joissa jokainen kappale on hyvä". Kyseessä on suuri ero.

Maidenin Seventh Son. Paitsi "Can I Play With Mad' " on vähän köpö.
 
t. Köpe

Threadi olisi mielestäni huomattavasti mielenkiintoisempi, jos kysymyksen ydin olisi siinä että "Levyt, joissa jokainen kappale on hyvä". Kyseessä on suuri ero.
 
Totta. Listausta olis vähemmä ja kiinnostavampaa.
 
EDIT: Can I Play With Madness on kyllä oikeesti hei hyvä! :D

Totta. Listausta olis vähemmä ja kiinnostavampaa.
 
EDIT: Can I Play With Madness on kyllä oikeesti hei hyvä! :D
 
Mutta ei sovi levyn linjaan.
 
Köpe