Yleistä keskustelua musiikista ›

Uskon enivei, että koska aistit ja prosessointikyky on rajallinen, niin on olemassa sweet spot ja vakio mitä tulee ihanteelliseen musiikin monimutkaisuuteen. Näennäinen vakio, koska mielen vire vaihtuu jonkinverran levollisen ja kiihkon välillä.
Tai en tiedä pitäisikö puhua "täydestä" musiikista "monimutkaisen" sijaan.

Tärkeintä on, ettei tee elämässä lainkaan virheitä.
 
Ja toisaalta myös nopeus on tärkeää. Jos soittaa mahdollisimman nopeasti, ehtii soittamaan kaikki biisit lyhyemmässä ajassa ja pääsee nopeammin juomaan kaljaa.

KaRa: Uskon enivei, että koska aistit ja prosessointikyky on rajallinen, niin on olemassa sweet spot ja vakio mitä tulee ihanteelliseen musiikin monimutkaisuuteen.
 
Se on täysin ihmisestä kiinni, missä se on musiikissa (tai muissa taiteenlajeissa). Jos ei tunne asiaa ollenkaan, ei ole mistä ottaa kiinni ja kaikki menee ohi. Jos homma on liian ennalta arvattavaa, on seurauksena vain tylsistyminen yllätyksellisyyden puuttuessa. Mitä paremmin asiaa/alaa tuntee, sitä pidemmällä "haastavemmassa" suunnassa on se tasapainopiste, missä ennalta-arvattavuus ja yllätyksellisyys ovat tasapainossa.
 
Tästä on esmes kirjoitettu Daniel Levitinin kirjassa "This Is Your Brain on Music." Suosittelen lukemaan kyseisen teoksen.

Funkånaut: Se on täysin ihmisestä kiinni, missä se on musiikissa (tai muissa taiteenlajeissa). Jos ei tunne asiaa ollenkaan, ei ole mistä ottaa kiinni ja kaikki menee ohi. Jos homma on liian ennalta arvattavaa, on seurauksena vain tylsistyminen yllätyksellisyyden puuttuessa. Mitä paremmin asiaa/alaa tuntee, sitä pidemmällä "haastavemmassa" suunnassa on se tasapainopiste, missä ennalta-arvattavuus ja yllätyksellisyys ovat tasapainossa.
 
Tästä on esmes kirjoitettu Daniel Levitinin kirjassa "This Is Your Brain on Music." Suosittelen lukemaan kyseisen teoksen.
 
Ei musiikin tarvitse olla toistoa. Pop musiikki on oma asiansa. Tai vaikka ei tuntisikaan asiaa... Kyllä sitä voi ottaa kiinni muutenkin, ei se ohi mene. Vaatii toki kuuntelijalta hyppäämistä virtaan. Mutta joo.. pistän korvan taakse tuon kirjan!

Funkånaut: missä ennalta-arvattavuus ja yllätyksellisyys ovat tasapainossa.
 
Kuulostaa ihan Sirpan, Tiinan, Niinan, Sarin ja Marin unelmadeitiltä.
 
Paikkana lähipubin karaooke iltamat tietysti.

GiovanniDiRondo: Klassinen (länsimainen) taidemusiikki ei mitenkään voi olla paras musiikkityyli. Koska se on syntynyt aikana, jolloin musiikin tallentaminen ei ollut mahdollista, yleisö kuuli teoksen ensimmäistä kertaa, ja se oli rakennettava ennalta-arvattavien kaavamaisten rakenteiden pohjalle. Loogisesti korkeatasoisin musiikkitaide olisi siis vartavasten tallenteille tehtyä, jolloin kuulija voi useita kertoja kuunneltuaan päästä syvälle sen hienouksiin.
 
Mozart jos kuka osasi toteuttaa totutut klassiset muotokaavat ja rakenteet uudella ja tuoreen persoonallisella ainutkertaisella tavalla mikä esim pianokonserttojen hitaiden osien rakennetta analysoitaessa hämärtää totutut asetelmat lähes tunnnistamattomiksi.

Paras: rokken roll
Huonoin: suomi räp

Paras: Jenkka-rock eli Paka-rock

pieterska: Paras: rokken roll
Huonoin: suomi räp
 
Jätän tän tähän
 
https://www.youtube.com/watch?v=VuGsH88zR7M
 
E: Oli jotain fiksua sanottavaa, mutta "Shemale-bop" aiheutti hysteriaa. Löysin huonoimman musiikkityylin. "Shiibidääbidääbi thai blue jeans"
 
E: Ruma sana poistettu

Huonoin heittämällä ja miettimättä on suomi räp.

Pop musiikkihan merkitsee musiikillisten keinovarojen äärimmäistä yksinkertaistamista viihteellisten tendenssien palvelukseen klassisen musiikin niin muotojen kuin struktuurinkin äärimmilleen vuosisatojen aikana kehitetystä kompleksisuudesta kun 300 vuotisen musiikillisen tekniikan kulminaationa glenn gould on mieltänyt myöhäisromantiikan kromaattisen tonaalisen harmonian rikkauden yhdistettynä postwagneriaanisella pitkälinjaisella melodisella tyylillä joka provosoi schchönbergiä organisoimaan atonaalisen musiikillisen kielen formuloidessaan 12 sävelkoodin sen teknilliskäytännöllisenä muotoiluna joka johti sittemmin predeterminoituun täyssarjallisuuteen ja jälkisarjallisuuteen ja nykyään vallalla on spatiaalinen spektraalimusiikki taidemusiikissa kun pop musiikki on primitiivisin siis alkeellisin musiikkityyli josta harmoninen, kontrapunktinen ja melodinen ajattelu puuttuvat lähes kokonaan lyömäsoitinten muodostaessa rytmitaustan. Klassisen musiikin hienoudet on pilattu ja trivialisoitu popissa koko kansan ajanvietteeksi. Klassinen musiikki edustaa korkeimpia älyn saavutuksia ihmiskunnassa.

megatherium: Klassisen musiikin hienoudet on pilattu ja trivialisoitu popissa koko kansan ajanvietteeksi. Klassinen musiikki edustaa korkeimpia älyn saavutuksia ihmiskunnassa.
 
