Yleistä keskustelua musiikista ›

En nyt tähän hätään muista/löydä että kuka omistaa minkäkin musiikkilehden, mutta eipä sitä kauaa tarvitse miettiä kun selviää että miten tämä musiikkibisnes toimii...
 
Eli et ole ottanut selvää asiasta, mutta uskot, että homma menee näin?
 
kannattaa myös huomioida että nämä isot levy-yhtiö/elektroniikka/media-yhtiöt omistavat myös suuren osan musiikkilehdistöä...
 
Suomalaisista musiikkilehdistä Soundin omistaa A-lehdet Oy, Rumban ja Hamaran Rumbapress Oy ja Suen Kustannusosakeyhtiö Kärki. Kerropa, mitkä isot levy-yhtiöt/elektroniikka-/mediayhtiöt omistavat "suuren osan" näistä yhtiöistä?

Suomalaisista musiikkilehdistä Soundin omistaa A-lehdet Oy, Rumban ja Hamaran Rumbapress Oy ja Suen Kustannusosakeyhtiö Kärki. Kerropa, mitkä isot levy-yhtiöt/elektroniikka-/mediayhtiöt omistavat "suuren osan" näistä yhtiöistä?
 
Tuota kuka omistaa A-lehdet Oy:n, ynnä muut? Entä Kärjen? Eli osake-enemmistön. Vaiko onko ne oikeasti itsenäisiä toimijoita? Alkoi ihan satunnaisesti kiinnostamaan, ei kuitenkaan niin paljoa että jaksaisi alkaa penkomaan. :)

Tuota kuka omistaa A-lehdet Oy:n, ynnä muut?
 
Eikö lämmitä sydäntä kuulla, että A-lehdet on Lyytikäisten perheyritys?
Toisaalta voihan tietysti pahat mediamogulitkin olla perheellisiä, että eip tuo mitn todista.

Tuota kuka omistaa A-lehdet Oy:n, ynnä muut? Entä Kärjen? Eli osake-enemmistön. Vaiko onko ne oikeasti itsenäisiä toimijoita? Alkoi ihan satunnaisesti kiinnostamaan, ei kuitenkaan niin paljoa että jaksaisi alkaa penkomaan. :)
 
A-lehtien osake-enemmistö on tietääkseni Lyytikäisten perheen hallussa. Eli tilanne on toinen kuin Yhtyneillä Kuvalehdillä, josta suuren osan omistaa SanomaWSOY.
 
Kärki on muistaakseni kolmen (?) yksityishenkilön omistama. Yksi näistä taisi olla firman toimitusjohtaja Jukka Taskinen, joka silloin tällöin Sueenkin kirjoittelee.
 
Rumbapressistä suurimman osan omistaa pari pääomasijoittajaa. En muista nimiä, mutta kaksi tyyppiä, jotka perustivat aikoinaan Tietovallan ja ymmärsivät laittaa sen lihoiksi oikeaan aikaan. Vähemmistöosakkaita ovat muistaakseni ainakin Nöjesguidenin päätoimittaja Antti Isokangas ja PopZoo-lafkaa pyörittävä Vesa Ristimäki.
 
Eli siis suomalaisten musalehtien omistus on kyllä aika riippumattomalla pohjalla. Voisi vähän ottaa asioista selvää ennen kuin alkaa huudella.
 
Muut lehdet, paikallisradiot ja tv-kanavat ovatkin sitten asia erikseen.
 
Musalehtien riippumattomuutta rasittaa eniten se, että niiden mainostulot ovat suurimmaksi osaksi levy-yhtiöiden varassa. Siitä voidaan tosin olla montaa mieltä, että näkyykö tuo riippuvuussuhde jossain. Yleensä noin niinku näppituntumalta suurimpien mainostajien eli isojen levy-yhtiöiden julkaisuja kohdellaan paljon ankarammin kuin "mielenkiintoisten" pienlevy-yhtiöiden julkaisuja.

tottakai jos bändi X tekee paskoja levyjä vuodesta toiseen niin siitä muodostuu "vakioinhokki" - ja sama kaava toimii myös toisinpäin. jos jonkin rumban "rocktoimittajan" levyarvio on lähes jumalan sanaa niin vika ei silloin varmaankaan ole tässä toimittajassa.
 
