Yleistä keskustelua musiikista ›

Kun täällä on käyty kiivasta keskustelua jo pitkään Piraattiliiton innoittamana, niin lienee kohtuullista että minäkin sanon muutaman sanan aiheesta.
 
Voisin tiivistää oman näkökulmani siihen, että en näe nykyisiä tekijänoikeuslakeja sopivina Internet-aikakaudelle. Tiedon kopiointi ja levittäminen tulee koko ajan vain halvemmaksi ja helpommaksi, eikä tekijänoikeuslaki ehdi mukautua sen tuomiin muutoksiin. Eikä vastaus tietenkään ole teknologian tuoman edistyksen kahlitseminen yhä tiukemmilla laeilla, johon suuntaan suuret mediayhtiöt yrittävät jatkuvasti lobata. Päinvastoin, teknologian suomat hyödyt tulisi ottaa käyttöön ja mieluumminkin muuttaa niitä huonosti toimiviksi muuttuvia liiketoimintamalleja paremmiksi.
 
Esimerkiksi musiikissa tekijänoikeuteen perustuva yksikköhinnoittelu ei oikein enää toimi. Sen sijaan, että pyrittäisiin saamaan maksu jokaisesta waretetusta kappaleesta ("koska sinä sait kappaleen/levyn, minulla on oikeus saada rahaa" -tyyppiset jutut, joita täälläkin näyttäisi olevan), kannattaisi pyrkiä sellaiseen että ihmisten mieliin iskostetaan ettei musiikkia tule (ainakaan niin usein/nopeasti), mikäli artisti ei saa tarpeeksi rahaa. Pointti on, että sen rahan ei kuitenkaan tarvitse tulla cd-myynnistä, vaan myös keikoista, fanikrääsästä tai ihan vaikka lahjoituksina. En ymmärrä miksi minun pitäisi marssia kauppaan ostamaan semmoisen bändin CD-levy, johon tutustun ja tykästyn netin kautta. Tällä hetkellä en tee juuri yhtään mitään CD-levyillä. Oikeastaan vain rippaan ne tietokoneelle ja jätän hyllyyn pölyttymään (nykyään ostankin lähinnä vain aloittelevien bändien levyjä tukeakseni heidän toimintaansa). Eikö tämän levyn oston voisi jättää väliin ja vaikka klikata bändin kotisivulla olevaa PayPal-namiskaa tai lähettää tekstari johonkin numeroon, ja sitä kautta lahjoittaa bändille sopivaksi katsotun summan? Nykyään vaan tällaisia mahdollisuuksia ei oikein ole, ainakaan mitään helppoja ja yksinkertaisia.
 
Näkisin siis musiikkialan olevan muuttumassa enemmänkin palvelualaksi (tuotetaan musiikkinautintoa ja elämyksiä), pois hyödykemarkkinoilta (tuotetaan biisejä ja albumeita). Sikälimikäli kun bisnestä haluaa tehdä. Turha puhua mistään varastamisesta, kun biisejä kopioidaan. Se on pelkkää kopioimista. Mutta kopioijalle olisi hyvä tehdä selväksi, että hänenkin olisi kohtuullista tukea jotenkin sen biisin tekijää, jos haluaa, että sellaisia biisejä tehdään lisää. Sehän se koko homman juju on, varmistaa, että kulttuuria tuotetaan myös tulevaisuudessakin. Ei se, että kulttuurin tuottajalla (tai teoksen oikeuksien omistajalla) olisi jokin lähes jumalallinen oikeus määrätä täysin sen tietyn teoksen käytöstä.
 
Linkkivinkkinä lopuksi voisin vaikka heittää tämmöisen jutun: http://archive.salon.com/tech/feature/2000/06/14/love/

Vaan kun siellä rahaparatiisissa vaanii käärmeksiä ja loisia. Eihän niitä sinne kaivattu, vaan pelkästään puhdasta kultaa ja kuplivaa juomaa, erään ranskalaisen seudun arvostettua virvoitusjuomaa... ei kuitenkaan Vichyä.
 
