Yleistä keskustelua musiikista ›

En juurikaan kuuntele musiikkia, ennemmin olen hiljaa. Kännissä ehkä joskus, mutta harvoin silloinkaan. Ja jos kuuntelenkin joskus, ärsyttää ettei nykyään osaa kuunnella kuin joku musiikista mitään tietämätön. Tulee aina vaan kuunneltua, tai kuultua, että mitens tässä menee basso, mitkäs soundit tässä on?

Mulle ei ole olemassa "taustamusiikkia" ja se toisinaan ärsyttääkin: jos yritän tehdä jotain hommaa, ja joku saa päähänsä laittaa musiikkia soittamaan - olipa sitten hyvää tai huonoa - huomioni suuntautuu suurelta osin musiikkiin ja alkuperäinen homma hidastuu tai se pitää jättää kesken kokonaan. Jos kuuntelen musiikkia, pyrin tekemään sen ilman muita häiriötekijöitä, koska keskittymiseni häiriintyy helposti. Musiikin nauttimiseen ilman mitään ylimääräistä häsläystä on nykyisin aikaa valitettavan harvoin. Sanomattakin on selvää, etten oikein voi ymmärtää ihmisiä, jotka laittavat musiikkia soimaan tehdäkseen jotain muuta tai varsinkaan niitä, jotka tekevät näin mennessään nukkumaan. Minähän en taatusti nukahda niin kauan kun jostain kuuluu musiikkia. Sitä kai alitajuisesti aina jollain tasolla prosessoi kuulemaansa, joten uni ei taatusti tule silloin.
 
Tahtoisin ahmia enemmän entuudestaan vierasta musiikkia, mutta jotenkin tuntuu siltä, että varsinkaan nykyinen elämäntilanne ei mahdollista kovin täysipainoista uppoutumista uusiin artisteihin - sillä jos joku uusi artisti mua kiinnostaa, haluaisin ehdottomasti paneutua siihen enemmän kuin yhden biisin tai edes levyn verran. Vähän semmoinen kaikki tai ei mitään -tyyli siispä. Aikanaan innostuin Pat Methenystä ja levylistaani tarkastelemalla voi huomata, että näin todella kävi.
 
Aika paljon tulee kuunneltua tuttua musaa, mutta yritän löytää siitäkin aina jotain uutta ja toisinaan siinä onnistuukin - kuulee materiaalin eri tavalla tai ymmärtää vaan jonkun jutun uudella lailla johtuen niistä asioista, jotka ovat tapahtuneet sen jälkeen kun samaa musiikkia kuuli edellisen kerran. Kaikkihan vaikuttaa kaikkeen.

Kuuntelen nykyään kotosalla enimmäkseen vasta hankittuja levyjä. Kaljoitellessa ja automatkoilla tulee usein fiilisteltyä vanhempia suosikkeja. Tietokoneen kajareista pauhaa lähes aina jotain kun olen kotona, illemmalla kuuntelen kuulokkeilla. Levyjen kansia pläräilen lähinnä heti ostamisen jälkeisinä päivinä, minkä jälkeen ne päätyy hyllyyn pölyttymään. Joskus kävi mielessä levyhyllyn läpikäynti aakkosjärjestyksessä, mutta totesin sen liian ahdistavaksi kun tällä tahdilla kuuntelusarkaa olisi reiluksi vuodeksi..
Kannettavia soittimia käytän nykyään harvemmin, lähinnä pitemmillä bussi- ja junamatkoilla. Vinyylisoitinkin löytyy, jota tosin käytän harmittavan harvoin. Paremmat äänentoistovehkeet tekisi terää. Yhdessä välissä oli kausi, jolloin kuuntelin nukkumaan mennessä musaa ja aamulla oli soitin ja luurit lentäneet ties minne.

Spotifyn avustuksella joka päivä varmaan useampi tunti tulee uutta musiikkia luukutettua. Parhaat menee sitten soittolistalle, joka on kohta 2500 biisiä pitkä. Ainut ongelma on se, että uutta (ja vitun hyvää) musiikkia on yksinkertaisesti aivan liikaa. Ei riitä aika kaikkeen ja joskus se purkautuu ahdistuksena jolloin alkaa taas kuunnella niitä tuttuja ja turvallisia jo ennestään tuttuja hyviä biisejä.

Jucciz: Mulle ei ole olemassa "taustamusiikkia" ja se toisinaan ärsyttääkin: jos yritän tehdä jotain hommaa, ja joku saa päähänsä laittaa musiikkia soittamaan - olipa sitten hyvää tai huonoa - huomioni suuntautuu suurelta osin musiikkiin ja alkuperäinen homma hidastuu tai se pitää jättää kesken kokonaan.
 
