Yleistä keskustelua musiikista ›

Mie kuuntelen useammanlaista musiikkia, mutta pakko myöntää että en vain voi sietää useampaa kuulemaan luritusta iskelmää, hiphop(p?)ia, joitan rap-kipaleita, useampaa pop-biisiä. Mikä on kyllä omituista sillä aiemmin pidin kyllä itseäni varsin avoimena. Mutta en silti teilaa koko genreä yhden biisin pohjalta, pyrin vain biisikohtaisesti olemaan jotain mieltä. Jostain syystä sitten näistä mainitsemistani on yleensä kuulunut vain niitä joista en ole pitänyt. Mutta on kyllä hyväkin kipaleita varmasti tullut vastaan, en vain juuri nyt muista yhtään (koska en yleensäkään muista biisien tai esittäjien nimi jostain syystä)
Mutta muuten, kyllä pysin olemaan avoin, toivottavasti onnistun :D Jos en niin syyttäkää niitä jotka jatkaa niiden ***skojen biisien tekoja aina vaan samaan genreen ;)

Jaaha aika vanhaan ketjuun kirjoitan.
Kuuntelen kaikenlaista musiikkia (myös jotain räppiä) Eniten kuuntelen tosin bluesia ja heviä.

No en.

Ainakin yritän pitää korvat auki kaikenlaisen musiikin suhteen. Tänään oli koulussa virsiharjoitukset ja virren 125 melodia oli kyllä todella tarttuva urkuharmoonisoundilla soitettuna.
 
t. Köpe

Pyrin siihen, mutta ei se aina onnistu.
 
Metallia paljon tai pääsääntöisesti kuuntelevat ihmiset tahtovat olla kaikista avoimimpia erilaisten musiikkityylien suhteen, näin yleensä.

En ole, jos näin suoraan sanotaan.

Ajan ja rahan (jos maksaa musiikistaan) puute hankaloittaa täysivaltaista musiikkiin tutustumista niin, että kaikki genret olisivat kunnolla hallussa. Tämä harmittaa niin paljon, että sitä mielipahaa pitää lääkitä väheksymällä ja haukkumalla niitä genrejä, joihin ei riitä rahkeet tutustua vaikka mieli tekisin.
 
Enoo.

häpeäkseni annan usein varsin negatiivista palautetta hiphopista, elektronisesta musiikista, iskelmästä ja monesta muustakin genrestä
 
Tervetuloa kerhoon.
 
En ite jaksa kuunnella teknoa ihan pelkästään kuuntelun ilosta mutta siedän sitä kyllä hyvin esim. klubeilla tai ihmisten autoissa ja monissa soundtrackeissa se istuu todella hyvin. Sensijaan räppiä mun täytyy myöntää inhoavani, yksinkertasesti vihaan sitä koko skeneä ja bitches and bullets meininkiä. Se musiikki on niin turhaa ja pinnallista. Ei vaan putoa. Ei kaikesta musiikista tarvitse pitääkään. Klassista mä en jaksa kuunnella juur ollenkaan, mutten kyllä sitä inhoakkaan.

oon joo, ja tykkään rage against the koneisto räpeistä. Klassisesta tiedän mistä pidän. Örinä on mulle liikaa.

Yritän kovasti kuunnella eri tyylilajeja, joskus ei vaan iske esim. Radiossa oleva rock ja rakkauslaulut, ne saavat minut vain ahdistumaan.
 
Eri tyylilajien kuunteluhan vain parantaa muusiikin ymmärtämistä ja kyllä se mielestäni myös soittamiseen vaikuttaa, ottaa vaikutteita eri tyylilajeista huomaamatta ja voi tulla hienoja, erilaisia melodioita/komppeja/riffejä.