Eihän sitä nykyään voida ajatella toisin, se ajattelu kun on täysin järjenvastaista. Miten nykyään voisi olla toisin kuin ennen? Ei tietysti mitenkään. Typerämpikin matemaatikko tietää että 1+1=1 ja että 1+1=10. Unohtamatta tietystikään vastauksia 2 ja 11. Samalla tavalla se pyörii musabisneksen pieni piiri. Samalla skeidalla saatiin pienen näkemyseron ja ajattelutavan kautta 4 eri tulosta. Nyt kun tässä imperialistit vääntävät omaa kaavaansa kaikille sopivaksi, ovat toisinajattelijat vainottuja vihollisia. Eihän muita vastauksia hyväksytä. 1+1 on oltava AINA 2.
 
Totta myös se, että nykyisessä kulutusyhteisössä jokaisen pätäkkää metsästävän rinkuttelijan on ulostettava uusi "mestariteos" joka ikinen vuosi. Muuten tämä vasikanlaukkaa juokseva aika ajaa heidän rahakoneen ylitse ja käy kuten Jas Mannille ja Babylon Zoolle. Babylonista puheenollen, olisikin ehkä korkea aika kuluttajien piirissä eräänlaiseen "vallankumoukseen". Kenties koko musabisnes pitää kaataa perseelleen ennenkö siellä tajutaan että tällä nykyisellä mallilla ei tule valmista. Olkoot musabisnes Batista ja kuluttajat Herr Fidel.

Babylonista puheenollen, olisikin ehkä korkea aika kuluttajien piirissä eräänlaiseen "vallankumoukseen". Kenties koko musabisnes pitää kaataa perseelleen ennenkö siellä tajutaan että tällä nykyisellä mallilla ei tule valmista. Olkoot musabisnes Batista ja kuluttajat Herr Fidel.
 
Vallankumous on menossa koko ajan.
 
http://www.imhorst.net/?page_id=21

Mutta kopioijalle olisi hyvä tehdä selväksi, että hänenkin olisi kohtuullista tukea jotenkin sen biisin tekijää, jos haluaa, että sellaisia biisejä tehdään lisää. Sehän se koko homman juju on, varmistaa, että kulttuuria tuotetaan myös tulevaisuudessakin. Ei se, että kulttuurin tuottajalla (tai teoksen oikeuksien omistajalla) olisi jokin lähes jumalallinen oikeus määrätä täysin sen tietyn teoksen käytöstä.
 
Jassoo, päätit sitten tulla suoraan leijonan luolaan. Se on mukavaa. Tämä on suvaitsevainen saitti jossa annetaan kaikkien kukkien kukkia. Tere tulemast.
 
Ikävä kyllä sinä et selvästikään ymmärrä tämän bisneksen vuosikymmenten velvoittavia perinteitä. Näistä esimerkkinä voisi mainita yhden ikiaikaisen syvän totuuden:
 
Se on nyt kumminkin sillä tavalla, että musiikin tekijä ja hänen toimeentulonsa on nimenomaan kiinni siitä, että viihdeteollisuus saa paljon rahaa jonka turvin se sitten silloin tällöin pukkaa jonkun CD'n markkinoille. Huomioi myös että vain joka kymmenes levy on kannattava (= tuottaa tarpeeksi sahaa) ja vain n. joka 16 tuottaa voittoa (=tuottaa vielä enemmän rahaa). Kaikki muut ovat harhalaukauksia jota vain vievät sitä rahaa joka olisi hyvin tarpeen jotta voidaan ylipäätään tehdä seuraava levy.
 
Pyydän että menet seuraavaksi tuonne musabisnes-osastoon ja opiskelet ensin sieltä tietyt luonnonlait ja ehdottelet vasta sen jälkeen omiasi.
 
Muuton vuotaa veri.
 
Hyvää päivää kirvesvartta.

Huomioi myös että vain joka kymmenes levy on kannattava (= tuottaa tarpeeksi sahaa) ja vain n. joka 16 tuottaa voittoa (=tuottaa vielä enemmän rahaa). Kaikki muut ovat harhalaukauksia jota vain vievät sitä rahaa joka olisi hyvin tarpeen jotta voidaan ylipäätään tehdä seuraava levy.
 
Niimpä...
 
Eipä juuri muussa busineksessä tuoteta noin paljon "tuotetta", jolla ei ole markkinaa.

