Aihe: Pahimmat tempo-pettymykset
1 2 3
McLeach
02.11.2020 20:52:52
Jimin Castles made of sand. Onhan se liian nopee.
sub zero
02.11.2020 21:18:00 (muokattu 02.11.2020 21:18:23)
McLeach: Jimin Castles made of sand. Onhan se liian nopee.
 
Onko tämä jo sopivan hidas?
https://vimeo.com/462884210
 
(Hendrix - Once I Had a Woman)
Onnen tunne on himmeä polku metsän läpi jossa kuljet yksin (E-L Manner)
Lunnu
02.11.2020 21:36:13
Claptonin versio Calen After Midnightista on hirvittävä pyhäinhäväistys ja mauttomuuden huipentuma joka toki sopii hyvin Claptonin yleiseen mauttomuuteen.
Nostalgy is not what it used to be
BigPapa
03.11.2020 13:43:45 (muokattu 03.11.2020 13:46:26)
 
 
Tosin ei pettymystä - edes sen nopean version kanssa. Calekin oli hyvin tyytyväinen.
 
https://youtu.be/7GOnYK1JS9E
 
https://youtu.be/p0E4pdgX80k
barclay
03.11.2020 14:21:49 (muokattu 03.11.2020 14:22:28)
 
 
2000-luvun puolivälin tienoilla oli hetken muotia tehdä 70- ja 80-luvun hiteistä nopeutettuja ja bassollisia tech house versioita. Royal Gigolos, Vinylshakerz, Global DJs jne jne, esittäjiä tuli ja meni kuin sieniä sateella.
 
Kun esim. tätä https://youtu.be/h9juMbrX-Xs menevää ja tarttuvaa jumputusta kuunteli niin sen jälkeen alkuperäinen biisi https://www.youtube.com/watch?v=73vP02w3mwo kuulosti järkyttävän hitaalta ja laahaavalta. Ja kuulostaa siltä edelleen. Ennen ei ollut kaikki paremmin.
Kostiainen. Karumpi saundi, parempi mieli: P. M. Kostiainen Project
Lunnu
03.11.2020 21:12:43
BigPapa: Tosin ei pettymystä - edes sen nopean version kanssa. Calekin oli hyvin tyytyväinen.
 
https://youtu.be/7GOnYK1JS9E
 
https://youtu.be/p0E4pdgX80k

 
Mjaah mjooh. Vanhemmiten slowhand muuttui vieläkin hitaammaksk.
Tarkoitin toki niitä aiempia versioita, esim
https://youtu.be/UkWccgl-9vs
 
Ja tottakai Cale oli tyytyväinen. Jostain syystä cläpän versiot levisi laajempaan tietoisuuteen (herra ties miksi) ja Calekin sai sitä kautta (ansaittua) arvostusta.
Nostalgy is not what it used to be
BigPapa
03.11.2020 23:03:14 (muokattu 03.11.2020 23:05:25)
 
 
Toistampa itseäni, se nopea versio sieltä soolotuotannon alkupäästä oli juurikin se mitä tässä tarkoitin:
 
Tosin ei pettymystä - edes sen nopean version kanssa. Calekin oli hyvin tyytyväinen.

Tämähän on vuoden 1987 versio: https://youtu.be/7GOnYK1JS9E

https://youtu.be/p0E4pdgX80k
juici
04.11.2020 15:12:32
 
 
Ensimmäinen kuulemani Ramonesin levy oli Loco Live ja se oli ihan kauhea pettymys. Tänkö bändin piti olla punkbändien parhaimmistoa? Kauhealla ylitemmolla soitettu kaikki ja joka välissä huudetaan one-two-three-four vaikka sillä ei olisi mitään tekemistä biisin oikean temmon kanssa.
 
Onneksi seuraava kirjastosta lainaamani levy oli Hey Ho Let's Go Anthology ja kövi ilmi, että kyseessähän onkin helvetin hyvä bändi.
"Juici meni ravintolaan ja tilas tarjoilijalta: "Jekku ruuan kans!" "Taidatkin olla sellainen anagrammijätkä", kommentoi tarjoilija." -Jabe
sub zero
04.11.2020 22:09:40
Kovin kokemukseni on varmaan ollut Klempererin levytys Beethovenin kuudennesta sinfoniasta, jonka osista etenkin maalaistanssit on kuuluisa hitaudestaan. Menin ostamaan aikanaan juuri tuon levytyksen CD:llä ja palautin sen sitten kauppaan (vaihdossa Harnoncourtin levytys, joka oli OK).
 
Itseäni on häirinnyt myös tuo yllä mainittu Ramones. En yhtyettä ole hirveästi kuunnellut, mutta olen kokeillut jotain Blitzkrieg Bopin livevetoa YouTubesta ja vaikeaahan semmoista kaahausta oli kuunnella studioversion jälkeen.
 
J.S. Bachin ensimmäisen Brandenburg-konserton tanssit (neljäs osa) on tämmöinen, mikä tuntuu usein olevan pilalla hitauden takia. Kuulin alun perin tästä kai Wendy Carloksen version, mikä on tempoltaan sekin kai suht maltillinen. Liian hitaasti levytettynä tanssin taika katoaa.
Onnen tunne on himmeä polku metsän läpi jossa kuljet yksin (E-L Manner)
Blain
05.11.2020 10:14:25
Lunnu: Claptonin versio Calen After Midnightista on hirvittävä pyhäinhäväistys ja mauttomuuden huipentuma joka toki sopii hyvin Claptonin yleiseen mauttomuuteen.
 