Klassinen musiikki oli trivialisoitu koko kansan ajanvietteeksi jo ennen kuin siitä tuli klassista. Se yläluokkaisuus ja konsertissa puvut päällä pönöttäminen yleistyi vasta klassismin aikaan.

megatherium: Klassinen musiikki edustaa korkeimpia älyn saavutuksia ihmiskunnassa.
 
Asetat jatkuvasti klassisen musiikin vastakohdaksi pop-musiikille. Kaikenlaista avantgardee, kokeilevaa, alternativee, jazzia, taidemusaa ja sun muuta löytyy kyllä.

megatherium: Pop musiikkihan merkitsee musiikillisten keinovarojen äärimmäistä yksinkertaistamista viihteellisten tendenssien palvelukseen klassisen musiikin niin muotojen kuin struktuurinkin äärimmilleen vuosisatojen aikana kehitetystä kompleksisuudesta kun 300 vuotisen musiikillisen tekniikan kulminaationa glenn gould on mieltänyt myöhäisromantiikan kromaattisen tonaalisen harmonian rikkauden yhdistettynä postwagneriaanisella pitkälinjaisella melodisella tyylillä joka provosoi schchönbergiä organisoimaan atonaalisen musiikillisen kielen formuloidessaan 12 sävelkoodin sen teknilliskäytännöllisenä muotoiluna joka johti sittemmin predeterminoituun täyssarjallisuuteen ja jälkisarjallisuuteen ja nykyään vallalla on spatiaalinen spektraalimusiikki taidemusiikissa kun pop musiikki on primitiivisin siis alkeellisin musiikkityyli josta harmoninen, kontrapunktinen ja melodinen ajattelu puuttuvat lähes kokonaan lyömäsoitinten muodostaessa rytmitaustan. Klassisen musiikin hienoudet on pilattu ja trivialisoitu popissa koko kansan ajanvietteeksi. Klassinen musiikki edustaa korkeimpia älyn saavutuksia ihmiskunnassa.
 
Yllä oleva kirjoitus edustaa sisäisine ristiriitoineen, yksisilmäisine näkemyksineen ja täydellisestä perehtymättömyydestä kumpuavine suoranaisine valheineen kaikessa lauserakenteellisessa kompleksisuudessaan mitä yhdentekevintä ja paikkaansapitämättömintä höpöhöpöä.

Jucciz: Yllä oleva kirjoitus edustaa sisäisine ristiriitoineen, yksisilmäisine näkemyksineen ja täydellisestä perehtymättömyydestä kumpuavine suoranaisine valheineen kaikessa lauserakenteellisessa kompleksisuudessaan mitä yhdentekevintä ja paikkaansapitämättömintä höpöhöpöä.
 
Jucciz: En. Termi "rap-musiikki" on yhtä hyvä kuin "peruna-marja", eivätkä nämä asiat muutenkaan rinnastu kerrassaan millään lailla: toinen meistä on rajoittunut kokonaan yhteen pieneen lokeroon ja kaikki muu on roskaa, kun taas toinen kyseenalaistaa rumpukompin päälle riimittelyn olevan säveltaidetta, ja aivan ilmeisistä syistä. On järjellistä epärehellisyyttä rinnastaa nämä asiat, saati nauraa niille, mutta siinäpähän nauratte.
 
Minähän en edes ole moittinut räppiä missään vaiheessa: olen ainoastaan todennut, ettei se ole musiikkia, mistä syystä en edes lähtisi tarkastelemaan sitä musiikin analysointiin tarkoitetuilla työkaluilla. Siellä on varmasti omassa lokerossaan paljon hyvääkin - ja onhan räppiin monesti lainattu elementtejä musiikista. Lopulta on kyse ainoastaan määritelmistä: moni tykkää sekä räpistä että musiikista, eikä siinä mitään, ei ole multa pois.
 
Sittenhän teitä on kaks ihan yhtä yksisilmäistä.

Vessajono: Sittenhän teitä on kaks ihan yhtä yksisilmäistä.
 
Sillä merkittävällä erolla, että megalla on sentään joskus ihan asiaakin. Sekä tietysti jonkinlaista yritystä ymmärtää myös toisten sanomisia.

Vessajono: Sittenhän teitä on kaks ihan yhtä yksisilmäistä.
 
Miten niin? Ainakin tuo lainaamasi kirjoitus puhuu täysin vastoin väittämääsi.

Oan: Sillä merkittävällä erolla, että megalla on sentään joskus ihan asiaakin. Sekä tietysti jonkinlaista yritystä ymmärtää myös toisten sanomisia.
 
Täytyy nostaa ihan julkisesti hattua miehelle, joka on lukenut kaikki 23290 kirjoitustani eikä ole yhdestäkään löytänyt mitään asiaa. Teidän kaltaisianne ei ole maailmassa kovin monta.

Vessajono: Sittenhän teitä on kaks ihan yhtä yksisilmäistä.
 
Juuri tätä olin tulossa sanomaan.
 
E: Plussa kirjattu! Kirjoitukselle antamasi plussa on kirjattu järjestelmään.

Jucciz: kaikki 23290 kirjoitustani
 
Unohdit jäsen megatheriumin: 4769 kirjoitusta.
 
Laatu vs. määrä.