Vaan kun siellä rahaparatiisissa vaanii käärmeksiä ja loisia. Eihän niitä sinne kaivattu, vaan pelkästään puhdasta kultaa ja kuplivaa juomaa, erään ranskalaisen seudun arvostettua virvoitusjuomaa... ei kuitenkaan Vichyä.
 
Eihän sitä nykyään voida ajatella toisin, se ajattelu kun on täysin järjenvastaista. Miten nykyään voisi olla toisin kuin ennen? Ei tietysti mitenkään. Typerämpikin matemaatikko tietää että 1+1=1 ja että 1+1=10. Unohtamatta tietystikään vastauksia 2 ja 11. Samalla tavalla se pyörii IT pieni piiri. Samalla skeidalla saatiin pienen näkemyseron ja ajattelutavan kautta 4 eri tulosta. Nyt kun tässä imperialistit vääntävät omaa kaavaansa kaikille sopivaksi, ovat toisinajattelijat vainottuja vihollisia. Eihän muita vastauksia hyväksytä. 1+1 on oltava AINA 2.
 
Totta myös se, että nykyisessä kulutusyhteisössä jokaisen pätäkkää metsästävän koodaajan on ulostettava uusi "mestariteos" joka ikinen vuosi. Muuten tämä vasikanlaukkaa juokseva aika ajaa heidän rahakoneen ylitse ja käy kuten mobiiliyrittäjille kävi. Babylonista puheenollen, olisikin ehkä korkea aika kuluttajien piirissä eräänlaiseen "vallankumoukseen". Kenties koko IT-bisnes pitää kaataa perseelleen ennenkö siellä tajutaan että tällä nykyisellä mallilla ei tule valmista. Olkoot IT-bisnes Batista ja kuluttajat Herr Fidel.
 
Jep, näin se menee. Tehdään ohjelmia jotka ei toimi niin monimutkaisiksi että niitä osaa käyttää korkeintaan samanlaiset nörtit jotka niitä on tehnyt ja kun homma ei toimi niin se on tietysti kuluttajan vika. Ja kaikki tämä niin korkeilla palkoilla että nyt vaikkapa tavallisia opettajia ja muusikoita huimaa.

Eikö tämän levyn oston voisi jättää väliin ja vaikka klikata bändin kotisivulla olevaa PayPal-namiskaa tai lähettää tekstari johonkin numeroon, ja sitä kautta lahjoittaa bändille sopivaksi katsotun summan? Nykyään vaan tällaisia mahdollisuuksia ei oikein ole, ainakaan mitään helppoja ja yksinkertaisia.
 
No mutta hyvänen aika, kyllähän tuo onnistuu. Menet tänne, lataat biisin ja kysyt kommentissa mihin saa lahjoittaa rahaa.
 
www.mikseri.net

No mutta hyvänen aika, kyllähän tuo onnistuu. Menet tänne, lataat biisin ja kysyt kommentissa mihin saa lahjoittaa rahaa.
 
www.mikseri.net
 
Miun bändille osoitetut lahjoitukset voi laittaa pelastakaa lapset ry tilille, skannaatte vain maksukuitin ja pistätte sitten linkkiä tänne.
 
*jää odottamaan kuittien tulvaa*

Mutta kopioijalle olisi hyvä tehdä selväksi, että hänenkin olisi kohtuullista tukea jotenkin sen biisin tekijää, jos haluaa, että sellaisia biisejä tehdään lisää. Sehän se koko homman juju on, varmistaa, että kulttuuria tuotetaan myös tulevaisuudessakin.
 
Saanko kysyä, käytkö missään töissä? Saatko palkkaa työnantajaltasi ihan vain lahjoituksina? Onko sulla vuokranantajasi kanssa diili että maksat hänelle vuokraa silloin kun näet se kohtuulliseksi?
 
Linkkivinkkinä lopuksi voisin vaikka heittää tämmöisen jutun:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Markkinatalous

Se on nyt kumminkin sillä tavalla, että musiikin tekijä ja hänen toimeentulonsa on nimenomaan kiinni siitä, että viihdeteollisuus saa paljon rahaa jonka turvin se sitten silloin tällöin pukkaa jonkun CD'n markkinoille. Huomioi myös että vain joka kymmenes levy on kannattava (= tuottaa tarpeeksi sahaa) ja vain n. joka 16 tuottaa voittoa (=tuottaa vielä enemmän rahaa). Kaikki muut ovat harhalaukauksia jota vain vievät sitä rahaa joka olisi hyvin tarpeen jotta voidaan ylipäätään tehdä seuraava levy.
 
