Yleistä keskustelua musiikista ›

Lisätään listaan:
 
Stevie Ray Vaughan: Live Alive
J.Karjalainen - Varaani
Gary Moore - Rockin Every Night - live in Japan
Sting - Nothing like the Sun
Albert Collins - Cold Snap
 
Elikkä kyllähän tuonakin vuonna tehtiin paljon myöskin hyvää musiikkia. Mutta jotenkin yleensäottaen aika moni bändi taikka artisti oli tuohon aikaa hieman hukassa, eikä tosiaankaan saanut parastaan aikaiseksi tuolloin Vuonna 1986.

yleensäottaen aika moni bändi taikka artisti oli tuohon aikaa hieman hukassa, eikä tosiaankaan saanut parastaan aikaiseksi tuolloin Vuonna 1986.
 
Silloinhan kaikki oli parhaimmillaan ;)
http://www.youtube.com/watch?v=HZTYYusUl6M
 
Pakko sitä nyt stna on mainostaa aina sitä VH:ta. Sry..
E: PS: katsokaa kitarasoolo, sit lopetan ;)

Pikainen silmäys omaan levylistaan... päätelmä; harvinaisen paska musavuosi... monella artistilla uran heikoimpia levyjä taikka ei levyä lainkaan.

Silloinhan kaikki oli parhaimmillaan ;)
http://www.youtube.com/watch?v=HZTYYusUl6M
 
Pakko sitä nyt stna on mainostaa aina sitä VH:ta. Sry..
E: PS: katsokaa kitarasoolo, sit lopetan ;)
 
Joo, piti kattoa. Ei voi moittia, ei. Nyt tuohonkin osaa jo suhtautua kun jätkät soittaa ostosteeveen jumppa-asut päällä sen näköisenä että hämmästelevät itsekkin omaa hyvyyttään ;) Vitsi vitsi, EVH on aina hyvä. Bändistä en aina oikein tiedä...
 
Edit: nokitetaan tuohon SRV ja Lonnie Mack, ja edelleen vuonna 1986 http://www.youtube.com/watch?v=YqEo7ZP88PE
 
Edit2: katsokaa soolot...

Itse en pidä noin yleisestikkään 80-luvusta.
Ehkä hieman turha kommentti.

Pikainen silmäys omaan levylistaan... päätelmä; harvinaisen paska musavuosi... monella artistilla uran heikoimpia levyjä taikka ei levyä lainkaan.
 
Pitemmän linjan artisteista tulee mieleen ainakin yksi poikkeus, Eurythmics ja albumi "Revenge". Mutta pitkälti olen samaa mieltä. Vaikkapa vuosien -85 ja -87 puolelta löytyy monilta suosikeiltani parempia tai jopa uran parhaita levyjä.
 
E: Ja taisi mennä yuotube-linkittelyksi tääkin ketju....

1986 oli suorastaan loistava musiikkivuosi.

Vaikka tulee aina tuota vuosikymmentä puolusteltua, koska tuli se kaikkein herkin ikä elettyä just silloin, niin enpä voi kieltää etteikö se olisi ollut myös vaarallista aikaa. Varsinkin jytäbändeille. Esim. -87 oli ikuisten suosikkibändieni Deep Purplen ja Whitesnaken surun vuosi. Erittäin järkyttävää oli myös vähän aiemmin boogiejyrien Blackfoot (Vertical smiles) ja Molly Hatchet (Deed is done) rappio, varsinkin kun aiemmin samana vuosikymmenenä oli ilmestynyt loistoalbumit Siogo ja No guts, no glory. Ensin mainittu on 80-soundia hyvässä mielessä, vaikka Blackfootin popimpaa puolta esitteleekin.
 
Vanhoilta jääriltä, kuten Peter Gabriel ja Robbie Robertson ilmestyi vallan mainiosti nykyaikaiset (silloin) albumit. Punkin jälkeinen suomirock eli kukoistuskauttaan ja jo sen takia olen äärimmäisen iloinen saatuani viettää teini-iän juuri silloin. Punkuskovaiset ovat tietysti toista mieltä ja heille onkin ihan turha yrittää puhua järkeä...
 
Kyllä sitä paskaa löytyy kaikilta vuosikymmeniltä, turha tässä on kahdeksankymmentälukua mitenkään erityisen pelottavaksi ajaksi mainita, vaikka siellä vaara monia vanhoja bändejä vaanikin.

