Yleistä keskustelua musiikista ›

Molempien pitäisi tukea toisiaan. Tykkään myös kikkelinvenytysmatskusta, mutta silloinkin pitää olla jotain sanottavaa sillä biisilläkin. Pelkkä kikkelinvenytys olemattoman biisiaihion päälle ei jaksa kiinnostaa.

Biisit ehdottomasti. The White Stripes on tosin sellainen bändi, jota tulee kuunneltua lähinnä soundin takia. Muistettavia biisejä yhtyeellä ei mielestäni liiemmälti ole. Voisin kuitenkin kuunnella Jack Whiten soittoa maailmantappiin asti.

Sergei Fallinen: Samaa biisiähän kaikki räminärokki on, joten sanon että yksilötaito, ego ja asenne.
 
Sopisi ehkä vielä paremmin bluesiin tämä luonnehdinta. Siinä musiikissa korostuukin se, että artistin pitää tuoda se hyvyys siihen biisiin. Tylsästi tai paskasti vedetty "Key to the Highway" ei kuulosta miltään, vaikka kuinka ois standardi.

moderndrummer88: Mutta sitten on musiikkityylejä joissa kappaleet itsessään ei ole se pääasia, esimerkiksi jazzmusiikissa jonka anti on sooloissa ja siinä kuinka solisti/komppaajat käsittelee lähtökohtaisesti hyvin yksinkertaisia melodioita ja sointukulkuja. Eli musiikin fokus ei ole siinä sävelletyssä materiaalissa vaan improvisaatiossa.
 
En ole samaa mieltä! Lähes poikkeuksetta jazzbiisit, jotka ovat säilyttäneet asemansa paljon soitettuna jazzstandardina, ovat erinomaisia ja paikkansa ansainneet. Se on myytti, että että jazzkappaleet olisivat yksinkertaisia ja kehnoja - sanoisin että ne ovat moniulotteisia ja niissä melodioissa ja harmonioissa on huikea potentiaali työstämiselle.

Ehdottomasti biisit.

jazzmies: En ole samaa mieltä! Lähes poikkeuksetta jazzbiisit, jotka ovat säilyttäneet asemansa paljon soitettuna jazzstandardina, ovat erinomaisia ja paikkansa ansainneet. Se on myytti, että että jazzkappaleet olisivat yksinkertaisia ja kehnoja - sanoisin että ne ovat moniulotteisia ja niissä melodioissa ja harmonioissa on huikea potentiaali työstämiselle.
 
Näin on. Hienoimmat jazzklassikot ovat loistavaa kuunneltavaa.
 
E: Jazzmuusikot taitaakin yleensä olla taidoiltaan parhaita....

Tarvitseeko tästä muka keskustella? Vain trolli väittäisi soittotaitoa tärkeämmäksi kuin biisimateriaalia.

laakeri: Tarvitseeko tästä muka keskustella? Vain trolli väittäisi soittotaitoa tärkeämmäksi kuin biisimateriaalia.
 
Tai keskiverto Dream Theateriä, Symphony ja Racer äksiä fanittava lukiolaiskitaristi

Sergei Fallinen: Tai keskiverto Dream Theateriä, Symphony ja Racer äksiä fanittava lukiolaiskitaristi
 
Dream Theater on kyllä vähän niitä bändejä, jotka ratsastavat vain ulkonäöllään. Petruccinkin pitää esitellä niitä massiivisia hauiksiaan joka promokuvassa. Vertaa Racer X:n siimakäsiin ja Symphony X:n puttepossuihin.

Yleensä soittotaidolla tarkoitetaan samaa kuin näppäryys kulttuurin viitekehyksessä. Tämähän nyt on vain eräs soittotaidon monista osa-alueista, jos sitä siivuttaa haluaa. Ja minun mielestäni se kaikkein joutavanpäiväisin.
 
Soittotaitoa pitäisi olla lähinnä kyvykkyys ilmaista musiikillinen ajatus. Toisin sanoen soittajien pitäisi olla muusikoita. Jotkut ovatkin! Soittotaitoa on myös tekninen taito mutta tekninen taito on laajempi kokonaisuus kuin pelkkä näppäryys, varsinkin jos näppäryyttä mitataan vain määrätyn kulttuuripiirin konventioiden mukaan. Tekninen taito on luonnollisesti kyvykkyyttä käyttää omaa kehoaan musiikin tuottamiseen tietyllä instrumentilla tai laulaen. Musiikki taasen on jotain mikä pitää ilmaista ja ilmaisu on taitoa.
 