Tämä kyllä tosiaan. Perus touhuilua ei haittaa, mutta jos oikeasti pitäisi saada jotain aikaiseksi, musiikki haittaa huomattavissa määrissä. Tosin niin myös kaikki muutkin häiriötekijät, nykyisin asunkin yksin.

...uutta (ja vitun hyvää) musiikkia on yksinkertaisesti aivan liikaa.
 
Tämä kyllä ahistaa. Koko ajan tulee hyvää musiikkia ja mä en edes lataa. Enkä osta uusia levyjä.

Aktiiviseen musiikinkulutukseen kuuluu uuden levyn kuunteleminen läpi kuulokkeilla, nojatuolilla setämäisesti analysoiden. Tämän jälkeen rippaaminen koneelle ja siitä iPodille, että voi harrastaa lisäkuuntelua junamatkoilla. Yritän tehdä tietoisen kahtiajaon aktiivisen ja passiivisen kuuntelun välillä: passiivista kuuntelua tekee mieli harrastaa välillä, mutta siihen haluaa ja tarvitsee jotain vähemmän merkityksellistä tai jotain tuttua musiikkia, ettei uusi musiikki taannu taustahölinäksi ja menetä merkitystään (tai sitten keskity siihen, kuten Jucciz tuossa mainitsi). Siinä on vielä sitä pureskeltavaa, johon voi perehtyä.
 
Jykevät kaiuttimet cd- ja vinyylisoittimille ovat nyt hieman muuttaneet tottumuksia. Kun nojatuolilla kuulokkeilla kuuntelu on liikaa harrastettuna hieman puuduttavaa, niin nyt tulee usein lyötyä vinyyli soimaan ja makoiltua sängyllä puoliksi aktiivisesti kuunneltua nauttimismielessä.
 
Kaikkein tärkeintä on tasapainottelu aktiivisen ja passiivisen kuuntelun välillä, ja kuuntelemattomien hetkien välillä. Kun ei jatkuvasti turruta aistejaan, voi päästä johonkin kiinnostavaan dialogiin itsensä kanssa.

Kuuntelen musiikkia enimmäkseen passiivisesti, aktiivinen kuuntelu tapahtuu lähinnä koulumatkoilla. Kotona koen yhteen asiaan keskittymisen hankalaksi. Uuteen musiikkiin tutustuminen on sen vuoksi melko hankalaa, ellei se ole tarpeeksi poppia.

Mä kuuntelen musaa nykyään lähinnä autossa. Sellaista, mille mua nyt milloinkin huvittaa altistaa itteni. Kuuntelin koko kesän samaa viittä levyä, jotka nyt syyskuun vaihteessa pistin vaihtoon ja ostin uusia tilalle. Autoiluun taustamusiikki sopii ihan hyvin, mutta työn vastapainoksi on ihan kivaa olla kotona ilman. Ja joskus siellä autossakin.

nirzin: No jos sinulla tiskaaminen, tietokoneella työskentely ja ristikoiden täyttely sohvalla maaten täyttää jokaisen valveillalohetken, niin onhan se silloin sinulle ihan ymmärrettävä tulkinta.
 
"jne." laajentaa tuon listasi, missä oli alkuunkin jo muutakin kuin nuo kolme asiaa käsittämään ihan helposti kaiken muunkin. Tuolleen muuteltuna kolmeksi asiaksi sen sävy toki muuttuu täydellisesti, ja jos se lista olisi alunperin käsittänyt nuo kolme asiaa ei mitään väärinkäsitystä olisi syntynytkään. Mutta edelleen se sinun _alkuperäinen_ luettelosi implikoi aika vahvasti päätelmäni suuntaan.
 
No olkoon.
 
Uusi kännykkä on yllättäen laajentanut musankuuntelumahdollisuuksia. Nyt kun saan oman mp3 kirjaston vaivattomasti soimaan radiolähettimellä oikeisiin stereoihin melkein missä vain, on tuon kirjaston keräämisessä jotain järkeäkin. Olen kuunnellut nyt omia levyjä autossa, työautossa, töissä jne. Eikä tarvitse käyttää hankalia luureja/nappeja. Radiolähetin tulille vaan ja homma toimii.

Aikalailla erilaisia kuuntelutapoja itseltä löytyy. Laajamittaisin kuuntelutapa taitaapi olla mp3-soitin liikkuessani ulkoilmassa. Joskus tulee ihan vaan lähdettyä kävelylle kuuntelemaan musiikkia.
 
