Yleistä keskustelua musiikista ›

Epämuusikko: Julkaistiinhan Tony Halmeenkin runokirja Suomessa ja joku senkin vissiin osti.
 
Kannattaa muuten ostaa jos sattuu jostain tulemaan vastaan, siksi ensiluokkaista viihdettä on kyseessä. Serkkupojan kanssa niitä joskus lausuttiin toisillemme jossain jatkoilla puoli seitsemän aikaan sunnuntaiaamuna ja siellä kaikilla oli niin muu-kaa-vaa.

Topa-: ::::DDDD lyrikaalista neroutta.
 
90-luvun alun New Yorkissa oli eri meininki:
 
http://genius.com/Nas-ny-state-of-mind-lyrics
 
Niin, rapissa sietämättömyyttä aiheuttaa juurikin nuo mukaviisaudet ja uho. Tulee mieleen joku varhaismurkku, joka on huomannut ettei maailma olekaan täydellinen paikka ja siinä on kaikenlaisia ilmiöitä, joita voi mukavasti arvostella, mutta mitään vastinetta ei esitetä. Tässä mielessä muistuttaa (lyriikaltaan) hieman punkkia ja uppoaa sellaisiin, jotka eivät ole vielä tottuneet ottamaan vastuuta (muistakin kuin itsestään). Toisaalta voisi kuvitella, ettei ole vielä oikein tajunnut miten asiat menee ja niistä selviää siinä kuin muutkin. Minua häiritsee eniten se taustalla kuuluva vessa/hissi-musa ja biisien ja artistienkin samankaltaisuus - kaikki on ikäänkuin covereita, esiintymiseleistä lähtien. Sama biisi kaikilla, hieman sovitettuna eri tavalla ja pukattuna täyteen jotakin höpöjuttua joka päähän pälkähtää.
 
Tulipa muuten mieleen, onko Abban poikien - Björnin ja Bennyn "One night in Bangkok" jonkinlainen rap?

psykoosi: Pohdiskelin tässä, että mistä mahtaa johtua räp musiikkityylin sietämättömyyden kasvu vuosikymmenien varrella. Ennen pystyin kuuntelemaan puhelaulua varsin moitteettomasti, mutta mitä vanhemmaksi olen tullut sen paskemmalta räp on alkanut kuulostamaan.
 
Nuorena kuuntelin jopa yhden vuoden ajan kyseistä musiikkityyliä, sen jälkeen harvemmin ja nykyään korviani alkaa särkemään jos kuulen lyhyenkin pätkän räp lyriikkaa. Johtuisiko tuo ikääntymisestä vai puhelaulun rytmitys tavasta joka on enemmän pätkivä kuin melodinen.
 
Olenko pudonnut nykysuomi musiikin kärryiltä vai onko suomenkielisen räpin taso vain laskenut?
 
Mielipiteitä varmasti riittää moneen suuntaan, mutta kyllä Debussy tai Dire straits aina JVG:n päihittävät omalla soittolistallani.
 
Ehkä olen vain kalkkiutunut vanha jäärä.
 
Kyllä ne 80-luvun lopun raplevyt vaan oli kovaa kamaa. Run DMC , Public Enemy ja Beastie Boys teki loistavia albumeita tuolloin..Niissä oli katujen kapinaa ja sitten tuli mukaan finanssipolitiikka ja liikemiehet yms...ja alko alamäki...

Paras suomiräp-biisi:
https://youtu.be/a7xUPkTJrag
 
Edit. Hyvä biitti ja kantaa ottavat lyricsit.

Tyttäreni, joka eilen haukkui ensin Sannin, sanoi myös että Suomalaisen räpin ongelma on siinä, että ne artistit kuulostaa pienenltä valkoiselta tytöltä kun pitäisi kuulostaa isolta mustalta mieheltä :D

Yksi on ylitse muiden: https://www.youtube.com/watch?v=6sL6WrWHkhw
 
Coolio - Gangsta's Paradise

joku muu sikko: Tyttäreni, joka eilen haukkui ensin Sannin, sanoi myös että Suomalaisen räpin ongelma on siinä, että ne artistit kuulostaa pienenltä valkoiselta tytöltä kun pitäisi kuulostaa isolta mustalta mieheltä :D
 
Olisiko mahdollista, että joku pudotti tyttäresi vauvana pää edellä lattiaan?

Yallup: Niin, rapissa sietämättömyyttä aiheuttaa juurikin nuo mukaviisaudet ja uho. Tulee mieleen joku varhaismurkku, joka on huomannut ettei maailma olekaan täydellinen paikka ja siinä on kaikenlaisia ilmiöitä, joita voi mukavasti arvostella, mutta mitään vastinetta ei esitetä. Tässä mielessä muistuttaa (lyriikaltaan) hieman punkkia ja uppoaa sellaisiin, jotka eivät ole vielä tottuneet ottamaan vastuuta (muistakin kuin itsestään). Toisaalta voisi kuvitella, ettei ole vielä oikein tajunnut miten asiat menee ja niistä selviää siinä kuin muutkin. Minua häiritsee eniten se taustalla kuuluva vessa/hissi-musa ja biisien ja artistienkin samankaltaisuus - kaikki on ikäänkuin covereita, esiintymiseleistä lähtien. Sama biisi kaikilla, hieman sovitettuna eri tavalla ja pukattuna täyteen jotakin höpöjuttua joka päähän pälkähtää.
 
