Yleistä keskustelua musiikista ›

Tuli taas mieleen tuosta Hesan uudesta keikkapaikka-ketjusta..
 
Mikähän siinä on, kun oikeastaan kokoajan valitetaan, että keikkapaikat vähenee ja jos niitä on, ne on ihan persiistä?
 
Onko tämmä koko bänditouhu tuomittu laji? Onko bändit liian kalliita paikoille? Karkottaako meteli maksavat asiakkaat? Onko tekniikasta tullut keikkojen määrääjä? Onko liput liian kalliita?
 
Millainen sitten on hyvä keikkapaikka?
 
Ei kai ne paikat nyt kokonaan ole katoamassa..
 
Minusta ainakin Turussa on kohtuullisen hyvä tilanne, monen tasoisille bändeille on mestoja.. liäsksi pari festaria kesällä..
 
Keikkapaikkojen vähyyttä suurempi ongelma lienee se, että ohjelmaa sijoitetaan sille sopimattomaan ympäristöön..

Minusta ainakin Turussa on kohtuullisen hyvä tilanne, monen tasoisille bändeille on mestoja..
 
...vielä kun löytyisi niille yleisö. :D

...vielä kun löytyisi niille yleisö. :D
 
Nonni, nyt ollaankin sitten sen perimmäisen kysymyksen äärellä... miksi mennä kuuntelemaan bändiä livenä???

Hesassa tilanne on parantunut tuosta vuosituhannen vaiheen tienoilta. Vaan siinä -80/-90-luvun taitteessa taisi silti olla enemmän keikkapaikkoja kuin koskaan sen jälkeen, ainakin vähän pienemmille bändeille. Silloin esim. Semifinaali oli vain yksi kolo monien muiden joukossa, nythän se on varsinainen mekka ainakin Hesan ulkopuolisille bändeille. Myös yleisöä tuntui tuollon riittävän joka paikkaan.
 
Olisko syynä se, että kun musaa tulee yhä enemmän joka tuutista, niin bändien näkemistä livenä ei pidetä tarpeellisena? Kun listoilla juhlivat HIMit, NIghtwishit ja Rasmukset, niin säästetään siihen kerran vuodessa soitettavaan festarikeikkaan eikä muilla niin väliä..no, toisaalta taas on sellainen kutina että pinnan alla kuplii koko ajan erilaisia kasvustoja...uusia paikkoja ja yhteisöjä syntyy ja bändit ovat määrätietoisia ja sinnikkäitä.
 
En siis ole mitenkään pessimistinen. Helvetti, nykyään on niin paljon kiinnostavia bändejä pelkästään Suomessa, ettei millään kaikkia ehdi tsekata.

Ja yksi merkittävä tekijä lienee massiiviset stadionkeikat... se riittää vaikka kerran vuodessa jengille live-elämykseksi... musiikillisesti ja rahallisesti...

Aika usein ongelma pikkupaikoissa on kovakätisellä rumpalilla varustetun bändin soitto. Sitten taas kun on kokemusta sen verran, että pystyy tarvittaessa vetään hiljempaakin, pääsee jo isompiinkin paikkohin vetämään.
 
Mutta muutenkin mun mielestä ainakin nuorison suhteen on livemusiikin arvostus hieman laskenut - voisiko peräti sillä olla osuutta asiaan että nykyajan radiomusa on niin viimeisen päälle hiottua ja kliinistä, ettei ihmiset kaipaa enää livefiilistä, tausta- bailumusiikkia vain.

Aika usein ongelma pikkupaikoissa on kovakätisellä rumpalilla varustetun bändin soitto. Sitten taas kun on kokemusta sen verran, että pystyy tarvittaessa vetään hiljempaakin, pääsee jo isompiinkin paikkohin vetämään.
 
Mutta muutenkin mun mielestä ainakin nuorison suhteen on livemusiikin arvostus hieman laskenut - voisiko peräti sillä olla osuutta asiaan että nykyajan radiomusa on niin viimeisen päälle hiottua ja kliinistä, ettei ihmiset kaipaa enää livefiilistä, tausta- bailumusiikkia vain.
 
Nuorien kanssa operoidessa saa tosiaan olla kieli keskellä suuta, vain se kaikkein kuumin nimi on jotain.
 
Koko syksy painettiin viime vuonna keikkaa ja kyllä mä loppujen lopksi olin tyytyväinen yleisömääriin (alaikäisten tapahtumia).
 
Toi volume juttu risoo kyllä mua vuosi vuodelta enemmän. Varsin usein törmää bändiin/paikkaan, jossa ei ole mitään järkeä äänenvoimmaakkuudella.

Aika usein ongelma pikkupaikoissa on kovakätisellä rumpalilla varustetun bändin soitto. Sitten taas kun on kokemusta sen verran, että pystyy tarvittaessa vetään hiljempaakin, pääsee jo isompiinkin paikkohin vetämään.
 
Mutta muutenkin mun mielestä ainakin nuorison suhteen on livemusiikin arvostus hieman laskenut - voisiko peräti sillä olla osuutta asiaan että nykyajan radiomusa on niin viimeisen päälle hiottua ja kliinistä, ettei ihmiset kaipaa enää livefiilistä, tausta- bailumusiikkia vain.
 
Hmm, ja ehkäpä toisaalta monet nykyään keskittyvät niin paljon hiomaan soundiansa studiossa, ettei panosta riitä enää kunnollisen liveshown kehittämiseen? Kuitenkin live- ja studiotyöskentely ovat kaksi aivan eri asiaa. Yleisön viihdyttämisen taitohan ei välttämättä ole mitenkään yhteydessä soittotaitoon. On niitä ollut maailman sivu sellaisia bändejä, joissa jokainen soittaa kuin enkeli, mutta lavaolemus on kuin hautaustoimiston tiskin takaa.

Järjettömät soittoajat arkipäivinä ovat kyllä omiaan verottamaan yleisömäärissä.