Yleistä keskustelua musiikista ›

Saako vapaita aineita (minun tapauksessa mus.tiede) opiskella heti kärkeen niin paljon kun lystää Helsingin yliopistossa? Pääsin sisään mutten mus.tieteeseen saatikka samaan tiedekuntaan. Ajatuksena opiskella ne väh. 60 ov:ta ja sitten hakea tutkinnon suoritusoikeutta.

Valitettavasti Helsingistä en osaa sanoa, mutta Jyväskylässä ainakin musiikkitiede on vapaa sivuaine.

Älä nyt kysele täällä tämmöisiä vaan soita sinne musiikkitieteenlaitokseen, jos et (internetissäkin olevista) opinto-oppaista tätä tietoa löydä.

Valitettavasti Helsingistä en osaa sanoa, mutta Jyväskylässä ainakin musiikkitiede on vapaa sivuaine.
 
Vain approbaturin verran, eikös?

Saako vapaita aineita (minun tapauksessa mus.tiede) opiskella heti kärkeen niin paljon kun lystää Helsingin yliopistossa? Pääsin sisään mutten mus.tieteeseen saatikka samaan tiedekuntaan. Ajatuksena opiskella ne väh. 60 ov:ta ja sitten hakea tutkinnon suoritusoikeutta.
 
Onneksi olkoon!
 
Tässä tietoa Helsingin yliopistosta:
 
Musiikkitiede sivuaineena
 
Musiikkitiede on vapaa aine, eli kaikilla yliopiston kirjoissa olevilla tutkinto-opiskelijoilla on musiikkitieteen opiskeluoikeus.
 
Pääaineekseen sitä voi hakea opiskelija, joka on kirjoilla humanistisessa tiedekunnassa, ks. tarkemmat ohjeet tiedekunnan www-sivuilta.

Tähän liittyen, kun en kehtaa uutta aihetta tämän vuoksi aloittaa:
 
Olisikohan edes teoreettisesti mahdollista, että JOO:n (Joustava Opinto-Oikeus) piirissä voisi opiskella Teknillisessä korkeakoulussa elektroniikkaa (sivuaineena vaikka jotain äänenkäsittelyyn liittyvää) ja käydä samalla Sibelius-Akatemiasta musiikkiteorian ja säveltämisen kursseilla? Tuo yhdistelmähän olisi melkein täydellinen modernin taidemusiikin (á la Lindberg, Stockhausen ym.) tekijälle...

Pääaineekseen sitä voi hakea opiskelija, joka on kirjoilla humanistisessa tiedekunnassa, ks. tarkemmat ohjeet tiedekunnan www-sivuilta.
 
Tästä saattaa käytännössä seurata ettei "oikeaa" pääainetta tarvitse opiskella yhtään vaan voi opiskella vain musiikkitiedettä ja vaihtaa sen myöhemmin pääaineeksi. Kannattaa ottaa selvää jos kiinnostaa.

kuten tuossa jo todettiinkin, niin älkää nyt hyvät ihmiset täältä sitä tietoa etsikö! Reippaasti vaan sähköpostia niiden oppilaitosten opinto-ohjaajille, niin johan rupeaa tulemaan faktaa. Ja jos eivät jotain asiaa tiedä, niin joko ottavat selvää, tai ainakin kertovat kuka tietää. Täältä saatte vaan epämääräisiä mutu-höpötyksiä. Ja yleensä niiden koulujen nettisivultakin löytyy kaikki tarvittava tieto! Ei saa niin kädetön olla ettei viitsi vähän tietoa etsiä.

Opinto-ohjaaja kertoo kyselijälle sen, mitä kyseinen oppilaitos haluaa kerrottavan, ei välttämättä sitä, mitä kyselijä haluaa tietää. Ainakin omassa yliopistossani (Vaasa) epävirallisista lähteistä (lähinnä muilta opiskelijoilta) sai kuulla paljon enemmän eri mahdollisuuksista kuin kansliasta.
 
Opinto-ohjaaja esimerkiksi tuskin kannustaa opiskelijaa tavallista mittavamman tutkinnon tai monen tutkinnon suorittamiseen (kallista opinahjolle), vaikka tämä olisi joissakin tapauksissa opiskelijan etu ja oikeus. Ketjun aloittajan kannattaa ottaa tämä huomioon kansliassa asioidessaan.
 
Perusasiat kannattaa toki selvittää opintotoimistosta tai opinto-ohjaajalta, mutta tällaisilta keskustelupalstoilta voi saada pienellä onnella hyviä vinkkejä, ellei opiskelukavereita vielä ole.

ajs:lle:
 
Käsittääkseni sivuaineen opiskeleminen muussa kuin omassa yliopistossa helpottuu syksyllä. Jos muistan lukemani uutisen oikein, korkeakouluopiskelija voi tulevaisuudessa anoa sivuaineoikeutta mihin tahansa suomalaiseen korkeakouluun, ja opiskelemaan pääsee, jos vain kursseilla on tilaa.
 
