Yleistä keskustelua musiikista ›

kitaristina... öö....
 
-no vois sitä tekniikkaa enemmänkin olla, vaikken näe että tällähetkellä tarvitsisin mitään tiluiluominaisuuksia...
 
-en osaa laulaa ja soittaa samaan aikaan
 
pianistina
 
-liian laiska harjoittelemaan
 
laulajana...
 
-noh, minä mikään laulaja ole... eli en vain osaa.

Mulla ei omasta mielestäni ole sellaista lauluääntä joka pudottaisi kuulijat pepulleen. Monet muut asiat voi hoitaa tekemällä duunia niiden eteen, mutta toi on vähän eri juttu.
 
Siksipä olen nyt pitäytynyt soittamisessa.

Olen aivan helvetin epätarkka. Tai siis helvetin ja helvetin, mutta kuiteskin aika epätarkka, mutta korvaan sen fiiliksellä.

Vauhtisokeus ja teoriatietämyksen vähäisyys.

-Ala-arvoinen time.
-Hitaat kädet, varsinkin vasen. Vain hitaita kakkafillejä osaan soittaa kun ei ole tekniikkaa nimeksikään.
-Olen laiska treenaamaan itsekseni.
-Omaan hyvin suppean varaston eri temppuja ja komppeja.
-Basarijalka ei tahdo toimia. Välillä menee hyvin ja välillä ei vaan tahdo toimia.

Jos pystyisin soittaa keikkoja yhtä rennolla tachilla mitä treenikämpillä niin oisin kyllä todella tyytyväinen itseeni. Esim. eilisellä Ä&V keikalla meni puolet sooloista ihan vituilleen. Otti kyllä pattiin ja paljon.
 
Onpa kyllä tietysti muutenkin toi treenauksen puute mikä meitsiä vaivaa. En vaan jaksa treenata useita tunteja päivässä, joten se henkilökohtainen treeniaika pitäisi käyttää muuhun kuin paskan soittamiseen. Pitäisi varmaan tehdä itse itselleen joku taulukko mitä treenata joka päivä säännöllisesti ja miten kauan mitäkin juttua.

Teoreettinen osaamattomuus ja yleinen vittumaisuus.

Laiskuus. Ei millään jaksa opetella uusia vaikeita systeemejä, kun voi soitella vanhoja helppoja. Tämä rajoittaa kehittymistä ankarasti. Mutta rutiinia ainakin tulee.
 
Teorian puute. Ainoa teoria mitä miulla on halussa, on peräisin pianonsoitto ajoilta. Toisaalta, en ole vielä keksinyt, mihin teoriaa tarvitsisinkaan.
 
Mielikuvituksettomuus. Jos saan helvetin hyvän riffin mieleeni, ja yritän saada sen taittumaan kitaralla, huomaan kohta jyllääväni samaa riffiä kuin tunti aiemmin. En tiedä mistä moinen johtuu...

En osaa soittaa, enkä laulaa. En kyllä keksi mitään muuta, vaikka kuinka miettisin. No sävaltämisessä olen kanssa hiukka hitaahko, noin yhden kappaleen saan viidessä vuodessa aikaan keskimäärin. Eli neljättä sävellystä tekeillä tässä.

Kitara:
Tarkkuus on aina ollut heikkouteni. Lähinnä oikean käden.
Nopeuskin on aivan perseestä. Nämä yhdistettynä.. Hyrr..
 
Laulajana:
Kaikki paitsi säröni.
 
Rummut:
Motoriikka. Blondina en osaa käyttää neljää raajaa samaan aikaan.
(neljä sormea ja plektrakäsi silti sujuu..? Harjoituksen puutetta?)

Basistilaulajana jää basso välillä huonosti soitetuksi, kun pitää keskittyä laulamiseen. En pysty käyttämään bassonsoittotaitojani kunnolla bändisoitossa kun pitää laulaakin.
Ja laulua pitäisi harjoitella enemmän, että saisi siihenkin enemmän varmuutta.

Teorian osaamisessa on jonkun verran aukkoja ja nuottienlukutaito on aika kehno.

Huonoin puoleni soittajana taitaa olla se, että oon viime vuosina treenannu niin laiskasti että kehitys on junnannut hyvin pitkälti paikoillaan. Multa puuttuu näkemystä ja tempo ei tahdo pysyä.

Huonoinpana puolena laulavana kitaristina minulla on se että kehittymisalueita minulla ei enää juurikaan ole... Siksipä olenkin aloittanut uuden harrastuksen joka on hauen heittokalastus, siinä kun ei tarvitse kuunnella kuin komppikitaristia. Ja sehän johtuu enimmäkseen siitä että komppikitaristin kanssa ostimme kimppaveneen...
 
No totta jos puhutaan, niin olisi kiva jos osaisi laulaa ja soittaa niin että jengi kehuisi muutenkin kuin kohteliaisuudesta ja että ompas edullinen pändi... Soolot on liian pitkiä ja mitäänsanomattomia, lauluääni on karhean sijasta sorsapillimäinen, soitto monotonista ja kitarasaundi aivan liian ohut. Ja lopuksi vielä omat biisit ovat luonnollinen jatko tuolle listalle. Eli ei kun vaappukauppaan...

Saman jauhaminen.

- Pitäisi soittaa enemmän ranteella
- Oikeasta kädestä syntyy string-noisea
- Uusien juttujen kehittely: soitan aina samoja kuvioita
- Vähän enemmän teoriaa