Yleistä keskustelua musiikista ›

Porukka luulee mua joksikin narkkariks, eli muusikoks.

Yleistämisellä ei pitkälle pötkitä.
 
Näinpä.
 
Ei se musiikki missään näy, jos nyt ei suorastaan soitinkoteloa raahaa. Tottakai arvauksia voi esittää, mutta ne ovat yleensä vääriä. Musiikinkuunteluakaan ei voi arvioida, ellei kohdehenkilö nyt levykaupassa tai levymessuilla tule vastaan kädet täynnä lättyjä - ja nekin voi olla jämälaarin ilmaisia, joista on tarkoitus tehdä verhot.
 
Penskana ajatteli, että musiikkimaulla on kauhea merkitys, ja piti muutenkin nykyään mitättömältä tuntuvia eroja suurina periaatekysymyksinä.

Mitä progempaa musaa sitä tekotaiteellisimpia/oudompia ihmisiä.
 
Tästä voisin sanoa, etttä on olemassa ihmisiä jotka haluaa jostain syystä haluavat näyttää olevansa jotenkin erikoisia tapauksia ja jotka kuuntelevat sen takia kaikkea "outoa ja erilaista", että saisivat julistaa olevansa "erikoistapauksia". Eli joidenkin mielestä on hienoa olla "taiteellinen", ja nämä henkilöt sortuvat tekotaiteellisuuteen.
Tämä seikka v*tuttaa sinänsä, että sitten muodostetaan tuollaisia yleisiä mielipiteitä, että kaikki progen tms. kuuntelijat/soittajat on jotain tekotaiteellisia ja omituisia hörhöjä.
 
Itse kuuntelen kyllä paljon musiikkia joka lasketaan progeksi tai muuten vaan oudoksi. Esim. King Crimsonia, Coilia ym. Toisaalta kuuntelen myös mm. AC/DC:tä, Neil Youngia, jotka on kaukana hämyilystä.
Yhteenvetona: Kuuntelen kaikkea mikä kuulostaa minun mielestäni hyvältä, enkä todellakaan ole mikään happohippi vaan ihan tavallinen työssäkäyvä arkipäivän apina.
Ja todellakin ottaa kupoliin tuo yleistäminen

Ei tule mieleen mitään tai ketään missä musiikki näkyisi ihmisessä.
Tottakai, jos ihminen on pukeutunut mustaan hännystakkiin ja kantaa viulukoteloa niin hän on todennäköisesti viulisti.
Jos taas on se viulukotelo mutta liituraitapuku niin ei voi olla sataprosentin varma asiasta. Voi myös olla gangsteri.
Ei musiikki voi näkyä ihmisessä.
Tyylit ja asenteet jotka liitty määrätynlaiseen musiikkiin voi toki näkyä hyvinkin voimakkaasti. Esimerkkinä vaikka rastafaari, mutta ei se että näyttää Bob Marleyltä tee ihmisestä muusikkoa.

pukeutuminen on käytöstä

Melkein jokainen punkkarin näköinen tyyppi on jossakin vaiheessa elämäänsä soittanut jossakin bändissä.

Aattet on mun vaatteet!
 
Sanottinhan se jo kaheksakyt luvulla.
 
Mun on kyllä pakko myöntää, että osittain (nuoresta iästäni
johtuen ehkä), eri muusikot, ei niiden musiikki, vaikuttaa mun
pukeutumiseen. Tai sitten vaan ihan musagenrejen
stereotyyppiset digailijat vaikuttavat mun pukeutumiseen.
 
Oonpa tässä muuten viimeaikoina huomannut, että
pienemmissä kaupungeissa saa vapaasti olla neutraali,
suurkaupungeissa vaikuttaa siltä, että pitäisi aina olla jotenkin
"in" jossain tietyssä alakulttuurissa. Tietysti asia on myös
vähän päinvastoinkin, eli pienemmissä kaupungeissa ei sitten
taas voi olla niin "in" jossain tietyssä hommassa, jos ei kaikki
muutkin oo.
 
