Yleistä keskustelua musiikista ›

No, se on sellainen mukava, keskisuuri ja polykarbonaattipainotteinen. Kuluneen vuoden aikana se on tuplaantunut ja viimeisen parin kuukauden aikana siihen on kasvanut reilut 30 vinyylilevyä kattava siipi. Vinyylit on ihan kivoja ja varsinkin nättejä, mutta varmasti vastaisuudessakin tulen hankkimaan valtaosan musiikista cd:llä. Olenhan syntynyt cd:n läpimurtovuonna. Kai. Jos se oli 1985.
Jokatapauksessa, levyjä on siis ~630, 98-prosenttisesti rock-musiikin eri alalajeja, kymmenisen räplevyä ja ehkä vielä jotain, en muista. Ei kovin eklektistä... Mutta, rockgenren sisällä sentään on ihan hyvin hajontaa punkista progeen ja hevistä populääriin.
Aakkosjärjestyksessä ne on, ei siinä muuten olisi mitään järkeä. Noin kymmenen cd:tä mahtuu vielä hyllyyn, sitten pitää keksiä jostain lisää koloja joihin ängetä niitä. Kaikki levyt on ihan kuunneltavissa, paitsi ehkä ne muutamat, jotka on piilossa jossain lipaston laatikoissa. Tietenkään en ole ehtinyt kuunnella kaikkia tänä vuonna, mutta varmaan reilun vuoden aikana jokainen levy on pyörinyt soittimessa ainakin kerran. Neljä levyä olen elämäni aikana myynyt. Yhden niistä ehkä olisi voinut pitää.

Tällä hetkellä omistuksessa n. 700 CD-levyä ja n. 30 LP-levyä.
 
Sangen suuri suunnattoman valtava määrä.

En ole vieläkään aikaiseksi saanut koko levykokoelmaa listattua, vaikka on ollut tarkoitus vaikka kuinka pitkään... ehkä joku päivä vielä. Kuitenkin, levyhyllystäni on vieläkin varmaan yli puolet AC/DC:tä, vähän kaikissa mahdollisissa formaateissa: LP:itä on varmaan 50, CD-levyjen määrää en lähde arvailemaan mutta kyllä tuolla hyllyssä on kaikki viralliset julkaisut pariin otteeseen sekä kaikenlaista harvinaisempaa kamaa, 7"/10"/12" sinkkuja löytyy kanssa varmasti muutama kymmenen kappaletta, sitten on vaikka mitä DVD:tä, VHS:ää, C-kasettia ja kaikkea muutakin. Tämän lisäksi vielä bootleggejä löytyy... no liian paljon.
 
Muita LP-levyjä on hyllyssä varmaan 70-100 kpl jos jonkinnäköistä arvausta pitäisi heittää. Muita CD-levyjä taitaa olla varmaan 100-120 kpl (veikkaisin). DVD:itä ja joitain VHS:iäkin on myös kerääntynyt jo ihan mukavasti, varmaan 50 kpl niitäkin jo on. Muista levyistä hyllyä selvästi hallitsee Motörhead, Peer Günt, The Who, ZZ Top ja Ramones, joilta on kaikki, tai lähes kaikki, levyt hyllyssä. Levyhyllyni sisältö kyllä koostuu vahvasti vähintään 20-30 vuotta vanhoista bändeistä, eipä taida hyllyssä montaa levyä olla bändeiltä jotka olisi perustettu alle 20 vuotta sitten. Pääasiassa vanhaa klassikko-rokkikamaa sekä jotain vanhempaa (eli sitä kunnon) heviä kuten Judas Priest, Black Sabbath jne.
 
Monien itselleni korvaamattomien AC/DC-levyjen lisäksi hyllyni ehdottomia ylpeyksiä ovat:
- Motörhead - Inferno LP (Lemmyn ja Mikkeyn nimmareilla)
- Motörhead - No Sleep 'til Hammersmith LP (Lemmyn nimmarilla)
- Motörhead - No Sleep At All LP (Lemmyn nimmarilla)
- Peer Günt - No Piercing, No Tattoo LP (Nikin, Tsöötzin ja Erkinharjun nimmareilla)
- Peer Günt - Good Girls Don't LP (Nikin, Tsöötzin ja Erkinharjun nimmareilla)
- Peer Günt - Bartender 12" (Nikin, Tsöötzin ja Erkinharjun nimmareilla)

Tuosta levyjen polttamisesta tuli mieleen, että mä kyllä suostuisin polttamaan jonkun levyn kaverille jos vain pyytäisivät, mutta itse mä en ota poltettuja vastaan kun en tee niillä mitään. Toisinaan poltan jotain kokoelmia reissuun, mutta heitän ne sitten mäkeen tai annan pois.
 
