Yleistä keskustelua musiikista ›

baron: Mä oon soittanut
Lenni-Kalle Taipaleen
Sami Pitkämön
Mikko Mäkisen
Eero Koivistoisen
Teemu Viinikaisen
Toni Porthénin
ja mitä niitä on kanssa!!!On niitä!Viimeksi keväällä Lammilla montakin ;D Meinaan mita niitä on kanssa?

Butlerin Geezerin ja Iommin Tonyn tapasin joskus provinssissa. Muita lienee turha mainita näiden jälkeen.

Mulla olisi kanssa yksi. Eihän tää nyt ole juuri mitään noiden Neumann- ym. legendajuttujenne rinnalla, mutta ehkä kuitenkin kertomisen arvoinen.
 
*****
 
Kävin Lontoossa pelikavereiden kanssa squash- ja turistimatkalla 14.-18.4.2004. Koska lauantain West Ham -matsiin ei riittänyt kaikille lippuja, sain tilaisuuden kierrellä katuja ja kauppoja yksin, omaan tahtiin. Covent Garden, Piccadilly Circus, Soho. Jo kevättä. Iltapäivä oli kääntymässä alkuillan puolelle, kun Denmark Streetin kitaraparatiisista vielä äimistyneenä päätin, että nyt on myöhäisen lounaan aika. Vastaan sattui italialainen Piccolo Diavolo -ravintola Old Compton Streetillä.
 
https://dl.dropboxusercontent.com/u … Lontoo%202004/Piccolo%20Diavolo.JPG
 
Jo kadulta huomasin hänet ikkunapöydässä. Voiko tämä olla totta? Astuin sisään, ja minut ohjattiin viereiseen pöytään. Reilun metrin etäisyydeltä näin nurkkasilmällä miten hän nautti yksin spagettia, grillattua kalaa, oliiveja ja kivennäisvettä. Tummanruskea napitettava mokkatakki ja vaaleat puuvillahousut. Punaruskeat, klassisen tyylikkäät nahkakengät. Pinkit kuviolliset sukat, jotka elegantisti stemmasivat hillitysti vaakaraidoitetun T-paidan punaiseen sävyyn. Jo kokonaan harmaat hiukset ja tuttu keskijakauksen tapainen korkealla otsalla. Päivettynyt iho. Leveähkö suu, terävä nenä, siniharmaat skarpit silmät.
 
Oli jotenkin outo olo, mutta tilasin. Parmesaanilla ja mustapippurilla terästetty Spaghetti al Pesto oli taivaallista. Voisinko mitenkään häiritä tämän ihmisen ruokarauhaa? En missään tapauksessa. Mies vastaili erittäin vaimealla, suorastaan mumisevalla aksentilla tarjoilijan kysymyksiin. Oli ollut hyvää, erityisesti kala. Espressoa ja laskua odotellessa luisevat kämmenet taputtivat lähes huomaamatta pari vaimeaa breikkiä valkoiseen pöytäliinaan.
 
Kun harmaapää oli painellut viimeisenkin cremapisaran huuliltaan lautasliinaansa, oli minun hetkeni koittanut. Pakotin ääneni rauhalliseksi: "Excuse me Sir,..." Kysyin kohteliaasti, voinko ottaa hänestä kuvan. Hieman yllättyneenä paljastuneen huomioni kohde mumisi myöntävän vastauksensa. Hän siirsi liinan pöydälle ja otti ilmeisen vaistomaisesti ammattimaisen poseerausilmeensä. Kädet vapisten onnistuin painamaan pokkarin nappia. Kiitin ja mies poistui tarjoilijan saattelemana.
 
https://dl.dropboxusercontent.com/u … /Tekstej%C3%A4/Lontoo%202004/CW.JPG
 
Äijähän on harrastanut päätoimensa ohella jazzia, ja hänellä on ollut 80-luvulta lähtien lukuisia levyttäneitäkin omia kokoonpanoja. Tällä kertaa CW Tenillä sattui olemaan kiinnitys Ronnie Scottsin klubilla 5.-17.4.2004.
 
https://dl.dropboxusercontent.com/u … 4/Lontoo%202004/ronnie%20scotts.JPG
 
Keikan viimeisenä päivänä Mr W. sattui lounastamaan suosimassaan läheisessä italialaisravintolassa juuri kun minä satuin samaan paikkaan.

Ei ole kyllä mitään verrattuna Frederikiin tai Neumanniin tuo. Häpeäisit että otit tässä keskustelussa edes esille :D

-----------------------------------

krk: Mulla olisi kanssa yksi. Eihän tää nyt ole juuri mitään noiden Neumann- ym. legendajuttujenne rinnalla, mutta ehkä kuitenkin kertomisen arvoinen.

 
Mahtava tarina ja hyvin kirjoitettu! +saa pamahti. Charlie on symppis mies.

Richie Scarlet

Jumalattomasti vaikkapa ketä. En jaksa eritellä kuin sen, että parhaat niistä on todella kovia ja kuuluisimmat niistä joskus ihan OK.

wellu:
Reunaanekdoottina vois sanoa että tunnen Maki Kolehmaisen tyttären. Sekin on varmaan jonkinlainen meriitti.
 
Joo, meikän kaveri seurustellee sen kanssa. Höhö.

oon tavannu jazzmiehen sillon porissa sen ceith karlcock rumpalin klinikka hommassa se istu pöyäsä tai ei me silleen juteltu tai mitään mutta siinä se oli

En välttynyt näkemästä Olli Lindholmin kiveksiä, hänen vaihtaessaan vaatteita takahuoneessa.
Melkoiset murkulat.

Epämuusikko: oon tavannu jazzmiehen sillon porissa sen ceith karlcock rumpalin klinikka hommassa se istu pöyäsä tai ei me silleen juteltu tai mitään mutta siinä se oli
 
Joo, minäkin muistan sinut sieltä, vaikka en tunnistanut sinua, koska en vielä silloin tiennyt miltä näytit.

Epämuusikko: -Hemmo (miitissä)
 
Mäkin näin sen kerran. Hieno mies. Mä soitin pari vuotta sen vanhoilla Lonkero-Tamoilla, eli olen melkein rokkitähti itsekin.

Näin Nalle Lehtosen etäältä Hki-Vantaan lentokentällä syksyllä 2001.

Samassa junassa matkustivat Hulkon Antti ja vaimo matkalla Keski-Suomen kesämökilleen.

The Oath: Richie Scarlet
 
Mahtava tarina ja hyvin kirjoitettu! Plussaa pamahti!

krk: Mulla olisi kanssa yksi. Eihän tää nyt ole juuri mitään noiden Neumann- ym. legendajuttujenne rinnalla, mutta ehkä kuitenkin kertomisen arvoinen.

 
Plussaa hyvin kirjoitetusta tarinasta.

-J: En välttynyt näkemästä Olli Lindholmin kiveksiä, hänen vaihtaessaan vaatteita takahuoneessa.
Melkoiset murkulat.
 
Suomen Mick Jagger siis. Herrahan ei oikein tykännyt kun Keef paljasti kirjassaan, että Jaggerilla on lyhyt penis mutta isot kivekset.

Jaa että Ollilla lyhyt penis... hmm...

Peter Gabriel:n viime syksyn kiertueella Prahan konsertin soundchekin jälkeen.