Joo, J.J. Calen versio oli aivan jotain muuta. Travellin' Light on vähän paremmin soitettu, mutta alkuperäinen on silti parempi.
Shut up legs
Prophet
05.11.2020 11:58:15
Ei sovi kirkkourkurin soittaa liian nopealla tempolla Bachin kantaatti 29:ä.
GiovanniDiRondo
06.12.2020 17:43:55
 
 
Nirvanan "Smells Like Teen Spirit". Ihmettelen aina miten nopea se on. Tosin keikkaversiot voivat olla vielä nopeampia.
 
Mutta voi olla että se on just tän biisin taika.
Olen käynynnä Piutissa, Lousissa, Retulaatsissa, Miiamissa
Jucciz
07.12.2020 19:22:08
GiovanniDiRondo: Nirvanan "Smells Like Teen Spirit". Ihmettelen aina miten nopea se on. Tosin keikkaversiot voivat olla vielä nopeampia.
 
Mutta voi olla että se on just tän biisin taika.

 
Kulahtaneen biisin soittamisessa nopeasti on sama etu kuin nopeasti kävelemisessä paikasta A paikkaan B: pääsee aiemmin siitä eroon.
GiovanniDiRondo
07.12.2020 19:35:05
 
 
Jucciz: Kulahtaneen biisin soittamisessa nopeasti on sama etu kuin nopeasti kävelemisessä paikasta A paikkaan B: pääsee aiemmin siitä eroon.
 
On harrastettu. ;)
Olen käynynnä Piutissa, Lousissa, Retulaatsissa, Miiamissa
Scrobble
10.12.2020 20:11:35
carnation: Oasiksen Shakermaker on aina ollut tuskastuttavan hidastempoinen. Youtubesta kun kuuntelee 1.25 (ellei jopa 1.5) toistonopeudella, niin johan paranee.
 
Oasiksella muutenkin moni biisi toimii mielestäni parempana livenopeudella silloin bändin kukoistuksen aikoina ysärin puolivälistä.. Shakermaker tietty räikein esimerkki munkin mielestä. Esimerkiksi jotkut Wonderwall-vedot on livenä todella nopeita ja toimii paremmin. Sama jopa Cast No Shadowinkin kanssa.
jyrivaan
11.12.2020 15:33:13
Mulla se taitaa olla Babylon zoon Spaceman.
 
Tuolloisena ala-astelaisena muistan kun kuulin biisin ekan kerran Levisien mainoksessa. Tykästyin. Lopullisen version kuulin niin olikin syvä pettymys. Alkaa sillä nopealla tyylillä miin juui tykästyin, mutta lässähtää hidastempoiseksi ja laahaavaksi.
jhbb
13.12.2020 14:09:57
BigPapa: Toistampa itseäni, se nopea versio sieltä soolotuotannon alkupäästä oli juurikin se mitä tässä tarkoitin:
 
Tosin ei pettymystä - edes sen nopean version kanssa. Calekin oli hyvin tyytyväinen.

Tämähän on vuoden 1987 versio: https://youtu.be/7GOnYK1JS9E

https://youtu.be/p0E4pdgX80k

 
Clapton kuuli tämän version vuodelta 1966
 
https://youtu.be/-YUhVU__uPw
Epämuusikko
13.12.2020 14:23:58 (muokattu 13.12.2020 14:24:46)
Tämä ei ole edes paha pettymyt, en vain muistanut tämän olleen näin rauhallinen.
 
https://www.youtube.com/watch?v=hqDEn7uUhFc
 
livenä pari napsua rivakampi (vahva suositus tuohon DVD:hen muuten. rautaa!)
 
https://www.youtube.com/watch?v=Pu3vUX6DnpM
LET'S SÄRJETÄÄN AND MURJOTAAN!
Alfons Åberg
13.12.2020 17:13:33 (muokattu 13.12.2020 17:13:55)
Lunnu: Mjaah mjooh. Vanhemmiten slowhand muuttui vieläkin hitaammaksk.
Tarkoitin toki niitä aiempia versioita, esim
https://youtu.be/UkWccgl-9vs
 
Ja tottakai Cale oli tyytyväinen. Jostain syystä cläpän versiot levisi laajempaan tietoisuuteen (herra ties miksi) ja Calekin sai sitä kautta (ansaittua) arvostusta.

 
Claptonin parhaat saavutukset taitaa olla juurikin tuo, että sai JJ Calelle ja myös BB Kingille laajempaa tietoisuutta. Sekä edesauttoi sukupuuttoon kuolemassa olevalle dobrolle jatkoaikaa, tosin siinä auttoi muutama muukin nuori englantilainen, jotka larppasivat vanhoja bluesukkoja.
Jälkiruuaksi pari Rennietä ja iso tuoppi Samarinia
rintapek
13.12.2020 20:18:11
 
 
Tina Turnerin CCR- coveri Proud Marystä on jotenkin aina häirinnyt... siis se alku on mahtava, laiskaa ja löysää bluuskeinuntaa kaikilla herkuilla ja sit kohdasta 2.30 eteenpäin ylivikkelää paahtoa.
Olis voinu tehdä kaks coveria samasta biisistä, mä kuuntelisin sitä hitaampaa.
https://www.youtube.com/watch?v=Gciy9oG5678
Lelulaatikossani on vieläkin tilaa.
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)