Ja asiasta kukkaruukkuun: vaikka levylistallani on n. 700 teosta, mulla on silti reippaasti vähemmän levyjä kuin kenelläkään työkaverilla. Porukalla on helposti tuhansia.

vaikka levylistallani on n. 700 teosta, mulla on silti reippaasti vähemmän levyjä kuin kenelläkään työkaverilla. Porukalla on helposti tuhansia.
 
Nää levykauppiaat on kyllä asia erikseen. Monilla on kyllä tajuttomia määriä..

Levyjä on reilu 1200 kpl. CD:tä n. 700, LP:tä n. 450. Sitten on jotain sinkkuja ja kasetteja ja muuta sälää. Ei mikään tajuton kokoelma, mutta kyllä sieltä kuunneltavaa löytyy tilanteeseen kuin tilanteeseen. Ainoat tyystin puuttuvat alueet on klassinen ja hevi(on mulla yks W.A.S.P.:in levy). Pääpaino on 60-70-luvun musiikilla.
 
Yritän päästä eroon pakonomaisesta tarpeesta ostaa levyjä, hyllyssä on lukuisia sellaisia lättyjä, joita en ole ikinä kuunnellut. Ja sellainen ydimehu, josta en koskaan tule luopumaan, ja jota tulen aina kuuntelemaan, on jo hankittu. Näitä levyjä on Tuomari Nurmiot, Beatlesit, Zappat, Captain Beefheartit, Bowiet, Stoogesit, vanhat blues-vinyylit sun muut.
 
Hitosti löytyy sellaista obskuuria progea, jota en kovinkaan usein jaksa enää kuunnella, mutta en toisaalta viitsi myydä poiskaan, koska olen jossain vaiheessa metsästänyt aika vaivalla niitä levyjä.
 
Mitään ensipainosvinyyliä sun muuta keräilymeininkiä en ole ikinä harrastanut, siihen ei yksinkertaisesti riitä köyhän rahat. Ja musiikki on mulle ennen kaikkea kuuntelua varten, niitä kylmiä väreitä ja pystyyn nousseita ihokarvoja varten, jotka väistämättä seuraa, kun kuulee oikean biisin oikealla voluumilla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
 
Enpä tiedä, nyt on sellainen fiilis, että levyjen oston voisi rajoittaa 1-2 levyyn kuussa, tai lopettaa jopa kokonaan. Toisaalta tiedän ettei se tule onnistumaan, koska joka kerta kun eksyn rahaa taskussani paikkaan jossa myydään äänitteitä, niin myös ostan jotain. Miten tästä pääsee eroon?!?

Miten tästä pääsee eroon?!?
 
Ei mitenkään. Itse mietin hiljattain aivan samaa asiaa ja päädyin, että vähentelen mieluummin dokailua. Seuraelämähän siitä kärsii, mutta onpahan sitten levyjä, mitä voi kuunnella yksin kotona.:)

Ei mitenkään. Itse mietin hiljattain aivan samaa asiaa ja päädyin, että vähentelen mieluummin dokailua. Seuraelämähän siitä kärsii, mutta onpahan sitten levyjä, mitä voi kuunnella yksin kotona.:)
 
Dokaamista vois toki vähentää myös. Menee monen ulkomaanmatkan verran rahaa sekä levyihin, että dokaamiseen vuodessa. Mutta silti tulee käytyä myös ulkomailla useasti vuodessa ;) Seuraavaksi Intiaan joulukuussa kuukaudeksi. Ehkä jään vaan sinne meditoimaan ja unohdan levyt, ja dokaamisen...

Hommaan levyjä tasaisesti kokoelma ei vielä kauhean suuri mutta tykkään niitä hommata.
Ennen imutin netistä ja poltin levylle. Nykyään en sitä tee koska minusta hienoa että originaaleja on hyllyssä.
 
Aika paljon löytyy eri artistien kokoelmia koska olen halunnut tutustua joihinkin bändeihin. Jos erittäin hyvä, niin hankin albumeja.
Esim Kate bush, lynnärit etc.
 
Aikomuksena on myös pikkuhiljaa hankkia "vanhojen" suosikkien (eli sellaisten minä parissa soittoharrastus alkoi) levyjä.
Esim Purple, Agents, Dire straits, Stray cats. se vaan että olen ne biisit niin monesti kuullut että ne ovat lähinnä hupiostoksia sit ku on liikaa rahaa.

Olen ostanut tänä vuonna jotain 130 levyä. Levylistani löytyy profiilistani ja se sisältää parempia levyjä kuin kenelläkään teillä.