Violent Femmes:The Blind Leading the Naked vaik ei ihan niin kova oo kun ykkönen tai Hollowed Ground on kuitenkin ihan ookoo paskalta vuodelta 86.Melrose, Iguanat ja sielun veljet hyvät on.(Sonic Youthin: Sister tuli 87 mut 86 tuli kai jotain Soniccii ja Husker Du orquestraa.)

Ei ku sinä vanhenit...
 
Ei kun se paskeni, onneksi 2000-luvulla on parantunut taas...keskimäärin. Mut siis tottakai joka vuodelta löytyy hyviäkin levyjä. Mut sanotaan, että vuosina 1981-85 suunnilleen oli yleisesti ottaen aika masentavaa meininkiä, eikä vain siksi, että goottimusa oli tuolloin voimissaan.

Mut sanotaan, että vuosina 1981-85 suunnilleen oli yleisesti ottaen aika masentavaa meininkiä, eikä vain siksi, että goottimusa oli tuolloin voimissaan.
 
Mielestäni päin vastoin juuri tuo ajanjakso oli musiikillisesti hyvin kiinnostava ja anniltaan monipuolinen.

Mielestäni päin vastoin juuri tuo ajanjakso oli musiikillisesti hyvin kiinnostava ja anniltaan monipuolinen.
 
Aika mielenkiintoista. Heitäppä jotain esimerkkiä. Toki minunkin mielestä tuolta ajalta löytyy kiinnostavaa, mutta mieluusti kuulen toista kantaa. Omista suosikeista esim Rush teki tuona aikana Moving Picturesin, Exit Stage Left ja olikohan Signals tuona aikana vielä. Signalsista en tosin kovin pidä.. Mutta muuten tuo tai olla semmosta murrosaikaa varsinkin äänitysteknillisesti ja myöskin kaupallisuus alkoi nostaa rumaa päätään. Ns. toisinajattelevat yms epäkaupalliset bändit olivat huonossa huudossa. Eikös Love Recordskin ollut juuri kaatunut vähän aiemmin.
 
Tuo Goottijuttu meni myöskin multa hieman ohi?

Aika mielenkiintoista. Heitäppä jotain esimerkkiä.
 
Lähinnä 80-luvun loppupuolen levyjä tuli tänään tongittua hyllystä tämän ketjun innoittamana ja vuosi "kaheksan-viishän" menee Feggyn tarjoamaan haarukkaan, joten listataan niitä, kun ovat mielessä.
 
Eurythmics - Be Yourself Tonight
Fine Young Cannibals - s/t
Jason & the Scorchers - Lost & Found
Jesus & the Mary Chain - Psychocandy
Pogues - Rum, Sodomy & Lash
Prince & the Revolution - Around The World In A Day
Ramones - Too Tough To Die
Johnny Thunders - Que Sera Sera
Tom Waits - Rain Dogs
 
Ja tulihan sinä vuonna näköjään monta muutakin hyvää levyä:
 
http://eightiesclub.tripod.com/id203.htm

Itse en tuon ajan musiikkilehtiä ole lukenut, mutta tuon ajan Tekniikan Maailmoja on tullut kyllä luettua. Varsin huippuja ovat vertailut esim. videonauhureista. Itse olen ollut tuolloin n.5 v (-86), että mitään suurempia muistikuvia ei ole jäänyt, mitä nyt tv:n viihdeohjemista muistan yllättävän paljon (soitinmenot yms). CD-levyjä taidettiin arvostella tekniikan maailmassa puhtaasti "ääniteknillisin" perustein, eli mitä kasarimpi, sen parempi :) Tämä nyt on aika mutua, koska en ole lukenut ko. lehtiä muutamaan vuoteen, vaikka niitä lojuukin kotopuolessa täydet vuosikerrat 83-88. Kouluunkin ennätin nippanappa 80-luvun puolelle (-88)..Eli kertokaa ihmeessä lisää te kasariajat eläneet, tämä on kuitenkin näistä menneistä vuosikymmenistä sellainen, josta on vain niitä hämäriä muistikuvia lapsuudesta.
 
lisäystä: musiikillisesti 80-luvun puoliväli merkitsee minulle "suomirokin" syntymää, eli eppu normaalista tuli sellainen eppu normaali, kuin me sen nyt tunnemme jne, kasarihevi eli kukoistustaan...olenko pahasti väärässä..? Oma musiikilllinen heräämiseni tapahtui vasta raptorin myötä (kyllä, hävettää vähäsen)..tämä tais olla joskus 89..

