Yleistä keskustelua musiikista ›

Sanokaapa joku huono Opethin kappale? Minä en ainakaan löydä.
 
By the Pain I See in Others on melko turha. Himmeä tilkkutäkki, ei toimi. Alkuriffi vielä jotenkin pelittää, ja yhdessä välissä tulee lyhyt akustinen kohta, joka on hyvä, mutta kokonaisuutena biisi imee.

Uusi Fantasia - Top 10

Aivan! Helmityypit eivät kuuntele sikojen musiikkia -> (Opeth)
 

 
Niin no, voi tietysti olla noinkin. Tykkään vaan kuunnella sellasta musaa joka aukenee heti eikä sitä tarvitse väkisin yrittää ymmärtää. Niinkuin olen jo todennut, musiikin kuuntelu ei saa olla haaste!
 
Eli Gentle Giant toimis. Miulle iski kaikki ekakuuntelulla.

Ei helmiä sioille.
 
ookoo, olen siis sika.

On kyllä hirveetä kakkendaalia
...............

..............

Nyt kun on jo tovi kulunut julkaisusta, voinen sanoa ettei SMG:n Hölmö rakkaus ylpeä sydän -levyllä ole yhtäkään huonoa kappaletta. Tämäkin sillä painotuksella, että kaikki ovat hyviä. Kepeää, ei kuitenkaan tylsää. Enkä vielä alkuvuonna olis uskonut kirjoittavani tällaista SMG:sta!
 
Reilusti enemmän onkin sitten niitä, joissa ei sinänsä ole yhtään huonoa, mutta ei kaikki aivan täysosumiakaan ole / levykokonaisuudessa on pientä viilaamisen varaa.

Mielestäni levyjä joilla ei ole yhtäkään huonoa kappaletta on sen verran runsaasti että olen pyrkinyt kertomaan levyistä joilla on vain hyviä tai oikein hyviä biisejä.

Mielestäni levyjä joilla ei ole yhtäkään huonoa kappaletta on sen verran runsaasti että olen pyrkinyt kertomaan levyistä joilla on vain hyviä tai oikein hyviä biisejä.
 
Samoin. Ja ei vastaus näytä kelpaavan täällä - pakko päästä näemmä vänkäämään.
 
Hassunhauskaa. muusikoiden.netille tyypillistä tosin...
 
--
Onko levyn täydellisyys makuasia ? Vai onko jollain teistä faktaa aiheesta ?

Onko levyn täydellisyys makuasia ? Vai onko jollain teistä faktaa aiheesta ?
 
Voihan Opeth! Pandoran lippaan avasin, kun mainitsin sivulauseessa sen. Itsekin olisin vuonna 1985 listannut 3 Marillionin ensimmäistä levyä täydellisiksi. Ja täydellisiä ne on edelleen minulle. Joka piisiin sisältyy niin paljon ulkomusiikillisia muistoja, tunteita ym. (Osaan sanatkin vielä ulkoa, vaikka ne on aika vaikeita). Väitän, että mikään uusi ei kolahda nelikymppisenä niin kuin kolahti 15-18-vuotiaana.
 
Yritän silti tässä ketjussa ajatella hieman objektiivisemmin asiaa, enkä listaa esim. noita levyjä..

By the Pain I See in Others on melko turha. Himmeä tilkkutäkki, ei toimi. Alkuriffi vielä jotenkin pelittää, ja yhdessä välissä tulee lyhyt akustinen kohta, joka on hyvä, mutta kokonaisuutena biisi imee.
 
Heh, tämä kyseinen biisi on ollut juuri viime aikoina lemppari Opeth-biisejä. Soolohan on ihan hemmetin hyvä tässä! Tietysti loppuvenytys on vähän turhahko, mutta ei tätäkään huonoksi voi sanoa!

Voihan Opeth! Pandoran lippaan avasin, kun mainitsin sivulauseessa sen. Itsekin olisin vuonna 1985 listannut 3 Marillionin ensimmäistä levyä täydellisiksi. Ja täydellisiä ne on edelleen minulle. Joka piisiin sisältyy niin paljon ulkomusiikillisia muistoja, tunteita ym. (Osaan sanatkin vielä ulkoa, vaikka ne on aika vaikeita). Väitän, että mikään uusi ei kolahda nelikymppisenä niin kuin kolahti 15-18-vuotiaana.
 
Yritän silti tässä ketjussa ajatella hieman objektiivisemmin asiaa, enkä listaa esim. noita levyjä..
 
