Yleistä keskustelua musiikista ›

velipesonen: Kerroin oman mielipiteeni siitä ettei rock ole populaarimusiikin osa eikä populaarimusiikkia ole musiikillisesti olemassa. Sinulla näyttäisi olevan näistä poikkeava mielipide, joten kerro sitten mistä se juontuu; mikä on sinun mielestäsi oikea jaottelu ja miksi? Jos olet sitä tyyppiä jonka mielestä keskustelu voi olla sujuvaa ilmankin jäykkää käsitteenmäärittelyä (=relativismia!) niin ei ihme ettei keskustelusta tahdo tulla mitään.
 
Mä tos just autossa pohdin tätä asiaa ja tajusin että meidän kahden (nyt tulee se kirosana) populaarimusiikille antamat määreet eroavat sikäli toisistaan että mä en ota musiikin tekijöiden tarkoitusperiin mitenkään kantaa mun määritelmä on olennaisesti samankaltainen tuon wikipedian määreen kanssa:
 
"Populaarimusiikilla tarkoitetaan yleisimmän määritelmän mukaan suosittua, suuren yleisön kuuntelemaa ja levylistoilla näkyvää musiikkia, kuten popmusiikkia, rockia tai iskelmämusiikkia. Tässä määritelmässä ei taidemusiikkia, jazzia ja etnistä musiikkia lasketa populaarimusiikkiin kuuluvaksi. Hieman marginaalisetkin rock- ja popmusiikista erkaantuneet tyylit, kuten metallimusiikki äärimmäisine muotoineen, lasketaan kuitenkin populaarimusiikiksi. Laajemman määritelmän mukaan populaarimusiikki tarkoittaa kaikkea sellaista musiikkia, joka omana aikanaan on ollut suuren yleisön suosiossa."
 
Tilanteissa joss "pop" tyyli ja vaikkapa "jazz" leikkaavat toistensa kanssa jaottelen artisin jompaankumpaan tai molempiin kategorioihin aika pitkälti fiilispohjalta.
 
Ja korostan vielä, että artistin ulkomusiikilliset tarkoitusperät (pyrkimys tehdä mahdollismman suosittuja levyjä vaikkapa) eivät ole itselleni mitenkään tärkeä jaotteluperuste vaikkakin ne usein johtavat siihen että artisin tuotanto joko päätyy tai on päätymättä tuohon hyvin laajasti erilaista musiikkia sisältävään populaarimusiikki-kategoriaan, joka itsessään on tietysti jaettavissa alaluokkiin sikäli kuin se helpottaa asioiden hahmottamista...

Populaarimusiikki on poikkeuksellisenkin altis monista eri
lähtökohdista kumpuavalle tutkimukselle erityisesti sen takia,
että populaari ei ole vain tutkimuskohde, vaan myös tarkastelun
lähtökohta. Kun puhumme populaarimusiikin tutkimuksesta,
emme voi puhua ainoastaan jostain tietynlaisesta musiikista,
sillä populaari määrittää valtaosaa nykyisestä länsimaisesta
musiikista. Populaarimusiikki on teollisen massaviihteen, standardeihin
pyrkivän tasapäistämisen sekä massojen takana olevien
ajattelevien ja luovien yksilöiden noidankattila: ei ole populaarimusiikkia
ilman ihmisten yhteisöä. Yhteiskunta muuttuu
koko ajan, joten populaarimusiikki vaatii aina historiallisesti
kontekstisidonnaisen määrittelyn. Populaarimusiikkia tulee tarkastella
myös historiallisessa jatkumossa, sillä tällöin havaitaan,
että keskittyminen vain siihen musiikkiin, joka ongelmattomasti
vaikuttaisi olevan populaarimusiikkia, ei riitä. Populaari ei ole
syntynyt itsestään eikä ole olemassa ilman jatkuvaa vuorovaikutusta
kaikkeen musiikkiin.
 
Populaarimusiikki ei voi koskaan
olla vain pelkkää musiikkia, sillä mistään musiikista ei tule
populaaria ilman ihmisiä, jotka kuluttavat, arvostelevat, rakastavat,
etsivät, löytävät, levittävät, tekevät ja myyvät sitä. Toisaalta
populaarimusiikkiin tai pikemminkin populaarimusiikkeihin,
sillä eihän ole yhtä yhtenäistä populaarimusiikkia kuuluu
myös sen musiikillinen, soiva ulottuvuus, joka monipuolisuudessaan
asettaa osin vastaamattoman haasteen perinteisille musiikkianalyyttisille
työkaluille.
 
Lähde:
 
http://www.vastapaino.fi/vp/images/ … ekstinaytteet/978-951-768-216-9.pdf

BigPapa: Lähde:
 
http://www.vastapaino.fi/vp/images/ … ekstinaytteet/978-951-768-216-9.pdf
 
Olisko toi niinku että "populaarimusiikki on suosittua musiikkia ja musiikki ei voi olla suosittua ilman että on ihmisiä"

Askr: Nyt putosin kärryiltä: onko "futuristinen" myös elämän itsensä ilmenemismuoto, eikä luokittelun väline? Onko sekin täysin irrallaan esim. ensikertaisuuden ja uutuuden kokemuksista?
 