Tarkoitatko tällä, että viihdeteollisuus pitäisi nähdä ennemminkin vakuutusjärjestelmänä, joka takaa että myös huonosti menestyvät bändit voivat tehdä levyjä?
 
Pyydän että menet seuraavaksi tuonne musabisnes-osastoon ja opiskelet ensin sieltä tietyt luonnonlait ja ehdottelet vasta sen jälkeen omiasi.
 
Minun tarkoituksenani on tuoda esiin ne uudet luonnonlait, jotka aineettomien hyödykkeiden tuottajien kannattaisi ottaa huomioon siirryttäessä digitaalitalouteen. Vuosikymmeniä velvoittaneista perinteistä kannattaa osata luopua ajoissa, jos ne eivät enää toimi maailman muuttuessa.
 
Bändeille lahjoittamisesta:
No mutta hyvänen aika, kyllähän tuo onnistuu. Menet tänne, lataat biisin ja kysyt kommentissa mihin saa lahjoittaa rahaa.
 
Kyse oli helposta ja yksinkertaisesta tavasta. Mitä monimutkaisempaa, sitä vähemmän ihmisiä kiinnostaa lahjoittaa. Miksi se olisi minun tehtäväni alkaa ottamaan selvää, miten voin auttaa bändiä? Puhumattakaan jostain kuittien skanaamisesta... Jos bändi tahtoo saada rahaa, sen olisi tehtävä lahjoittaminen mahdolliseksi ilman sen suurempaa vaivannäköä. Jos Mikserissä olisi esimerkiksi ominaisuus, joka tarjoaisi lataajille mahdollisuuden laittaa tekstarilla muutamasta eurosta kymppiin bändille, niin se voisi olla jo tarpeeksi helppoa. Helppous myöskin antaa mahdollisuuden siihen, että lahjoituksia voi tehdä hetken mielijohteesta. Kun kuulee hyvän biisin, se sen antama mielihyvä ei välttämättä kestä niin kauan, että olisi ehtinyt saada bändiltä vastauksen lahjoittamismahdollisuuksien tiedusteluihin. Tekstarin sen sijaan voisi näpytellä samantien, kun menee takaisin sinne sivulle mistä latasi musaa.
 
Saanko kysyä, käytkö missään töissä? Saatko palkkaa työnantajaltasi ihan vain lahjoituksina? Onko sulla vuokranantajasi kanssa diili että maksat hänelle vuokraa silloin kun näet se kohtuulliseksi?
 
Olen tällä hetkellä opiskelija, mutta silloin kun olen tehnyt töitä, olen myöskin tehnyt työsopimuksen, jossa on lukenut paljonko saan palkkaa työsuoritteestani. Samoin vuokrasopimuksessani lukee se summa, jonka kuukausittain suoritan vuokranantajalle. Ja tässäpä tuleekin hyvin esiin se, johon edellisessä postauksessa viittasin. Musiikkibisnes on loppujen lopuksi palvelubisnestä. Voit toki koittaa tehdä kirjallisen maksusuoritussopimuksen jokaisen bändisi kuuntelijan kanssa, mutta voisin veikata ettei se toimi kovin hyvin. Senpä takia musiikin tuottamisessa hyödykemarkkinoiden liiketoimintamalleja ei oikein kannata käyttää. Aineetonta omaisuutta ei kannata käsitellä kuin omaisuutta, koska se ei sellaista ole.
 
Tämä ei varsinaisesti koske musiikkibisnestä, mutta varsin hyvä artikkeli: http://www.wired.com/wired/archive/3.07/dyson.html (ja vieläpä kirjoitettu yli kymmenen vuotta sitten).
 
Linkkivinkkinä lopuksi voisin vaikka heittää tämmöisen jutun:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Markkinatalous
 
Jos kannatat markkinataloutta, olet varmaan myös sitä mieltä että valtion myöntämät monopolit ovat huono juttu? Ja täten varmaan vastustat tekijänoikeutta? Sitähän tekijänoikeus on, monopoli tietyn teoksen käyttöön (siinä missä patentti on monopoli tietyn idean käyttöön). Siksi sillä on myös niitä ongelmia, joita yleisesti ottaen monopolit aiheuttavat, eli se tukahduttaa kilpailusta saatavaa hyötyä ja innovaatiota.
 