Miten voi tarkastella objektiivisesti mielipideasiaa, mikä on subjektiivinen kysymys parasta laatua? Ei biisien tai levyjen hyvyys tai huonous yksinkertaisesti ole objektiivisesti tarkasteltavissa. Jos minusta biisi xxxxx on maailman paras, niin se ei muutu pisaraakaan huonommaksi vaikka kaikki maailman asiantuntijat selittäisivät miten tuo nyt ei ole kovinkaan hyvä. Minulle se on edelleen maailman paras.

Miten voi tarkastella objektiivisesti mielipideasiaa, mikä on subjektiivinen kysymys parasta laatua? Ei biisien tai levyjen hyvyys tai huonous yksinkertaisesti ole objektiivisesti tarkasteltavissa. Jos minusta biisi xxxxx on maailman paras, niin se ei muutu pisaraakaan huonommaksi vaikka kaikki maailman asiantuntijat selittäisivät miten tuo nyt ei ole kovinkaan hyvä. Minulle se on edelleen maailman paras.
 
Täysin samaa mieltä tässä asiassa. Eli tämä listaus on aika turhaa, koska ei tästä mitään keskustelua oikein saa aikaa, kun jokaisella on asiaan oma mielipiteensä. Et jos esimerkiksi tosiaan Joel Hallikaisen Kuurankukka olis mun mielestä maailman paras biisi niin ei sitä tosiaan millään saa muuksi muutettua, vaikka kuinka kakkelia jauhaisi. Okei, kirjoitin nyt periaatteessa ihan saman viestin kuin Arva, mutta oli vaan pakko kompata.

Voihan Opeth! Pandoran lippaan avasin, kun mainitsin sivulauseessa sen. Itsekin olisin vuonna 1985 listannut 3 Marillionin ensimmäistä levyä täydellisiksi. Ja täydellisiä ne on edelleen minulle.
 
No niin. Mitä sitten uikutat. Siinä on sulle kolme täydellistä levyä. Minkä mittareiden mukaan, jos ei ihmisten mielipiteiden, haetaan topikkiin täydellistä levyä ? Jos etsitään jotain universaalia täydellistä levyä soundien, biisien, fiiliksen jne. puolesta niin voin jo spoilata etukäteen että sellaista ei tule löytymään. Jollekkin kun ei kolahda kuitenkaan. Mielipiteet on siitä vähän paskamaisia.
 
Ja jos mielipiteet suljetaan pois, tämä topikki on turha.
 
Väitän, että mikään uusi ei kolahda nelikymppisenä niin kuin kolahti 15-18-vuotiaana.
 
Uskon. Ei kolahda nytkään, vaikka olen vasta neljännesvuosisadan ikäinen. EI innosta niin ei innosta.
 
Yritän silti tässä ketjussa ajatella hieman objektiivisemmin asiaa, enkä listaa esim. noita levyjä..
 
Ok. Meikä ei listaa mitään kun ei mun ainoat keksimät kelvannu. Höh. Mulla kun on sellainen ongelma, että monet "varmat nakit" ja vanhojen partojen ylistämän levyt saattaa kolista, mutta kun siellä ei joka biisi ole vähintään hemmetin hyvä.

No niin. Mitä sitten uikutat. Siinä on sulle kolme täydellistä levyä. Minkä mittareiden mukaan, jos ei ihmisten mielipiteiden, haetaan topikkiin täydellistä levyä ?
 
Ajattelin lähinnä, että tästä olisi hyötyä, jos oltaisiin hieman kriittisempiä valintojen kanssa. Jos olisit listannut vain yhden Opethin levyn, olisin voinut ottaa sen vakavasti, lainata sen ja tutustua siihen. Kun niitä on listattuna monta samalta bändiltä, tulee väkisinkin vähän epäileväinen olo.
 
Itse olen maininnut tässä ketjussa.
Blue Öyster Cult: Secret Treaties
 
toisena päivänä:
Jethro Tull: Aqualung
 
Jos nyt sitten vaikka suosittelisi kolmanneksi:
Marillion: Fugazi

Cannonball Adderley - Somethin' Else
 
Tuli mieleen kun just kuuntelin.

Alcatrazz - Dangerous Games
 
Vaikka Ynkkää ei tällä levyllä olekkaan on tämä silti ehdottomasti paras Alcatrazz levy. Ne Steve Vain aikaiset ovat jo sitten melkoista pilipalia.

Damnedin: Machine Gun Etiquette, levyä voin suositella kaikille :) ja tietenkin Guns N' Rosesin Appetite for destruction

Dokken - Under Lock And Key
 
Unohdin mainita tämän, ehdottomasti parhaita hevilevyjä kautta aikain! Siinä on sitä jotain, varsinkin kun vielä vinyyliltä saa sitä luukuttaa.

Edge of Sanity - Crimson
Edge of Sanity - Crimson II
 
=)