Mulla ei oo kyllä mitään sellasta tr00 mentaliteettiä
pukeutumisen suhteen, mutta onhan/oishan se kiva näyttää
hyvältä. Mun vaatetukselliset esikuvat tosin vaihtelee Bob
Marleystä Ola Saloon. Nahkahousuihin ja lateksiin en kyllä ikinä
pukeutuis. Ainiin, ja oon mä just sitä ikäluokkaa, jonka housut
roikkuvat lantiolla, eikä missään nimessä ole vyötäröllä.
 
Ehkä mun rohkeus ja ennakkoluulottomuus musiikin suhteen
näkyy mussa myös ihmisenä. Siis loppujenlopuksi kun miettii,
niin mä olen aika estoton ihmistenkin suhteen mikä on hyvä,
koska niin saa paljon irti tästä maailmasta. Toisaalta se ehkä
heijastuu mun huonona kykyä keskittyä vain yhteen asiaan, ja
hoidankin miljoonaa asiaa yhtäaikaisesti saamatta mitään
valmiiksi.
 
Ja pakko huomauttaa: estottomuushan ei ole sama asia kuin
suvaitsevaisuus.
 
Taas tuli kirjotettua melkolailla tyhjänpäivänen
itsensätarkastelu kirjoitus. Mulla on varmaan liikaa aikaa.
Pakko hankkia jotain soitettavaa...
 
Joonas.

Vaatteet on mun aatteet! Olen pukeutunut lähes täsmälleen samanlaisiin vaatteisiin noin seitsemäntoista-vuotiaasta lähtien. Ja siitä on jo kauan. Tosin musiikkimakukin on pysynyt suunnilleen samana. Vain soittotaito on kehittynyt - pikkuisen.

Ei se musiikki missään näy

Hoho, kyl mun on vaikee pitää sua esim. pankkivirkailijana :)

Uusimmassa Hifi-lehdessä siteerattiin tätä Bastianin tutkimusta, jossa todettiin musan harrastamisen jollain tavalla vaikuttavan ihmiseen. Muutoksia oli mm. sosiaalisuudessa, älykkyydessä ja oppimiskyvyssä.

Jotenkin mulla on vähän sellanen aavistus, että kyl meissä monissa musaimmeisissä on snadisti eroa verrattuna muuhun jengiin. Sellasta hörhöyttä, vaikka se ei ehkä aina suoraan näy.

Kovimmat muusikot on aina niitä, jotka eivät näytä ollenkaan muusikoilta. Tai siis siltä miltä stereotypia-muusikko näyttää.

kyllä se ainakin nykyään tuntuu siltä, että suurin osa ikäisistäni (nuorisosta) ajattelee heti pukeutumistyylin perusteella musiikkimakuni. heti sieltä tulee 'sää kuuntelet kumminki vaa jotai örinää' (ok, kuuntelenhan minä hyvin paljon metallimusiikkia). ei siinä muuten mitään, mutta kun sielä on se sana 'vain'. tuntuu iso osa ajattevan, että jos kuuntelen sitä hevimeteliä niin en voi kuunnella mitään muuta. sitä aina ollaan niin varmoja asioista. usein saa olla selittelemässä, että kuuntelee myös paljon mm. bluesia jazzia ja progea

Muutoksia oli mm. sosiaalisuudessa, älykkyydessä ja oppimiskyvyssä.
 
Minkä verran nää on musaihmisillä alentuneet? :D

onko joku afrikan viidakkoheimon kansalliskielikin tekotaidetta kun sinä et sitä ymmärrä?
 
No ei oikeestaan. Yleistämistähän tuo ensimmäinen viestini oli. Eli paskapuhetta siis. Tarkoituksena ei ollut haukkua progea. Suurin osa kuuntelemastani musiikista sitä nimittäin on.

Näkyyks se vain ja ainoastaan pukutumis tyylissä? Esim. hopparit pukeutuu lökäreihin ja XXXXL paitoihin
 
Tämä siitä yleistämisestä. Ite käytän suht löysiä vaatteita, mutta enimmäkseen kuuntelen rokkia.
 
Ite aiheeseen vastaten, pään nytkytyksenä se usein näkyy. Tai jalkoihin rummuttamisena.

Uusimmassa Hifi-lehdessä siteerattiin tätä Bastianin tutkimusta, jossa todettiin musan harrastamisen jollain tavalla vaikuttavan ihmiseen. Muutoksia oli mm. sosiaalisuudessa, älykkyydessä ja oppimiskyvyssä.