Feggy: Säilytin kuitenkin Soundit vuoteen 1982?, jolloin formaatti muuttui
 
Formaatti muuttui Soundissa jo 1981 A4 -kokoiseksi täysväriseksi. Irtonumeroina menevät helposti paskaksi, nidoksina mustissa kansissa toimivat. 10/1977 (muistaakseni) - 12/1980 oli mainio Soundin malli, lehdet kestävät hyvin rajumpaakin kohtelua.
 
Jackie: 1986 oli hirveä vuosi musiikkikulttuurille..
 
Mitenniin muka, jätkän suosikkilevy on kuitenkin Cheap Trickin "The Doctor"!;)
 
Tehtiin silloin kuitenkin muutama hyvä, otetaas muutama:
 
Hüsker Dü: Candy Apple Grey
Kauko Röyhkä: Pikku enkeli
The Smiths: Queen Is Dead
XTC: Skylarking
Pekka Pohjola: Flight Of The Angel
David Sylvian: Gone To Earth
Talk Talk: The Colour Of Spring

Ihme kun kukaan ei ole maininnut Tarotin Spell Of Ironia. Ja tosiaan Zero Ninen Intrique on myös todellakin maininnan arvoinen!
 
Edit: Olihan sitten vielä FM:n Indiscreet, ja kyllähän noita löytyy... Ei kaikkia jaksa alkaa muistelemaan ja listaamaan.

Äkkivilkaisu omaan levyhyllyyn, vuoden 1986 sato näyttää tältä:
 
AC/DC - Who Made Who
Dire Straits - Brothers In Arms
Jimi Plays Monterey
Megadeth - Peace Sells
Metallica - Master Of Puppets
Uriah Heep - Live
 
kuusi levyä, kun esim. vuodelta 1996 on 46 levyä.

Ihan hyvä vuosi, oltiin keikalla Torvessa Blues For Sale-bändini kanssa:
 
http://www.lahden-ryry.com/rokki_ma … _julisteet/imagepages/image115.html

lisäystä: musiikillisesti 80-luvun puoliväli merkitsee minulle "suomirokin" syntymää, eli eppu normaalista tuli sellainen eppu normaali, kuin me sen nyt tunnemme jne, kasarihevi eli kukoistustaan...olenko pahasti väärässä..? Oma musiikilllinen heräämiseni tapahtui vasta raptorin myötä (kyllä, hävettää vähäsen)..tämä tais olla joskus 89..
 
Sulla on aika hyvä mielikuva aiheesta! KasariHevirokki jylläsi ja tämä juttu tais alkaa joskus 83-84 nostaa päätänsä. Tuli Dio, Wasp, Kiss, Twisted Sisters jne.. Toki kaikki vanhempoia bändejä, mutta löivät läpi (suomessa) tuohon aikaan paremmin. Suomirokki tosiaan myöskin alkoi saada suosioita ja maata kiertäviä bändejä tais olla enemmänkin. Itse olin vasta 89 sen ikäinen että pääsi (vanhemmat lupas) mennä kattomaan bändejä kotinurkkia kauemmas. Ja sittenhän mentiin. Onneksi silloin oli vielä Vihannin Mäntylampi voimissaan ja monet maan kärkinimet kävi siellä heittämässä keikkansa. Siellä sitä sitten harjoiteltin kaljanjuontia ja katsottiin bändejä. Aika kultaa muistot, kun tuntuu että silloin kaikki oli aika hyvin ;)
Mutta jo aiemmin mainittu Zero Nine oli (ja on kyllä edelleen) oikeasti hienosti toimiva suomalainen hevibändi. Harmi etteivät päässeet kunnon soundeilla tekemään levyjään ennen Intriqueta. Alkupään tuotannosta löytyis paljon hienoja biisejä, ei vain äänitys ja tuotanto ole ollut parasta mahdollista silloin.
 
Mutta Danny veti tuon 96 vuoden parempana levyvuotena. Itse olen niin muumio, ettei saa mieleen heti yhtään 96 levyä omasta hyllystä? Mikko Kuustosen SikSak tais tulla silloin? Kiersivät hienon bändin kera. Mutta se niistä. Kertokaa toiset lisää.

Ihan hyvä vuosi, oltiin keikalla Torvessa Blues For Sale-bändini kanssa:
 
http://www.lahden-ryry.com/rokki_ma … _julisteet/imagepages/image115.html
 
Kappas. Karu keikkajuliste, mutta mitäs siitä. Respectit siitä!