Yleistä keskustelua musiikista ›

Noin kieltämättä käy usein. Pahinta on, se kun olet katsellut levykaupassa joo ton voisi ostaa kunhan saan rahaa. Ja sitten kun menet sitä ei ole siellä enää.
 
Joskus taas päättäminen usean levyn välillä käy mahdottomaksi, enkä osta mitään.

Uhhuh! Mä yritän yleensä päättää etukäteen summan, jolla saa ostaa levyjä, sitten kolaan käytetyt aakkosjärjestyksessä ja poimin kaikki vähänkin sillä hetkellä mielenkiintoiset - ja sitten huomaankin, että niitä on 200 euron edestä ja eikun palauttamaan osa takaisin hyllyyn. Sitten kun pino on mielestäni kohtuullinen, katselen euron laarista muutaman levyn ihan vain kannen perusteella, mitä oudompia sen parempi, ja lisään pinoon.
 
Sitten kassalle maksamaan, ja eikös siellä oo joku kauan odotettu boksi seinällä. Silloin pitää tehdä päätös.
 
Vapisevalla äänellä sanon: Luottokunta maksaa, Visalle kiitos...
 
Valintoja helpottaa, että käyn lähes ainoastaan tutuissa levykaupoissa; Oskun divarissa, Black&Whitessä, Keltaisessa Jäänsärkijässä ja Levy-Fennicassa. Kerran vuodessa Popparienkelissä tai Digeliuksessa. Niissä usein tiedetään suositellakin jotain, ja ainakin hyllystä löytyy laadukkaita levyjä.
 
PS. Tietääkö kukaan, mihin Paven divari muutti Punavuoren ja Albertin kulmasta?

mulla on myös tämä "ongelma", että hankittavia levyjä on liikaakin. ja ne kyllä muistuvat mieleen useimmiten. kaupassa sitten tehdään lisäksi löytöjä ja itkeskellään kun ei paalu riitä.

Kaikkein vittumaisinta on, kun ostaa jonkun levyn 20 € hinnalla ja seuraavassa levykaupassa huomaa saman levyn hintaa 10 €. Siinä on sitten armoton vitutus päällä. Pari kertaa käynyt näin, koska en ole vertaillut hintoja tarpeeksi.

Onpa hauskaa olla levykaupassa duunissa, niin voi pistää aina himoitsemansa levyt sivuun...

Onpa hauskaa olla levykaupassa duunissa, niin voi pistää aina himoitsemansa levyt sivuun...
 
Joo, kunnes koittaa palkkapäivä, ja huomaat olevasi firmalle kaksi tonnia velkaa ...ja laskut edelleenkin maksamatta. Nuole siinä sitten jääkaapin lamppua pahimpaan nälkään.
 
Kokeiltu on:-)

Mulla on yli sadan levyn ostoslista, mutta eihän sitä koskaan muista ottaa mukaan levykauppaan. Sitten kotona ostosten jälkeen kun alkaa päivittämään listaa niin huomaa, että yhtäkään niistä levyistä joita tuli ostettua, ei ole koko listassa. Tuota pääsee tapahtumaan vielä aika usein. Tulee onneksi käytyä aika harvoin levykaupassa kun omalla paikkakunnalla ei sellaista ole.

Valintoja helpottaa, että käyn lähes ainoastaan tutuissa levykaupoissa; Oskun divarissa, Black&Whitessä, Keltaisessa Jäänsärkijässä ja Levy-Fennicassa. Kerran vuodessa Popparienkelissä tai Digeliuksessa. Niissä usein tiedetään suositellakin jotain, ja ainakin hyllystä löytyy laadukkaita levyjä.
 
PS. Tietääkö kukaan, mihin Paven divari muutti Punavuoren ja Albertin kulmasta?
 
Kannattaa tutustua myös Music Hunteriin. Tai no, en tiedä miten paljon perinteisempi heavylinja kolahtaa, mutta tuo kauppa on kyllä nimensä veroinen. Ehkä Heavy Hunter sopisi tosin paremmin =).

