Yleistä keskustelua musiikista ›

Atomic Cafe: paras suomalainen levy ikinä josta kuuntelen vain toisen puolen on Keskitysleirin Ruokavalio. Se on miehen kunnianhimoisin tuotos ja Pauli Matti Juhanista tuli koko kansan Leskinen vasta vähän myöhemmin: http://www.youtube.com/watch?v=AWC_YEIyIcU
 
Mun mielestä taas Juicen huonoimmat levyt ovat juuri Juice-yhtyeen levyt keskitysleirin ruokavalio ja vielä huonompi lahtikaupungin rullaluistelijat. En osaa sanoa, mikä olisi paras suomalainen levy ikinä, mutta parhaita ovat:
 
Juice Leskinen ja Coitus Int: Per Vers runoilija
Isokynä: Fandjango ja Sirkus
Kari Peitsamo ja Ankkuli: Jatsin syvin olemus
Eri esittäjiä: Pohjalla
Freud Marx Engels & Jung: Rintaan pistää, sukat haisee, enkä pidä Jeesuksesta

Oon varmaa laittan tän tähän ketjuun jo 8 kertaa vuoden välein Sentencedin Amok, ihan nerokas lätty.
 
Levy on kokonaisuutena huikea, mutta pystyn edelleen kuuntelemaan forever lostin repeatilla 10 kertaa putkeen ja aina kuulostaa yhtä hyvältä, sama homma phenixin ja golden stream of laplandin kanssa. ja toki myös dance on the graves ja new age messiah on ihan mielettömiä biisejä kanssa. muukin matsku loistavaa
 
Muuten nykyään kuuntelen melkein tyyliin lady gagaa enempi ku metallia, mut toi levy kyl soi vähintään pari kertaa kuukaudessa autonsoittimessa läpi

Riff Raffin robot stud!

Ellei Timo T.A.Mikkosen joululevyä olisi olemassa, Matti Nykäsen Samurai olisi paras. Tai Röyhkän Maa on voimaa.

Mutta paras levy ikinä? Sitä ei olla tehty vielä, eikä tulla tekemäänkään.
 
Mutta silloinhan tämä ketju on täysin turha, parasta ei oo eikä tuu!

Laitetaan pillit pussiin, peli on pelattu.

Kyllä se on tuo Nurmion kohdusta hautaan.

Periaatteessa Roadrunner, Bankok shocks, tai ihan joku muu. Millä ihmeellä tällaisen arvioi?

Sperm Donor: Periaatteessa Roadrunner, Bankok shocks, tai ihan joku muu. Millä ihmeellä tällaisen arvioi?
 
Ei sitten niin millään! Triviaahan tää on, mutta toisille ihan kivaa!

Se on makuasia sanoi Musti kun muniaan nuoli...

Tupuna: Mie en ymmärrä. Jos ois pakko valita Wigwamin merkittävin levy, niin ei se ainakaan tämä ole, eikä myöskään Nuclear Nightclub. Kyllä se Being olisi, sillä levyllähän on vielä Pekka Pohjolakin mukana.

Joku muu: Eikä ole Being. Kyllä se on Nuclear Nightclub, jonka pystyy kuuntelemaan ja ymmärtämään tälläinen vesilaitoksen hoitajan poikakin ja jopa nauttimaankin siitä.
 
Usean vuoden kestäneet epäkliiniset testit osoittavat kyllä että Lucky Golden Stripes And Starpose olisi Wigujen paras levy. Todiste nro.1 Ennen ajattelin että se on Being, sen jälkeen se oli Nuclear Nightclub. Mutta nyt... nyt se on Lucky Golden Stripes And Starpose!

sikanaama: Usean vuoden kestäneet epäkliiniset testit osoittavat kyllä että Lucky Golden Stripes And Starpose olisi Wigujen paras levy. Todiste nro.1 Ennen ajattelin että se on Being, sen jälkeen se oli Nuclear Nightclub. Mutta nyt... nyt se on Lucky Golden Stripes And Starpose!
 
Kyl paras Wigwamin levy on livelevy Live Music from the Twilight Zone.

Funkonaut: Kyl paras Wigwamin levy on livelevy Live Music from the Twilight Zone.
 
No ei! Kyllä se Dark Album on paras!

Kyllä se on joko Being, mikä tahansa Nurmion neljästä ensimmäisestä tai TK:n Ääretön joulu. Jos Sir Mr Tafin singlebiiseistä koostettaisiin levyke niin sekin menisi samaan sarjaan. Erittäin hyviä myös AD:n AD ja Sielun Veljien Lapset.

Helsingin kaupunginorkesteri, johtajana Paavo Berglund: Sibeliuksen 4:s sinfonia.

Rakkauden planeetta varmaankin. Haastajina kaikki CMX:t (poisluettuna pari ekaa), Liekin Korppi ja Himin eka.

On jalo ajatus rajata gallup koskemaan suomalaisia levyjä. Absoluuttista vastausta on mahdotonta hankkia: Hyviä levyjä on paljon - joka genressä. Lisäksi "paras" on suhteellista. Mitä mitataan, hyvää soittamista, hittibiisien määrää, onnistunutta tuottamista, myyntilukuja?
 
Jos saan luetella omia suosikkeja, niin näin:
 
Suurlähettiläät: Omituisten otusten kerho
Semi-funkkia, muutama oivaltava riimi ja pari tarttuvaa kertosäettä. Basisti Saarnilehto parhaimmillaan.
 
Korpi Ensemble: Puu
Rauhallinen järven ranta, vieno tuuli haapapuiden latvoissa, melankolinen haitari soi ja Johanna Iivananinen linnunmaitoäänellään laulaa kaunnista asioista, kuten wind, life, tree, waves yms.
 
Eppu Normaali: Studio Etana
Kaveri menetti juuri vanhempansa muutaman kuukauden sisällä. Se kesä meni kunnellessa SE:tä. Ei se musiikki, vaan fiilis Artsin kanssa kotona ja Fiestassa.
 
Tuomo: My Thing, Reaches Out for You
Tykkään Stevie Wonderista, tykkään Tuomosta.
 
Blues Section 1 ja 2:
Väärä vuosikymmen, vaatimattomat taustapirut. Miksei valloitettu Eurooppaa?
 
J.Karjalainen ja Mustat lasit: Kookospähkinäkitara
Nimibiisi tiivistää kaiken. Kova groove ja hauskat lyriikat.
 
Ultra Bra: Kroketti
Kova, hittibiisejä toisensa perään suoltanut läpimurtoalbumi.
 
ja vaikka kuinka monta muuta.

Daven Aino-levy on omia "parhaimpia" levyjäni.

Apulanta - Ehjä
Aika hyvä veto.
 
Joku vanha CMX, tyyliin Rautakantele tai Aura vois olla myös mutta toi Ehjä on overall kyllä ihan sairaan timmi levy :P

Ahkerien Simpanssien Tervehdys, Maan Asukit.
 
Ihmeellistä, ettei kukaan ole ehdottanut mitään HYNYSELTÄ - ku se on kuitenkin niin äijä ja muutenkin hävyttömän törkee.