Juu on. Futuristinen on yhtä kuin eräs olemassaolon fundamentaalinen muoto ja historiallinen futurismi sekä siitä juontuva adjektiivi "futuristinen" luokittelevassa merkityksessään ovat tämän muodon ulkoista ilmentymää vain osittain ja niitä voi käyttää harhaanjohtavasti. Uskoisin kuitenkin italialaisten futuristien olleen oikealla futuristisella asialla eli täysin väärennetystä termistä ei ole kyse silloinkaan.
 
Futuristisia muotoja voi olla tilanteessa jossa vallitsee kulttuurin kuolema. Futuristinen kulttuurimuoto käyttää kuollutta kulttuuria substraattinaan. Se voi olla monella tapaa innostava mutta elämänmuotona se on jälkeläisetön.

velipesonen: Kyse on siitä että taideteoksen rakenne viestii jostain mistä se ei voi viestiä edes symbolisesti.
 
Näin minäkin asian näen ja koen (jos siis tulkintani lainatusta on kohdallaan). Taideteos koskettaa ihmistä tavalla, jonka selittäminen teoksen ilmi- tai symbolisen sisällön avulla ei (kenties) ole mahdollista. Siten taideteos ilmaisee jotakin sellaista, jonka ilmaiseminen muulla tavoin ei olisi mahdollista.
 
Transsendentti on siis eräänlainen tietoisuuden kyky
 
Liekö se tietoisuuden kyky, sikäli että sitä voisi käyttää tietoisesti, vai olisiko kyseessä alitajunnan kyky?
 
Luominen on siis mahdollista ja se on transsendentin tietoisuuden ominaisuus.
 
Tai transsendentti tietoisuus on yhtä kuin alitajunta?

Numb: Tai transsendentti tietoisuus on yhtä kuin alitajunta?
 
Mielestäni ei ole vaan alitajunnan käsite on psykoanalyysin luomaa pötyä.
 
BigPapa: Lähde:
 
http://www.vastapaino.fi/vp/images/ … ekstinaytteet/978-951-768-216-9.pdf
 
Jippiii! Eipä tarvinnut kauaa raaputtaa kun jo päästiin sylttytehtaalle: Tamperelainen pienkustantamo joka julkaisee marxistien ja postmodernistien kirjoja. On sanomattakin selvää että heidän käsityksensä mistä tahansa on äärimmäisen rasittunut.

velipesonen: Mielestäni ei ole vaan alitajunnan käsite on psykoanalyysin luomaa pötyä.
 
Alitajunta tässä ei-psykoanalyyttisessa mielessä, eli tajunnan osa joka on olemassa, ja josta kumpuaa kaikenlaista, mutta joka ei ole tietoisen tajunnan ohjailtavissa. Ehkä pikemminkin päinvastoin, ja kyse onkin ylitajunnasta...

velipesonen: Jippiii! Eipä tarvinnut kauaa raaputtaa kun jo päästiin sylttytehtaalle: Tamperelainen pienkustantamo joka julkaisee marxistien ja postmodernistien kirjoja. On sanomattakin selvää että heidän käsityksensä mistä tahansa on äärimmäisen rasittunut.
 
Höpö höpö. Rock ei esim. ole elävä olento niinkuin väität, joten se ei voi kuolla. Mikäli se olisi elävä olento, senhän voisi vaikka fileerata ja paistaa voissa ja syödä pahempaan nälkäänsä, vaan kun kyseessä on käsite, niin se ei ole mahdollista, eikä voi kuolla, vaan sillä on menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus.

BigPapa: Höpö höpö. Rock ei esim. ole elävä olento niinkuin väität, joten se ei voi kuolla. Mikäli se olisi elävä olento, senhän voisi vaikka fileerata ja paistaa voissa ja syödä pahempaan nälkäänsä, vaan kun kyseessä on käsite, niin se ei ole mahdollista, eikä voi kuolla, vaan sillä on menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus.
 
Jos rock on (ollut) olemassa vain käsitteenä, on siitä keskusteleminen täysin uskonasiaa ja käsiterunoutta, sama jos puhuttaisiin minun juuri äsken keksimästäni käsitteestä kcor, jonka kohdalla sallin että kaikilla on siitä oma käsityksensä. Minun mielestäni rock on ollut objektiivisesti olemassa mutta valitettavasti päässyt kuolemaan.

velipesonen: Jos rock on (ollut) olemassa vain käsitteenä, on siitä keskusteleminen täysin uskonasiaa ja käsiterunoutta, sama jos puhuttaisiin minun juuri äsken keksimästäni käsitteestä kcor, jonka kohdalla sallin että kaikilla on siitä oma käsityksensä. Minun mielestäni rock on ollut objektiivisesti olemassa mutta valitettavasti päässyt kuolemaan.
 
Joo, ei, ei se ole ollenkaan sama. Ihan turhaan veivaat.
 