Biisit eivät ole mitään ellei niitä ilmaise ja ilmaisu on taitoa, joten tasapeliltä vaikuttaa.

Tärkeintä on, ettei musiikissa tehdä virheitä.

moderndrummer88: Mutta sitten on musiikkityylejä joissa kappaleet itsessään ei ole se pääasia, esimerkiksi jazzmusiikissa jonka anti on sooloissa ja siinä kuinka solisti/komppaajat käsittelee lähtökohtaisesti hyvin yksinkertaisia melodioita ja sointukulkuja. Eli musiikin fokus ei ole siinä sävelletyssä materiaalissa vaan improvisaatiossa.
 
Tiiättekö muuten mitä eroa on jazz ja rock muusikolla ?
 
Siinä missä jazz-muusikko soittaa 3000 sointua 3 ihmisen edessä
 
Niin taas rock-muusikko soittaa 3 sointua 3000 ihmisen edessä

Biisit on ykkösasia. Eipä niitä moni osaa tehdä lopulta.. Ennen soittotaitoakin (kai nyt jokainen osaa omat biisinsä soittaa?) tulee minusta vielä soundi- ja tyylitaju. Siis että hommassa on joku OMA juttu mihin pyritään. Aika ankeita nämä pula-ajan stevevait joita on youtube pullollaan jotka on opetelleet kaiken nuotilleen idolinsa videoilta ja kopioineet sounditkin.

joku muu sikko: Biisit on ykkösasia. Eipä niitä moni osaa tehdä lopulta.. Ennen soittotaitoakin (kai nyt jokainen osaa omat biisinsä soittaa?) tulee minusta vielä soundi- ja tyylitaju. Siis että hommassa on joku OMA juttu mihin pyritään.
 
Riippuu tietysti mitä mainitsemasi asiat vaativat soittotaidolta. Kyllä sitä on kuultu ja nähty semmoisiakin bändejä joiden soittotaito ei riitä edes omien biisien soittoon. Ei sekään niin hääviä ole kuulijan kannalta.

Tekninen soitto ilman sisältöä on turhaa. Kannattas mieluummin vaikka urheilla, siinäkin voi kisata millisekunneista, mutta bonuksena pitää kehonsa terveenä.
 
Toisaalta, kuten yleensä ajatellaan, "taito" ja "fiilis" eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. Voi olla teknisesti huono, mutta silti onnistua välittämään musiikillaan tunteita. Voi myös olla teknisesti edistynyt, ja silti onnistua välittämään musiikillaan tunteita.

Tämä on tosiaan mielenkiintoinen asia. Itselleni Four Topsien ikivanha kappale: "Reach out Ill be there", on biisi josta en ikinä haluaisi luopua. Sen julkaisu sattui sopivasti minun rockin imeväisyysikääni ja se jotenkin nappasi minut pauloihinsa niin, etten koskaan tule pääsemään siitä irti. Vielä nykyäänkin tempaisen tehot kypälle kun sen kuulen ja hyppelen tahdissa kuin varsa. Never heard esittäjien yksilötaidoista, se on vain se kokonaisuus joka puree!

Kuka kehtaa sanoa tällasessa keskutelussa, että yksilötaito on tärkeempää kuin bändin biisit? Siinähän menee muusikkopisteet nollille alta aikayksikön.
 
Jos jostain syystä ketjun aloittaja tai joku muu pohtii näiden asioiden välisiä suhteita siinä mielessä, että kannattaako uhrata aikaansa harjoitteluun ja mahdollisesti soittotunteihin, vai luottaako vain siihen, että saa ympärilleen hyvän bändin ja oma soittotaidottomuus jää siinä toissijaiseksi asiaksi, niin neuvoisin kuitenkin panostamaan myös siihen soittotaitoon.

Klassikkolevyn tekoon tai kovan tason keikan vetäsemiseen ei tarvita uusia biisejä välttämättä ollenkaan, mut soittotaitoa kyllä jossain määrin

sub zero: Klassikkolevyn tekoon tai kovan tason keikan vetäsemiseen ei tarvita uusia biisejä välttämättä ollenkaan, mut soittotaitoa kyllä jossain määrin
 
Mut kai niiden biisien pitää olla hyviä?

badcompany: kumpi on sulle tärkeämpää kuulijana Kova soittotaito vai /hyvät biisit/kova materiaali?.
 
Ilman muuta hyvät biisit, soittotaidossa on tärkeämpää ehyt yhtenäinen soundimaailma ja yhteensoitto kuin henkilökohtainen virtuositeetti.