Tässä varsin hyvä kirja aiheesta: http://www.dklevine.com/general/intellectual/against.htm (luonnollisesti netistä ilmaiseksi saatavissa)
Jos kotimaisella kielellä on mukavempi lukea, niin tästä löytyy pari ensimmäistä lukua: http://mr_z.users.daug.net/files/amv0.02.pdf

Tarkoitatko tällä, että viihdeteollisuus pitäisi nähdä ennemminkin vakuutusjärjestelmänä, joka takaa että myös huonosti menestyvät bändit voivat tehdä levyjä?
 
Älä näe edes unta.
 
Viihdeteollisuutta ei kiinnosta pätkän vertaa "antaa tuntemattomille bändeille mahdollisuuksia". Kuten tiedät, niin sitä kiinnostaa vain raha, se on bisnestä jonka pitää pyöriä ja jonka tarkoitus on minimoida kustannukset ja maksimoida tuotot.
 
Toisaalta musiikintekijät näkevät viihdeteollisuuden yhtäältä "roistona" joka kyllä käytännössä vie kaiken levymyynnistä syntyvän tulon, mutta toisaalta takaa artisteille sen näkyvyyden jonka seurauksena syntyy keikkaa, radiosoittoa, jne. niitä asioita se heidän varsinainen tulonsa syntyy.
 
Näkyvyyden takaamisen lisäksi näitä kahta sankaria yhdistää yksi ja varsin merkittävä tavoite ja se on se, että kummankin etu (elinehto) on pitää kulttuurin tarjonta niin pienenä että jakajia on niin vähän, että jokaiselle riittää särvin.
 
Sinä olet heille suurin ajateltavissa oleva uhka. Minkä tähden?
 
Siksi, että luultavasti sinun mallisi tarkoittaa monopolin purkamista, kentän avaamista kilpailulle ja tiedätkö, se on se pahin ajateltavissa oleva kauhuskeraario.
 
Tässä keskustelussa idealistit ja visionäärit ammutaan ensimmäiseksi. Sinä olet nyt ollut vuorokauden rekisteröityneenä tälle saitille, kirjoittanut (ilmeisestikin) kaksi viestiä ja nyt on myönnettävä että ihmettelen aidosti että sinua ei ole vielä lahdattu.
 
En sitten tiedä - alkaako tappiomieliala vallata vai lieneekö vain taisteluväsymystä.
 
Kuten sanottu, niin omasta puolestani: Sydämmellisesti tervetuloa.

Kyse oli helposta ja yksinkertaisesta tavasta. Mitä monimutkaisempaa, sitä vähemmän ihmisiä kiinnostaa lahjoittaa. Miksi se olisi minun tehtäväni alkaa ottamaan selvää, miten voin auttaa bändiä? Puhumattakaan jostain kuittien skanaamisesta... Jos bändi tahtoo saada rahaa, sen olisi tehtävä lahjoittaminen mahdolliseksi ilman sen suurempaa vaivannäköä. Jos Mikserissä olisi esimerkiksi ominaisuus, joka tarjoaisi lataajille mahdollisuuden laittaa tekstarilla muutamasta eurosta kymppiin bändille, niin se voisi olla jo tarpeeksi helppoa. Helppous myöskin antaa mahdollisuuden siihen, että lahjoituksia voi tehdä hetken mielijohteesta. Kun kuulee hyvän biisin, se sen antama mielihyvä ei välttämättä kestä niin kauan, että olisi ehtinyt saada bändiltä vastauksen lahjoittamismahdollisuuksien tiedusteluihin. Tekstarin sen sijaan voisi näpytellä samantien, kun menee takaisin sinne sivulle mistä latasi musaa.
 
Ei pössömpi ajatus, pitänee ehdottaa ylläpidolle.

Viihdeteollisuutta ei kiinnosta pätkän vertaa "antaa tuntemattomille bändeille mahdollisuuksia". Kuten tiedät, niin sitä kiinnostaa vain raha, se on bisnestä jonka pitää pyöriä ja jonka tarkoitus on minimoida kustannukset ja maksimoida tuotot.
 