Tämän lisäksi tulee kuunneltua musiikkia koneelta (omat levyiltä ripatut mp3t ja Spotify), CD-levyiltä ja LP-levyiltä. Näistä jälkimmäistä tulee kuunneltua kohtuullisen harvoin, mutta kun LP-levyn laittaa soimaan, niin silloin sitä myös yleensä tulee aktiivisesti kuunneltua ilman kauheasti muuta toimintaa. CD-levyjä tulee käytettyä eniten taustamusiikkina. Koneelta tulee kuunneltua sekä taustamusana että aktiivisesti, mutta koneelta äänet tulee aina luureihin, minkä vuoksi esim. lukemisen taustalle pistän aina mieluummin CD:n. Musiikki sinällään ei haittaa mulla keskittymistä, mutta jostain syystä kuulokkeet niin tekevät.
 
"Uutta" musiikkia tulee kuunneltua paljon, usein enemmänkin kun vanhaa. Uusi lainausmerkeissä, koska tässä siis tarkoitan itselle uutta eli ennestään tuntematonta musiikkia, eikä välttämättä oikeasti uutta. Yleensä kohtuullisen rauhalliseen tahtiin, eli esim. kun löydän lupaavalta vaikuttavan artistin Spotifysta, etsin ensin muutaman sellaisen kappaleen jotka iskevät kunnolla, ja sitten saatan pidemmän aikaa kuunnella vain näitä paria kappaletta. Siitä sitten hiljalleen siirryn laajemmalti materiaalin pariin, selvitän julkaisuhistorian jne. ja lopulta selvitän mitä levyjä kannattaisi levyhyllyyn ostaa ja missä järjestyksessä.
 
Olisi kyllä pirun siistiä jos omistaisin jonkun mobiililaiteen, jossa toimisi Spotify. Voisi aika tehokkaasti yhdistää laajimman kuunteluajan ja uuden musiikin pläräämisen. Mutta nyt kun tuolta palvelusta tuntuu yhä useampi lafka vetävän levyjään ulos, niin ei oikein kyllä viitsi vain tuota varten sijoittaa.

Teijo K.: "jne." laajentaa tuon listasi, missä oli alkuunkin jo muutakin kuin nuo kolme asiaa käsittämään ihan helposti kaiken muunkin. Tuolleen muuteltuna kolmeksi asiaksi sen sävy toki muuttuu täydellisesti, ja jos se lista olisi alunperin käsittänyt nuo kolme asiaa ei mitään väärinkäsitystä olisi syntynytkään. Mutta edelleen se sinun _alkuperäinen_ luettelosi implikoi aika vahvasti päätelmäni suuntaan.
 
No olkoon.
 
OK. Se "jne." tosiaan tarkoitti sitä, että annoin esimerkkejä tilanteista, joissa musiikkia saattaa tulla kunneltua muun tekemisen ohessa. Ei todellakaan tarkoita sitä, että aina kun noita tai jotain muita sen jne:n takana olevia asioita teen, kuuntelisin samalla musiikkia. Esim. tänään en ole kuunnellut yhtään mitään.
 
Uusi kännykkä on yllättäen laajentanut musankuuntelumahdollisuuksia. Nyt kun saan oman mp3 kirjaston vaivattomasti soimaan radiolähettimellä oikeisiin stereoihin melkein missä vain, on tuon kirjaston keräämisessä jotain järkeäkin. Olen kuunnellut nyt omia levyjä autossa, työautossa, töissä jne. Eikä tarvitse käyttää hankalia luureja/nappeja. Radiolähetin tulille vaan ja homma toimii.
 
Juu, toi lyhyen kantaman FM-lähettimien sallituksi tuleminen muutama vuotta sitten oli mainioa asia. Oma FM-radio toimimaan vaan.
 
Kirjoitat "Olen kuunnellut nyt omia levyjä autossa, työautossa, töissä jne.". Hmmm, mitähän päätelmiä nyt tuosta "jne":stä pitäisi tässä ruveta tekemään...

Hyvä tapa löytää uusia bändejä : kaiva esiin fanittamasi artistin / bändin esikuvat. Oon löytänyt useita hienoja bändejä sillä metodilla. Esim. Beatles -> Buddy Holly , Rollarit -> Chuck Berry .

nirzin: OK. Se "jne." tosiaan tarkoitti sitä, että annoin esimerkkejä tilanteista, joissa musiikkia saattaa tulla kunneltua muun tekemisen ohessa. Ei todellakaan tarkoita sitä, että aina kun noita tai jotain muita sen jne:n takana olevia asioita teen, kuuntelisin samalla musiikkia. Esim. tänään en ole kuunnellut yhtään mitään.
 