Rockin hahmottuminen (historiallisesti, ei vain käsitteellisesti; käsitehistoriallisesti, ei vain käsiteanalyyttisesti) kattokäsite popin alakäsitteeksi on tulkinnanvarainen ilmiö. Sen tueksi voi tarjota kahta virstanpylvästä. Pop saatettiin ainakin periaatteessa, ajoittain ja paikoitellen, alkaa mieltää 1955 julkaistun Royale-levytyksen Tops in Pops Rock and Roll Waltz -raitoineen ja 1964 aloittaneen BBC:n tv-ohjelman Top of the Pops välillä laajaksi joukoksi nuorison suosimaa musiikkia (ja muuta vapaa-ajan kulutustarjontaa), jonka yksi osa-alue oli rock omine variaatioineen.
 
Lähde:
 
http://filosofia.fi/pop/pop

BigPapa: Joo, ei, ei se ole ollenkaan sama. Ihan turhaan veivaat.
 
Sinä veivaat aivan turhaan tilkkutäkkiä kaikista mahdollisista modernia kulttuurihistoriaa käsittelevistä lähteistä. Ei se, että jollain käsitteellä on historia, tarkoita että käsite ymmärreittäisiin yleisimmin oikein tai että sen käyttö olisi vapaata poliittisista päämääristä. Tai edes että sen käyttö ei lähes aina olisi poliittisesti motivoitua. Minunkin keksimälläni täysin mielivaltaisella ja kaiken lisäksi älyvapaalla käsitteellä kcor on jo noin tunnin mittainen historia joka rikastuu ja syvenee koko ajan.

velipesonen: Sinä veivaat aivan turhaan tilkkutäkkiä kaikista mahdollisista modernia kulttuurihistoriaa käsittelevistä lähteistä. Ei se, että jollain käsitteellä on historia, tarkoita että käsite ymmärreittäisiin yleisimmin oikein tai että sen käyttö olisi vapaata poliittisista päämääristä. Tai edes että sen käyttö ei lähes aina olisi poliittisesti motivoitua. Minunkin keksimälläni täysin mielivaltaisella ja kaiken lisäksi älyvapaalla käsitteellä kcor on jo noin tunnin mittainen historia joka rikastuu ja syvenee koko ajan.
 
Höpö höpö. Rock on käsite.

EI JUMALAUTA! Mahtava meininki taas!

"Stop me, oh, stop me
Stop me if you think that you've heard this one before"

velipesonen: Sanotaan nyt sitten täysin selvästi: Populaarimusiikkia ei ole musiikillisesti olemassa. Populaarimusiikki on ymmärrettävä eräänaliseksi epäkäsitteeksi jolla tavoitellaan poliittisia päämääriä. Rockmusiikki sen sijaan on (oli) olemassa tämänkaltaisesta käsitteenmuodostuksesta riippumattomana ilmiönä, jolla on todellinen perimä, syntymä, elämä ja kuolema. Jälkeläisiä sillä ei ole koska sen olemus on futuristinen.
 
Oliko Beatles mielestäsi pop vai rock, klassinen vai romanttinen?

2randpo: Oliko Beatles mielestäsi pop vai rock, klassinen vai romanttinen?
 
Veikkaan että se on varmaan oma musiikin alalajinsa.

Rockin tulevaisuuden pohtiminen on yhtä hyödyttävää kuin pohtia sitä, että sataako tulevaisuudessa.

LaMotta: Rockin tulevaisuuden pohtiminen on yhtä hyödyttävää kuin pohtia sitä, että sataako tulevaisuudessa.
 
Täällä sataa tällä hetkellä, joten veikkaan että tulevaisuudessakin sataa. Säilyykö rock siis elossa?

2randpo: Oliko Beatles mielestäsi pop vai rock, klassinen vai romanttinen?
 
Beatles oli rockbändi joka astui iskelmäbisnekseen ja voitti. Äärimmäisen epätodennäköinen arpa veti ja todennäköisesti lunasti rockille hieman pitemmän elinajan.
 
Oliko Beatles sitten pop, en ota kantaa koska ken hyväksy käsitettä, tai sikäli kuin hyväksyn, en tahdo sitä käyttää eli en ota kantaa; mieluummin ei.
 
Oliko Beatles sitten klassinen, aika näyttää. Eräs klassisuuden kriteeri on kyky kestää aikaa ja ainakin minun mielestäni vähintään viisi sataa vuotta pitäisi kestää ennen kuin tiedetään varmasti. Siinä olemuksellisessa mielessä Beatles ei ollut klassinen että se oli rockbändi ja rock oli futuristinen, ei-klassinen, kulttuurimuoto; klassisuus tässä ymmärrettynä joksikin korkeakulttuurin kukoistuksen aikana syntyneeksi, ja sivumennen sanoen meidän jo kuolleen korkeakulttuurimme kukoistuksen ajasta on vähemmän kuin viisi sataa vuotta.
 
Romantiikan alan kysymykset jätän Mnetin seksitohtoreille.

velipesonen: Romantiikan alan kysymykset jätän Mnetin seksitohtoreille.
 
Täähän oli se tyyppi, jonka esinahka jäi jotenkin jumiin taka-asentoon.