Kuten kaiken bisneksen tarkoitus. Sikäli ylläoleva ei kuitenkaan pidä paikkaansa, että tuntemattomat bändit ovat niitä tulevaisuuden tunnettuja, jotka luovat bisnekselle jatkuvuutta. Eli kyllä teollisuutta kiinnostaa, enemmänkin kuin "pätkän verran".
 
Toisaalta musiikintekijät näkevät viihdeteollisuuden yhtäältä "roistona" joka kyllä käytännössä vie kaiken levymyynnistä syntyvän tulon, mutta toisaalta takaa artisteille sen näkyvyyden jonka seurauksena syntyy keikkaa, radiosoittoa, jne. niitä asioita se heidän varsinainen tulonsa syntyy.
 
Joopa joo, kaikki levymyyntikin on siis vaan "hyvää promoa". Nää Jäykkiksen yleistämiset ovat kyllä oma lukunsa...
 
Näkyvyyden takaamisen lisäksi näitä kahta sankaria yhdistää yksi ja varsin merkittävä tavoite ja se on se, että kummankin etu (elinehto) on pitää kulttuurin tarjonta niin pienenä että jakajia on niin vähän, että jokaiselle riittää särvin.
 
Ja sitten puhutaankin taas "kulttuurista". Sitähän ei tosiaan nykyään olekaan tarjolla minkäänlaisessa muodossa, kun paha viihdeteollisuus on tarjonnan niin pieneksi rajannut !
 
Ei vaan...tervetuloa kaikille tasapuolisesti keskustelemaan, kulttuuria tekemään ja idealismia viljelemään, mutta kannattaisi ainakin yrittää asettaa omat höpinänsä jonkinlaiseen mittakaavaan vallitsevan todellisuuden kanssa.

Ei pössömpi ajatus, pitänee ehdottaa ylläpidolle.
 
Hyvältä kuulostaa minustakin, mutta luulen aika harvan olevan halukas tekemään mitään lahjoituksia, koska ei ole pakko. Vrt. muusikoiden.netin erilaiset keräykset; se on uskoakseni aika pieni prosentti käyttäjistä, jotka ovat niihin osallistuneet. Eli luultavasti noita tekstiviestejä lähettäisi hyvin pieni "idealistien" joukko silloin tällöin.
 
Mutta hyvä ja suositeltava idea silti, ehkä olen väärässä ja ehkä heti-mulle-kaikki-tänne-nyt-ilmaiseksi -sukupolvi vielä muuttuu toisenlaiseksi.

Mr Zombie selostaa "näkemyksiään"...
 
Voisin tiivistää oman näkökulmani siihen, että en näe nykyisiä tekijänoikeuslakeja sopivina Internet-aikakaudelle.
 
Ja koska Sinun näkökulmasi on tämä, niin Sinä voit tietysti olla täysin välinpitämätön säädettyjä lakeja kohtaan ja rikkoa niitä aivan niin paljon kuin Sinua huvittaa. Olethan Sinä sentään Sinä.
 
Minun tarkoituksenani on tuoda esiin ne uudet luonnonlait, jotka aineettomien hyödykkeiden tuottajien kannattaisi ottaa huomioon siirryttäessä digitaalitalouteen. Vuosikymmeniä velvoittaneista perinteistä kannattaa osata luopua ajoissa, jos ne eivät enää toimi maailman muuttuessa.
 
Että oikein "luonnonlait" ! Voi näitä digiajan oraakkeleita, jotka ihan pyyteettömästi tahtovat meitä vaan valistaa... :-)
 
No joo. Totta munassa maailma muuttuu eskoseni ja Darwin sanoi, että selviytyjiä ovat parhaiten mukautuvat. Blaa blaa. Tästä huolimatta en aio vaihtaa musiikintekijän ammattiani ojankaivamiseen, kiitos vaan lukuisista tarjouksista.

Kaivaisin mielummin ojaa kuin omaa hautaa. Kukin tietysti tyylillään. Ei tuo musabisnes tule tuollaisena nyky-yhteiskunnassa kovinkaan pätevästi toimimaan. Ja kuten Jäykkis sanoi, ei levy-yhtiöillä ole kovinkaan suurta intressiä hankkia suojateikseen "ties mitä sattuu"-bändejä vaan kyllä siellä raha panostaa rahaan. Musiikkia voisikin hyvin kutsua "kulttuurihuoraamiseksi", sillä sitähän se nimenomaan on. Nyt vain laki on sutenöörien puolella.