Tutulta kuulostaa. Nytkin on mielessä satamiljonaa levyä, jotka voisin ostaa mutta levykaupassa lähtee mopo käsistä ja ne ostoslistalla olleet levyt unohtuvat kun ostankin aivan muita levyjä kuin oli tarkoitus.
 
Tämä on niin tuttua,on kotona miettinyt ihan eri levyä kuin mitä tuli ostettua,ja sitten vituttaa ankarasti,jos ostettu levy(ainakin useassa viimetapauksessa)ei olekkaan ollut sitä mitä toivoi.

Mä tein jo ostoslistan Hyvinkään levymessuja varten. Siitä tuli pitkä kuin gorillan käsivarsi... Tekisi mieli röyhistää rintaansa ja sanoa että "perskeles, mä en mene sinne ollenkaan", mutta se olisi jo niin törkeää itsepetosta että ei viitsi.
 
Yleensä mulla on aina lompakossa mukana jonkinlainen lista ostettavista levyistä - sellaisista, joihin nyt voisi olettaa ehkä törmäävänsä.

Joo, kunnes koittaa palkkapäivä, ja huomaat olevasi firmalle kaksi tonnia velkaa ...ja laskut edelleenkin maksamatta. Nuole siinä sitten jääkaapin lamppua pahimpaan nälkään.
 
Kokeiltu on:-)
 
Mullakin menee kaikki palkka takaisin firman kassaan. Tosin velkaa en jää.

Tuttu tilanne.
Aina sitä astuu levykaupan ovesta sisään ja pää tyhjenee.
Löytyyköhän tähän mitään lääkettä?

Kannattaa tutustua myös Music Hunteriin. Tai no, en tiedä miten paljon perinteisempi heavylinja kolahtaa, mutta tuo kauppa on kyllä nimensä veroinen. Ehkä Heavy Hunter sopisi tosin paremmin =).
 
Music Hunter on jees kauppa. Nytkin siellä oli ainakin viikko sitten vielä ihan helmi levyjä puoleen hintaan.

Minä tein kerran listan tarvitsemistani levyistä, siihen tuli tunnin miettimisellä 450 levyä. Tarkistin pankkitilin saldon ja revin koko listan.

Mä näen joskus painajaisia siitä, kuinka voitan jonkin kilpailun, että saan kerätä jostain levykaupasta lyhyessä aikarajassa kaikki levyt mitkä kerkeän...ja kun kello lähtee käyntiin, niin pää on ihan tyhjä. Ei mitään muistikuvaa levyostoslistasta (tällä hetkellä n.150-200) levyä. Synkkiä unia ovat nuo.

Kannattaa tutustua myös Music Hunteriin.
 
Tuttu, hyvä ja erittäin ok kauppa, diggaan ideaa, mutta metalli ei oo mun musiikkiani.

Toimii muuten levykaupan lisäksi kirjaston musiikkiosastolla tämä sama ongelma.

Toimii muuten levykaupan lisäksi kirjaston musiikkiosastolla tämä sama ongelma.
 
ja omaa levyhyllyä tonkiessa

Onpa hauskaa olla levykaupassa duunissa, niin voi pistää aina himoitsemansa levyt sivuun...
 
Tai vielä hauskempaa oli tilata obscureja suosikkeja, joita kukaan tavarataloasiakas tajua ostaa, pistää ne hyllyyn, odottaa, pistää ne aleen, kerätä jemmaan alelaarista, odottaa 40% lisäalea ja ostaa pois.
 
Näin joskus Itäkeskuksen Stockmannilla, prosessin vaatima pieni kärsivällisyys palkittiin muhkealla levypinolla 2 kertaa vuodessa. Ja tyhjällä pankkitilillä, mutta mitäpä pienistä...

Mä olen tehnyt wants listin haluamistani levyistä. Tosin sitä saa päivitellä kerran viikossa mut kätevä se on.
Hankittavaa on...ja paljon.