Yleistä keskustelua musiikista ›

KaRa: Musiikkia on kaikki mitä joku tai jokin tekee päättäväisesti äänien kanssa. Eikä tarvitse edes olla kamalan päättäväinen. Impro-tasolla parempikin niin.
 
Musiikki ei ole vain ääniä joilla on määrätty sävelkorkeus vaan sen tulee sisältää myös niin melodista, harmonista kuin kontrapunktistakin ajattelua sekä luja klassinen rakenne jolloin vasta pääsemme todellisen musiikin alkulähteille.

Paras musiikkityyli: 90-luvun eurodance, Post Grunge
Huonoin musiikkityyli: 2000-luvun r&b

megatherium: Musiikki ei ole vain ääniä joilla on määrätty sävelkorkeus vaan sen tulee sisältää myös niin melodista, harmonista kuin kontrapunktistakin ajattelua sekä luja klassinen rakenne jolloin vasta pääsemme todellisen musiikin alkulähteille.
 
Sä oot niin kujalla.

megatherium: Musiikki ei ole vain ääniä joilla on määrätty sävelkorkeus vaan sen tulee sisältää myös niin melodista, harmonista kuin kontrapunktistakin ajattelua sekä luja klassinen rakenne jolloin vasta pääsemme todellisen musiikin alkulähteille.
 
On se mestari!

megatherium: Musiikki ei ole vain ääniä joilla on määrätty sävelkorkeus vaan sen tulee sisältää myös niin melodista, harmonista kuin kontrapunktistakin ajattelua sekä luja klassinen rakenne jolloin vasta pääsemme todellisen musiikin alkulähteille.
 
Musiikki on ilmanpaineen vaihteluita, eikä niitä vaihteluita kiinnosta mistä ne syntyvät an sich, kunhan syntyvät.

Vessajono: Musiikki on ilmanpaineen vaihteluita, eikä niitä vaihteluita kiinnosta mistä ne syntyvät an sich, kunhan syntyvät.
 
Niinno kaikki ilmanpaineen vaihtelut eivät tosin ole musiikkia.

Musiikki on ihmisen riitaisasti määrittelemä maailman kaikkien ilmanpaineen vaihteluiden osajoukko.

Musiikki on älyn ja äänien yhteentörmäys.

Mielestäni eurooppalainen taidemusiikki ei ole kovin hyvää koska se hyödyntää vääränlaisia säveliä. Pitäisi olla erilaisia säveliä.
 
Ja ilmiöistä puheen ollen, kysymys tietenkin kuuluu, mitä on ilmiön erillisyys?

Minusta länsimainen taidemusiikki on parasta mahdollista olemassaolevaa musiikkia.

Mun mielestä parasta on kaikki mistä mä tykkään.
 
Kaikki mistä en tykkää on aika huonoa.
 
E: Pitäis varmaan olla spesifimpi. Kaikki käy paitsi Free-Jazz ja Elastinen
 
E2: Kyllä, Elastinen ja muut vastaavat on oma genrensä. Varsin käsittämättön sellainen, enkä osaa nimetä sitä.
 
E3: Yhdysvaltojen etelässä tiuhaan soiva ilmeisesti "Memphis-räpiksi" kutsuttu melu. Kuulostaa aidosti siltä, että jollain on pahan luokan neurologinen häiriö erikoisen rytmin säestämänä.

Gyorgy Ligeti. Ei pysty!
 
https://www.youtube.com/watch?v=wbLcI9-Js0U

megatherium: Minusta länsimainen taidemusiikki on parasta mahdollista olemassaolevaa musiikkia.
 
Ne vaan soitetaan aika paskoilla soundeilla. Kontrabassot vois vaihtaa sähköisiin ja huilistit vois käyttää wahia joissain kohtaa.

Vessajono: Musiikki on ilmanpaineen vaihteluita, eikä niitä vaihteluita kiinnosta mistä ne syntyvät an sich, kunhan syntyvät.
 
Kun syö tuhdisti chili con carnea, perseestä tulee sen luokan ilmanpaineen vaihtelua, että kyllä se ainakin 90-luvun eurodancelle pärjää kaikilla asteikoilla, myös richterin.

Jucciz: Kun syö tuhdisti chili con carnea, perseestä tulee sen luokan ilmanpaineen vaihtelua, että kyllä se ainakin 90-luvun eurodancelle pärjää kaikilla asteikoilla, myös richterin.
 
Odotinkin tässä taustalla jonkun nostavan nämä kiistanalaiset musagenret esiin..

Klassinen (länsimainen) taidemusiikki ei mitenkään voi olla paras musiikkityyli. Koska se on syntynyt aikana, jolloin musiikin tallentaminen ei ollut mahdollista, yleisö kuuli teoksen ensimmäistä kertaa, ja se oli rakennettava ennalta-arvattavien kaavamaisten rakenteiden pohjalle. Loogisesti korkeatasoisin musiikkitaide olisi siis vartavasten tallenteille tehtyä, jolloin kuulija voi useita kertoja kuunneltuaan päästä syvälle sen hienouksiin.

Onko musiikissa monimuotoinen aina parempaa kuin simppeli?

Kefiiri: Onko musiikissa monimuotoinen aina parempaa kuin simppeli?
 
Ei ole.
 
Monasti kylläkin. Ja kyllähän monet monimuotoiset asiatkin voi purkaa simppeleiksi osasiksi. Esmes todella monet koristeelliset/monimuotoiset melodiat/harmoniat ovat pelkistettyinäkin oikein upean kuuloisia.

Kefiiri: Onko musiikissa monimuotoinen aina parempaa kuin simppeli?
 
Ei. Ja tässä tullaan siihenkin ongelmaan, että näennäisesti simppeli musiikki voikin olla lähes ylitsepääsemättömän vaikeaa tehdä perässä, kas kun tulkinnalla, fraseerauksella ja vaikkapa ihan soundeilla ja käytetyillä laitteilla on myös iso rooli. Esim. Beatlesin biisit on pääsääntoisesti helppo kirjoittaa nuoteiksi, vaan ei löydy kovin monta tyyppiä, jotka saavat ne kuulostamaan juuri Beatlesilta.
 
Sivumennen sanottuna Jiri Nikkinen The Beatles Tribute Band pääsee pelottavan lähelle.

Eihän sillä tietenkään mitään merkitystä ole onko monimuotoista (monimutkaista?) Vai yksinkertaista. Ei musiikki mitään urheilua ole. Saa olla ja joillekin onkin mutta ei tarvitse olla.
 
E: mutta monimuotoisella musalla voi olla helpompi tehdä kiinnostavan kuuloista. Mutta siinä taas on omat kompastuskivensä...
 
Itse suosin monasti näiden yhdistelemistä. Esim mitä yksinkertasemmat melodiat, sitä arvaamattomammat(eh?) ja monitasosemmat perkussiot.