Tulipa muuten mieleen, onko Abban poikien - Björnin ja Bennyn "One night in Bangkok" jonkinlainen rap?
 
Mitä musaa pitää kuunnella, että tulee noin perin omahyväiseksi?

joku muu sikko: Tyttäreni, joka eilen haukkui ensin Sannin, sanoi myös että Suomalaisen räpin ongelma on siinä, että ne artistit kuulostaa pienenltä valkoiselta tytöltä kun pitäisi kuulostaa isolta mustalta mieheltä :D
 
Hyvää pohdintaa.

jannu: Mitä musaa pitää kuunnella, että tulee noin perin omahyväiseksi?
 
Siihen liittyy varmaan silkkipaidat, aikuisten kitarat ja kermainen liidisaundi.

jannu: Mitä musaa pitää kuunnella, että tulee noin perin omahyväiseksi?
 
Valkoista miestä larppaamassa syvän etelän peltoneekeriä parin tonnin kitara kaulalla.

Funkånaut: Valkoista miestä larppaamassa syvän etelän peltoneekeriä parin tonnin kitara kaulalla.
 
Johon, ironista kyllä, sopii tämä lauselma hiton hyvin:
 
Yallup: Minua häiritsee eniten se taustalla kuuluva vessa/hissi-musa ja biisien ja artistienkin samankaltaisuus - kaikki on ikäänkuin covereita, esiintymiseleistä lähtien. Sama biisi kaikilla, hieman sovitettuna eri tavalla

Funkånaut: Valkoista miestä larppaamassa syvän etelän peltoneekeriä parin tonnin kitara kaulalla.
 
Aiheutti sen verran hyvän nauruntyrskähdyksen, että heitin plussalla.

jannu: Olisiko mahdollista, että joku pudotti tyttäresi vauvana pää edellä lattiaan?
 
Jou, öh,öh, who knows, brotha. Öh.

Yallup:
Tulipa muuten mieleen, onko Abban poikien - Björnin ja Bennyn "One night in Bangkok" jonkinlainen rap?
 
Olen monesti miettinyt että onko koko rap musiikki lähtenyt tuosta biisistä. Muistan selvösti kun kuulin sen eka kertaa silloin kun se ilmestyi. Ihmettelin jo silloin että enpäs ole ennen kuullut kun puhutaan musiikin päälle ilman laulumelodiaa.
Kuka kertoisi tehtiinkö tuollaista jo ennen tuota Abba miesten mainiota biisiä. Kertsihän siinä on maukas ja ihan oikeaa musiikkia

joku muu sikko: Tyttäreni, joka eilen haukkui ensin Sannin, sanoi myös että Suomalaisen räpin ongelma on siinä, että ne artistit kuulostaa pienenltä valkoiselta tytöltä kun pitäisi kuulostaa isolta mustalta mieheltä :D
 
Kyllä se pieni valkoinen tyttö kuullostaa hurjemmalta kuin iso musta mies, ainakin silloin kun iso musta mies on pienen valkoisen tytön sisällä.
 

 

 
.. joo takki ja ---->

joku muu sikko: Olen monesti miettinyt että onko koko rap musiikki lähtenyt tuosta biisistä. Muistan selvösti kun kuulin sen eka kertaa silloin kun se ilmestyi. Ihmettelin jo silloin että enpäs ole ennen kuullut kun puhutaan musiikin päälle ilman laulumelodiaa.
Kuka kertoisi tehtiinkö tuollaista jo ennen tuota Abba miesten mainiota biisiä. Kertsihän siinä on maukas ja ihan oikeaa musiikkia
 
Varmaan joku taidemusiikin historiaa paremmin tunteva voi korjata mut näin lonkalta tulee mieleen Bergin ooppera Wozzeck (1925).

joku muu sikko: Olen monesti miettinyt että onko koko rap musiikki lähtenyt tuosta biisistä. Muistan selvösti kun kuulin sen eka kertaa silloin kun se ilmestyi. Ihmettelin jo silloin että enpäs ole ennen kuullut kun puhutaan musiikin päälle ilman laulumelodiaa.
Kuka kertoisi tehtiinkö tuollaista jo ennen tuota Abba miesten mainiota biisiä. Kertsihän siinä on maukas ja ihan oikeaa musiikkia
 
No onhan esim. Cohen harrastanut paljon "puhelaulua". Ja toisaalta esim. (Esa Pakarisen) "Rovaniemen markkinoilla" vois katsoa olevan aika räppimäistä.
 
Mutta saattaahan olla, että tuo Bangkok biisi on todella ollut jonkinlainen alkusysäys räpin yleistymiseen, vähän samalla tapaa mitä se Cherin autotune/molodyne tehoste siinä kuuluisassa kertsissä.
 
Voisi siis ajatella, että musiikin tehosteesta voi lähteä liikkeelle kokonainen musiikin uusi genre.

Pop Corn: Mutta saattaahan olla, että tuo Bangkok biisi on todella ollut jonkinlainen alkusysäys räpin yleistymiseen, vähän samalla tapaa mitä se Cherin autotune/molodyne tehoste siinä kuuluisassa kertsissä.
 
Tuskin. Rapper's Delight oli ilmestynyt kuitenkin jo viisi vuotta aikaisemmin.