Kliseiden klisee: Levyarvostelu on aina vain yhden ihmisen mielipide, joka sattuu saamaan enemmän huomiota sen takia, että se painetaan paperille.
 
Ei kukaan levyarvostelija tai muu kriitikko aseta itseään jumalaksi yleisön ja artistien yläpuolelle. Yleisö ja artistit tekevät sen itse, omissa ajatuksissaan.
 
Minä mieluummin luen rohkeasti kirjoitettuja kritiikkejä, joissa voidaan ampua yli ja mennä metsään, jos toinen ääripää on "tää on ihan kivaa, jos tämmösestä tykkää" -tyylin "journalismi".
 
Musiikkia ei voi arvottaa objektiivisesti, piste. Levyn sisältöä voi kuvailla tietyillä "yhteismitallisilla" käsitteillä, mutta levyarvostelun tehtävä ei ole olla referaatti tai tuoteseloste, vaan mielipidekirjoitus.
 
Tuon mielipidekirjoituksen voi "purkaa" ainoastaan niin, että seuraa lehtien eri arvostelijoiden tekstejä, oppii tuntemaan heidän musiikkimakunsa ja vertaamaan sitä omaansa.
 
Ja vielä yksi asia: älkää tuijottako niitä numeroita tai tähtiä, vaan lukekaa se arvio. Tähtien määrä ei sinällään kerro yhtään mitään. Minun mielestäni levyille ei edes tarvitsisi antaa mitään arvosanoja. Esimerkiksi Mojossa niitä ei taideta käyttää ollenkaan.

Eli siis suomalaisten musalehtien omistus on kyllä aika riippumattomalla pohjalla. Voisi vähän ottaa asioista selvää ennen kuin alkaa huudella.
 
Tässähän sitä asioista juuri selvää ottanen, enkä ymmärtääkseni mitenkään edes huudellen. :)
 
Riippumaton lehdistö on hieno juttu, ihan musiikkilehdistökin. Alkaa käsittääkseni olemaan ihan maailmanlaajuisesti aika harvinainen ilmiö. Vaikka tästäkään ei ole siis varmuutta. Kuka omistaneekaan esimerkiksi Rolling Stonen ynnä kumppanit?

Et sä siitä huudellutkaan, vaan nimim. Leka ja skebaholikko.
 
Ja noista omistussuhteista en siis mene 100 % takuuseen, voivat olla vanhaa tai muuten vaan epätarkkaa tietoa.

Kliseiden klisee: Levyarvostelu on aina vain yhden ihmisen mielipide, joka sattuu saamaan enemmän huomiota sen takia, että se painetaan paperille...........
 
Minun mielestäni levyille ei edes tarvitsisi antaa mitään arvosanoja. Esimerkiksi Mojossa niitä ei taideta käyttää ollenkaan.
 
Okeiokei, myönnettäköön. Vedin alkutekstini kuulostamaan turhan vakavalta. En nyt missään vaiheessa tarkoittanut, että ottaisin kriitikoiden puheet minään Jumalan julistuksena tai ultimaalisena paheena, jota suoltavat pystynokat ovat aina väärässä tai whatever. Kunhan mielenkiinnosta kysäisin onko kukaan muu ajatellut kriitikoista ja heidän kirjoituksistaan samanlaista. Tarkoitus ei ollut "huudella" ja julistaa mitään kirkonkirouksen kaltaiseen pannaan, mutta myönnettävästi kirjoituksen sävy oli sellainen. Kaikki eivät siis ole tätä ajatelleet, ovat jopa ihan eri mieltä. Marvelloso, monimuotoisuus elää. Kiitän kaikkia.