Olen avoin. Tykkään popista, rokista ja monista näihin liittyvistä genrenimihirviöistä, jostain metallistakin (esim. Sepultura), punkista aina jostain '77-punkista johonkin uudempaan metallihardcoreen, maailmanmusiikista, jostain jazzistakin ja klassisestakin, hyvä hip hop (aina hauskasta old schoolista johonkin 90-luvun gangstaräppeihin, jotkut uudemmat grimet yms. myös), r'n'b:stä. Hyvä elektroninen musa menee myös (Prodigy, Moloko).
 
Kovin aktiivisesti en tietenkään kaikkia noita tyylejä kuuntele, mutta hyvät biisit putoavat aina.

esim. Radiossa oleva rock ja rakkauslaulut, ne saavat minut vain ahdistumaan.
 
Entä jos radiossa soitetaan jäsenkuvauksessasi mainittuja Kotiteollisuutta ja Metallicaa?

Entä jos radiossa soitetaan jäsenkuvauksessasi mainittuja Kotiteollisuutta ja Metallicaa?
 
Jäsenkuvauspoliisi! Hanee! (slangia ja tarkoittaa karkuun)

Metallia paljon tai pääsääntöisesti kuuntelevat ihmiset tahtovat olla kaikista avoimimpia erilaisten musiikkityylien suhteen, näin yleensä.
 
Jostain syystä mulla on täysin erilainen kuva tästä. Hevipiireissä jonkun rap/reggae/iskelmä(muu kuin huumori)/trance/r'n'b - levyn esiin kaivaminen tuntuu yleensä jotenkin tuomittavalta ja halveksuttavalta.

Jostain syystä mulla on täysin erilainen kuva tästä. Hevipiireissä jonkun rap/reggae/iskelmä(muu kuin huumori)/trance/r'n'b - levyn esiin kaivaminen tuntuu yleensä jotenkin tuomittavalta ja halveksuttavalta.
 
Nojoo, mut toisaalta rap/reggae/iskelmä/trance/r'n'b piireissä jonku suhinabläkkis tai äärideath -levyn esiin kaivaminen tuntuu yleensä jotenkin tuomittavalta ja halveksuttavalta. ;)
 
Hain vähän sitä, että metallityypeillä on ainakin tämä synkkä ääripää hallussa ja harvempi kaveri kuitenkaan jumittaa täysin metalliin. Puristeja toki löytyy joka lajista, sehän on selvää mut ehkä mä en vain en tunne tarpeeksi truemetallimiehiä.
 
Ahdasmielisimmät tyypit tuntuu kuitenkin löytyvän juurikin vanhemman ikäluokan iskelmä, blues jne piireistä.

En erityisesti mitään karsasta, mutta omat suosikit löytyvät tuolta progepuolelta.

Entä jos radiossa soitetaan jäsenkuvauksessasi mainittuja Kotiteollisuutta ja Metallicaa?
 
Sitten tietysti passaa, tarkoitan nyt esimerkiksi Radio Novaa jota en kestä ollenkaan, turha sitä alkaa mielestäni nyt viilailemaan.

Sitten tietysti passaa, tarkoitan nyt esimerkiksi Radio Novaa jota en kestä ollenkaan, turha sitä alkaa mielestäni nyt viilailemaan.
 
Radio Nova soittaa joskus hienoja ysärihittejä.

Radio Nova soittaa joskus hienoja ysärihittejä.
 
Mielipide kysymys.

Tervetuloa kerhoon.

En ite jaksa kuunnella teknoa ihan pelkästään kuuntelun ilosta mutta siedän sitä kyllä hyvin esim. klubeilla tai ihmisten autoissa ja monissa soundtrackeissa se istuu todella hyvin. Sensijaan räppiä mun täytyy myöntää inhoavani, yksinkertasesti vihaan sitä koko skeneä ja bitches and bullets meininkiä. Se musiikki on niin turhaa ja pinnallista. Ei vaan putoa. Ei kaikesta musiikista tarvitse pitääkään. Klassista mä en jaksa kuunnella juur ollenkaan, mutten kyllä sitä inhoakkaan.
 
Itse taas vihaan rokkia Lovexin ja metallia 69 eyesin takia.