Kannattaa tuo levylevylista tsekata kuvauksesta. Suurin osa levyistäni on tänävuotena hankittuja joten keräily on vasta alkanut.

mä kerään loven (siis suomalainen levy-yhtiö) kasetteja. jos niitä on nurkissa, niin mulle kelpaa.

Kai sitä itsekin voisi hieman asiaa pohdiskella.
 
Levyjä löytyy noin 1000 kpl suunnilleen. Ostan paljon uutta musiikkia ja olen muutenkin kiinnostunut uusien bändien etsimisestä. Toki sitten tuota klassikko-osastoakin tulee kuunneltua, mutta jotenkin se ei viehätä niin paljon kuin nämä uudet artistit. LP:tä haluaisin enemmän, mutta jotenkin tulee ostettua useammin cd:nä, koska niitä löytyy useimmiten aina halvemmalla ja sitten se käytännöllisyys ajaa usein niitä ostamaan. Myös musiikkityyli vaikuttaa siihen, että kummassa formaatissa tulee ostettua.
 
Tyylilajien kirjo on suuri on heviä ( jota nykyään vähän tulee enää kuunneltua, ei siitä saa vaan enää oikein mitään fiiliksiä muutama poikkeusta lukuunottamatta ), jazzia, poppia ja rockia laidasta laitaan. Eniten kuuntelussa pyörii aina ne levyt joita on viimeisimmäksi hankkinut. Sitten usein aina tulee ajatus jostain levystä, että nyt olisi sitä mukava kuunnella ja sitten vaan levy pyörimään, se on se ison kokoelman etu.
 
Välillä tulee tehtyä levyhyllyssä inventaatio ja pistän niitä levyjä myyntiin, jotka ei vaan enää kolahda. Mitään niin harvinaista ei levyhyllystäni löydy ettei sitä voisi joskus hankkia takaisin jos mieli muuttuu.
 
Levyjä kertyy hyllyyni noin 150 levyn vuosivauhdilla. Ei kai siitä sinänsä muuta.

Tällä hetkellä levyjä on tasan 89 kappaletta, cd-levyjä kaikki. Metallipainotteista pääasiassa, mutta löytyy sieltä toki vähän muutakin. Levykokoelmani on vielä ikävän pieni, sillä internet-latausmahdollisuuksien tullessa harrastin jonkin verran laitonta toimintaa, ja yhteen aikaan levyjenosteluni lakkasi lähes kokonaan melkein vuodeksi. No, enää en ole sitä harrastanut.

mä kerään loven (siis suomalainen levy-yhtiö) kasetteja. jos niitä on nurkissa, niin mulle kelpaa.
 
Meillä on kai jotain. Tosin taitaa kannet niistä olla kadoksissa eikä mitään hajuakaan niiden kunnosta. Enkä ole ihan varma onko ne edes Loven kasetteja, voisinpa tarkistaa samalla kun seuraavan kerran kotona käyn.

10m CD-levyjä, tarkkaa lukua en ole laskenut sitten vuoden 1995. Poltettujen osuus levyhyllystä parin prosentin luokkaa. Musiikkia on laidasta laitaan, pääasiassa ihan mainstream-kamaa, ei kummempia perversioita eikä erikoisuuksia. Painopiste mustassa musiikissa ja hevissä. Kotimaisia levyjä paljon.

Jep. En myöskään lainaile levyjäni mielelläni.
 
En mäkään sellaisille kavereille, joita ei kovin aktiivisesti näe. Ei jaksa soitella perään. Sen sijaan bändin keskuudessa on jatkuva levynvaihtorinki, kun kaikki seuraavat musiikkia aktiivisesti. Joka treeneissä kymmenkunta levyä vaihtaa käsiä.

Olen ostanut tänä vuonna jotain 130 levyä. Levylistani löytyy profiilistani ja se sisältää parempia levyjä kuin kenelläkään teillä.
 
HOHO! Vaikka on sulla aika paljon samoja levyjä kuin mulla ...

Olen ostanut tänä vuonna jotain 130 levyä. Levylistani löytyy profiilistani ja se sisältää parempia levyjä kuin kenelläkään teillä.
 
Eiku sultahan puuttuu just kaikki hyvät. Liikaa taidehomoilua ja surinaa ja piipitystä! Enemmän rokkia kehiin jätkä, ja rytmiä! Ja ota ihan huumorilla...

MInulla ei muuten toiminut tuo Music Collector. aina kun aloin sitä käyttää niin sulkeutui itsestään. Onneksi löysin toimivan ohjelman nimeltä Music Label 2006.