Aivan mahtava kelaus vuodelle, josta on vain hataria lapsuuden muistijälkiä. Valitettavasti vain Harpon Moviestarista on reaaliaikainen muisto: yak!
Mutta Mikko Alatalo oli mielestäni ihan loistava. Hienoa toimittajan työtä hyvällä suomen kielellä ja kriittisin ottein. Ammattimies on eri mies eikä mikään Henkka Hyppösen kaltainen lätiläti-seppo. Mikolla on vaalisivujensa mukaan tiedotusopin laudatur ja sen kyllä onneksi huomaa.
Mikon ruskeasta Iltatähti-paidasta maksaisin maltaita.
Cascade oli hieno yökerhobändi, jossa oli mahtavaa laulua Ami Aspelundilta ja Marjo-Riitta Kerviseltä. Ja ei voi unohtaa Kari Kuusamon Clavinettia eikä Elka-jousikonettakaan.
Maarit-Hurmerinta-Sorvali-bändissä oli varsinainen all stars. Laulaja Frank Robson on juurimies! Puhallinsektiossa oli Lahti-Bildo-Heikkinen-Päivinen. Perkkoja soitti Roope Koistinen. Basisti oli Harri Merilahti. Mutta se biisi ja meininki, 10 sentin Tower of Poweria / Ray Charlesia.
Rollareitten Hot Stuff oli mahtava. Funk! En ole koskaan kuullut vastaavaa tuolta yhtyeeltä. Mielestäni Rollareitten tuotannon smaragdi, jollei jopa timantti.
Nono Söderberg on sittemin kunnostautunut rautalankasoittajana, mutta oli todellinen yllätys opettajakollegan esittävän Hancock-funkiansa päivitetyssä ajan hengessä. Tuli ihan Chameleon ja The Spider mieleen. Hyvä Arno. Esa Kotilainen ja oikeat kosketinsoittimet. Takku oli viissiin tuo saksofonisti, Merilahti basistina ja Roope Koistinen rumpalina.
Royals oli kauheata. Superbändi, heh! Super-huono biisi ainakin niillä oli. Taisipa olla Creamia, joka sai varsin slaavilaisen käsittelyn.
Fyyralyyra oli omituista. Basso ainaski kuului. Joskus soittajien huono instrumenttitekniikka vain menee ilmaisun tielle.
Kokonaisuutena tämä ohjelma oli jalokivi. Taidampa painattaa Iltatähti-paidan...
Edit: soittajatietoja päivitetty lähinnä. |
Clef
2541
jazzmies