 
Juu, toi lyhyen kantaman FM-lähettimien sallituksi tuleminen muutama vuotta sitten oli mainioa asia. Oma FM-radio toimimaan vaan.
 
Kirjoitat "Olen kuunnellut nyt omia levyjä autossa, työautossa, töissä jne.". Hmmm, mitähän päätelmiä nyt tuosta "jne":stä pitäisi tässä ruveta tekemään...
 
Esim, se, että olen kuunnellut niitä kaikkialla missä on radiovastaanotin käytössä. Niinku oonkin. :) Uudet lelut on kivoja, ja niitä tulee ylikäytettyä. Myönnän.
 
Toki se uutuudenviehätys katoaa aikanaan, ja käyttö normalisoituu. Alkanut jo vähetä tuokin pikkuhiljaa.

Kuuntelen musiikkia vain kotona ja autossa. Jotenkin kummeksun musiikin kuuntelua esim. lenkillä/kävelyllä. Mielummin olen kai sitten siellä ulkona ihan silmien ja korvienkin kanssa. Tiijä sitten.

Itselläni musiikkia tulee kuunneltua lähes päivittäin. Nautin hetkestä jolloin saan istuutua alas ja laittaa levyn soimaan (kunhan saan päätettyä mitä hyllystäni haluan kuunnella).
 
Tausta"meluna" musiikki on itselläni harvemmin mutta myöskin sitä tulee harrastettua. Kuitenkin olen sen sortin ihmisiä jotka tykkäävät kuunnella ja lukea biisien sanoituksia ja miettiä mistä biisissä lauletaan. Myös kitaroita tulee kuunneltua ja mietittyä miten jokin riffi soitetaan.
 
Uusiin bändeihin tutustuin aikoinani paljon. jopa etsimällä etsin uusia (uudella tarkoitan itselle uusia jo ajat sitten perustettuja bändejä) ja nyt levyhyllystäni löytyy jopa monelle tuntemattomia nimiä mutta myöskin sieltä puuttuu bändejä joita ei vaan tunnu löytyvän. Nykyään en enää tahdo innostua helposti mistään uudesta joka on harmi.

Minä en pidä taustamusiikista lainkaan, eli kaikki musiikin kuunteleminen on minulla aktiivista. Teen työtä, jossa olen paljon yksin seuranani vain radio / cd / mp3 soitin. Radiosta kuuntelen mieluummin puheohjelmia ja kun töissä kyllästyn radioon, kuuntelen CD-äänikirjoja. Kotona kuuntelen kyllä musiikkia lähes päivittäin, mutta silloin en tee mitään muuta.

Itselläni myös musiikin kuuntelu on aina aktiivista ja taustamusiikkia en kestä ollenkaan. Tästä oli/ON meillä työpaikallakin aikamoinen tappelu, kun juntit halusi kuunnella 8 tuntia päivässä Radio Rockin 8 biisin valikoimaa ja itse taas en saa tehtyä yhtään mitään töitä, jos musiikkia soi taustalla, oli se musiikki sitten hyvää (alan kuuntelemaan jotain bassoja ja muita kivoja sieltä ja muuten vaan naatiskelemaan) tai sitten susipaskaa (jota myös tulee kuunneltua samalla tavalla "analysoiden" ja sitten alkaa v*tuttaa kun se on niin... geneeristä? ). Se on joittenkin niin vaikea ymmärtää, että ei oikeesti vaan pysty, tai vaikka pystyskin, niin ei halua, kuunnella koko päivää jotain paskaa. Näin. Vielä kun tuo kuulo on varsin hyvä itsellä johtuen vuosikausien osittain korvakuulolla musisoinnista :P
 
Niin mitäs tässä kysyttiinkään. Joo. Kuuntelen pääsääntöisesti "vanhoja ja hyväksi havaittuja", mutta ajoittain sitten tutustun "uuteen" musiikkiin kaverien suositusten tms. perusteella. Vanhasta tutusta löytyy kuitenkin aina hyvin paljon uutta ja varsinkin sitten on mukavaa kun itse soittelee niin voi kehitellä uusia versioita :)

Ex tempore -pohjalta klassisissa konserteissa käynnit. On aikoja, jolloin ei tule kuunneltua pop- ja rock-musiikkia, mihin olen tottunut tai minkä parissa olen kasvanut.

Nuages: Musiikin kuuntelu ja musiikin kuuntelukentän laajentaminen on elintärkeä osa musikaalisuutta ja muusikkoutta. Kertokaa tavoistanne kuunnella musiikkia ja tutustua uuteen musiikkiin.
 
Olen elitisti ja kuuntelen sitä mikä minua miellyttää. Muusikkona joudun tekemään kompromisseja mutta kuuntelijana en.