Jotenkin mulla on vähän sellanen aavistus, että kyl meissä monissa musaimmeisissä on snadisti eroa verrattuna muuhun jengiin. Sellasta hörhöyttä, vaikka se ei ehkä aina suoraan näy.
 
myös keskittymiskyvyssä on eroa. moni ammatikseen rekrytoiva ihminen on kertonut, että tyypit, joilla on pitkäjänteisyyttä vaativia harrastuksia (musiikki, kuvataide, urheilu, käsityöt ym.) ovat etulyöntiasemassa muihin verrattuna.

porukoissa joissa ite liikun on hevareita, hoppareita, popin ystäviä ym. ja moni sanoo toisten olevan huonompia kun toiset kun ne ei kuuntele samaa musiikkia ja pukeudu "oikein". toinen tykkää hevistä ja toinen popista, ei sellaset voi olla kavereita keskenään. vai voiko? jos ei pukeudu jotain musiikkityyliä vastaavasti, on yleensä porukan ulkopuolella. ehkä me nuoret sitten ei vaan hyväksytä muuta kuin se ainut ja oikea "oma tyyli"

porukoissa joissa ite liikun on hevareita, hoppareita, popin ystäviä ym. ja moni sanoo toisten olevan huonompia kun toiset kun ne ei kuuntele samaa musiikkia ja pukeudu "oikein". toinen tykkää hevistä ja toinen popista, ei sellaset voi olla kavereita keskenään. vai voiko? jos ei pukeudu jotain musiikkityyliä vastaavasti, on yleensä porukan ulkopuolella. ehkä me nuoret sitten ei vaan hyväksytä muuta kuin se ainut ja oikea "oma tyyli"
 
Mielestäni on aika vitun tyhmää, jos sen noin pistää, että jotku ihmiset kuuntelevat VAIN JA AINOSTAAN sitä heviä, eikä mitään muuta. Ja sanoo että kaikki muu musiikki on paskaa paitsi hevi. Se on aika vaikeaa tajuta että semmosia ihmisiä on. Ja varsinkin nämä nuoret 14-17 vuotiaat ns. hevarit jotka pitää itseään jotenkin "kovempana" ja coolimpana ku muut jos kuuntelee heviä ja pukeutuu mustiin vaatteisiin. En henkilökohtaisesti ymmärrä niitä ihmisiä. Ja vaikka ne tykkäis, niin eivät myönnä sitä kenelläkään. Se on niinku aika typerää.

Eli joidenkin mielestä on hienoa olla "taiteellinen", ja nämä henkilöt sortuvat tekotaiteellisuuteen.
 
Mä olenkin tituleerannut itseni suoraan tekotaiteilijaksi, "oikea" taiteilu on liian vakavaa puuhaa.
 
Ja niin. Olen pitkähiuksinen tummiin pukeutuva hihhuli ja saattaisikin luulla että joku heviörmy olisin, mutta sitten paljastuukin karu totuus että diggailen kaikkea aina jatsista turskaheviin. Itseasiassa hevin kuuntelu on vähentymässäkin koko ajan. Ja paras musatyylihän on kunnon fiilistelytekotaidemaalailu, sellainen josta on hevit kaukana.

Musiikin varjolla voi tehdä vaikka mitä: Haista, pukeutua huonosti, käyttää huumeita tai ryypätä, puhua tyhmiä, sekoilla, mennä sivariks, päteä, olla olevinaan muita parempi ja viisaampi, olla välittämättä mistään, heittäytyä vastuuttomaksi, roikkua netissä,...

Musta ei näy musiikki ulkonäöstä eikä käyttäytymisestä mitenkään. En edes puhu musasta, ellei se tule erityisesti esille. Mun mielestä asioiden alleviivaaminen asiassa kuin asiassa on mautonta ja epäkypsää. Yleensä ihmiset, jotka eivät handlaa jotain asiaa, haluavat korostaa omaa osaamistaan kaikille. Taitavalle muusikolle tekniikka on vain työkalu, jonka avulla musiikin tärkein, se idea, tuodaan edukseen esille.