No joo. Totta munassa maailma muuttuu eskoseni ja Darwin sanoi, että selviytyjiä ovat parhaiten mukautuvat. Blaa blaa. Tästä huolimatta en aio vaihtaa musiikintekijän ammattiani ojankaivamiseen, kiitos vaan lukuisista tarjouksista.
 
Äläs sano. Ojankaivuu on ihan kunniallinen ammatti. Sen kun aamulla lyö lapionterän mättääseen, niin illalla voi metrimitalla tarkistaa mitä on saanut aikaan.
 
Toista se näiden "luovantyön tekijöillä", niin sulla kun mullakin. Ei aina oikein tiedä mitä syntyi ja laatukin on aika häilyvä käsite.
 
Mistä tulikin mieleen, että kun tästä kulttuurin varmuuskopioinnista puhutaan, niin minusta siihen löytyy kaksi tapaa suitsia asiat kuosiin.
 
Ensimmäinen on, että teoskynnys nostetaan taas omaan arvoonsa: Käytännössä Tekijänoikeusneuvosto vuosittain myöntää kiintiön mukaan laatuperusteisen tekijänoikeuden sen ansaitsemaksi katsomilleen teoksille. Kiintiö ei voi olla suuri, eli esimerkiksi sen olisi mahduttava näytölliseen tekstiä.
 
Siltikin kymmenen vuoden kuluttua suojaa nauttivia teoksia olisi kymmen ruudullista. Eli, jotta massa olisi myös tavalliselle pulliaiselle hallittavissa, niin sen, suojan siis, olisi vanhettava kymmenessä vuodessa.
 
Kaikki muut rävellykset olisi automaattisesti CC lisenssin alaisia.
 
Toinen malli on myös toinen ääripää: Kaikki "teokset" nauttivat automaattisesti tekijänoikeuden suojaa mutta ovat vapaasti levitettävissä ja hyvitys tapahtuu tuon O'Haren mallin mukaan taikka laajakaistamaksulla.
 
Näin asiat suttaantuu kuosiin.

Kaivaisin mielummin ojaa kuin omaa hautaa. Kukin tietysti tyylillään. Ei tuo musabisnes tule tuollaisena nyky-yhteiskunnassa kovinkaan pätevästi toimimaan. Ja kuten Jäykkis sanoi, ei levy-yhtiöillä ole kovinkaan suurta intressiä hankkia suojateikseen "ties mitä sattuu"-bändejä vaan kyllä siellä raha panostaa rahaan. Musiikkia voisikin hyvin kutsua "kulttuurihuoraamiseksi", sillä sitähän se nimenomaan on. Nyt vain laki on sutenöörien puolella.
 
Ihmeellisen aktiivisesti teikäläinen kirjoittelee _muusikoiden_ nettiin jos mielipiteet on tuollaiset?

Millään tavalla -korostan: millään tavalla- Bonecrusherin näkemyksiä myötäilemättä muistutan, että "Muusikoiden.net on palvelu, joka on suunnattu niin musiikin ammattilaisille, harrastelijoille kuin kuluttajillekin". "Muusikkous" ei siis ole mikään pääsyvaatimus tänne, vaikka mielestäni pitäisi olla ja olen tätä monesti ehdottanutkin, mutta ehdotus ei ole saanut kannatusta.

Ihmeellisen aktiivisesti teikäläinen kirjoittelee _muusikoiden_ nettiin jos mielipiteet on tuollaiset?
 
Musiikkia voi tehdä niin monella tapaa ja siihen voi asennoitua yhtä monella tavalla. Se miten sinä siihen suhtaudut ei ole ainoa oikea tai ainoa käytössäoleva ajattelutapa. Millä tavalla minun harrastuspohjainen asennoituminen musiikkiin on poissulkeva aktiivisuuden muusikoiden.netissä?
 
Samalla tavalla ilmeisesti opposition tulisi eduskunnassa ja hallituksessa olla passiivisia sillä he eivät jaa samaa ajatusta ja ideologiaa kuin "valtavirta"?