Jos muistini pitää paikkansa, vastaus kysymykseesi on kyllä. Vanhassakin järjestelmässä ideasi pitäisi onnistua, jos kyseisillä oppilaitoksilla on yhteistyötä. Nykyäänhän oppilaitoksilla pitää olla jokin sopimus (JOO tai muu) vaihto-opiskelusta, muuten innokas opiskelija taitaa musertua byrokratian rattaisiin.

Opinto-ohjaaja kertoo kyselijälle sen, mitä kyseinen oppilaitos haluaa kerrottavan, ei välttämättä sitä, mitä kyselijä haluaa tietää. Ainakin omassa yliopistossani (Vaasa) epävirallisista lähteistä (lähinnä muilta opiskelijoilta) sai kuulla paljon enemmän eri mahdollisuuksista kuin kansliasta.
 
Opinto-ohjaaja esimerkiksi tuskin kannustaa opiskelijaa tavallista mittavamman tutkinnon tai monen tutkinnon suorittamiseen (kallista opinahjolle), vaikka tämä olisi joissakin tapauksissa opiskelijan etu ja oikeus. Ketjun aloittajan kannattaa ottaa tämä huomioon kansliassa asioidessaan.
 
Perusasiat kannattaa toki selvittää opintotoimistosta tai opinto-ohjaajalta, mutta tällaisilta keskustelupalstoilta voi saada pienellä onnella hyviä vinkkejä, ellei opiskelukavereita vielä ole.
 
Teillä on huono opinto-ohjaaja. Laitosten intresseissä on toki saada tyypit valmistumaan, mutta kyllä kysyttäessä pitäisi kertoa.

Vain approbaturin verran, eikös?
 
jeps, mutta oikeuden jatkoon saa kun uskaltaa kysyä

Teillä on huono opinto-ohjaaja. Laitosten intresseissä on toki saada tyypit valmistumaan, mutta kyllä kysyttäessä pitäisi kertoa.
 
Opinto-ohjaajia on tietenkin huonoja, hyviä ja siltä väliltä, mutta tämä ei vaikuta siihen, keneltä kyseinen työntekijä saa palkkansa. En tiedä, miten Vaasassa saa opastusta nykyään, sillä itse selvittelin asioita 6-7 vuotta sitten.
 
Kerrot itse tuossa, mikä on korkeakoulujen laitoksien (ja tietenkin muidenkin oppilaitoksien) intressi. Sitä voisi vielä tarkentaa sen verran, että opiskelijan toivotaan valmistuvan mahdollisimman pikaisesti (-> koulu hyötyy). Niinpä muunlaista opiskelua suunnittelevan on hyvä varautua olemaan omatoiminen.
 
Nämä kaikki jorinani pätevät siis silloin, kun opiskelija ei halua edetä sitä nopeinta ja tavallisinta reittiä. Selkeä enemmistö tavalliseen tapaan opiskelevista saa tietenkin kaiken tarvitsemansa tiedon opinto-ohjaajalta tai vastaavalta oppilaitoksen edustajalta.

Opinto-ohjaajia on tietenkin huonoja, hyviä ja siltä väliltä, mutta tämä ei vaikuta siihen, keneltä kyseinen työntekijä saa palkkansa. En tiedä, miten Vaasassa saa opastusta nykyään, sillä itse selvittelin asioita 6-7 vuotta sitten.
 
Kerrot itse tuossa, mikä on korkeakoulujen laitoksien (ja tietenkin muidenkin oppilaitoksien) intressi. Sitä voisi vielä tarkentaa sen verran, että opiskelijan toivotaan valmistuvan mahdollisimman pikaisesti (-> koulu hyötyy). Niinpä muunlaista opiskelua suunnittelevan on hyvä varautua olemaan omatoiminen.
 
Nämä kaikki jorinani pätevät siis silloin, kun opiskelija ei halua edetä sitä nopeinta ja tavallisinta reittiä. Selkeä enemmistö tavalliseen tapaan opiskelevista saa tietenkin kaiken tarvitsemansa tiedon opinto-ohjaajalta tai vastaavalta oppilaitoksen edustajalta.
 
Totta kyllä. Opiskeluasioissa opiskelijoiden oletetaankin olevan omatoimisia, hehän opiskelevat omasta vapaasta tahdostaan ja heidän oletetaan suhtautuvan asioihin kriittisesti ja hankkivan tietonsa itse. Ei siis pidä tyytyä helppohin vastauksiin - kyllä opinahjoistakin vastataan, kun tarpeeksi kysytään.

ajs:lle:
 
Käsittääkseni sivuaineen opiskeleminen muussa kuin omassa yliopistossa helpottuu syksyllä. Jos muistan lukemani uutisen oikein, korkeakouluopiskelija voi tulevaisuudessa anoa sivuaineoikeutta mihin tahansa suomalaiseen korkeakouluun, ja opiskelemaan pääsee, jos vain kursseilla on tilaa.
 
Jos muistini pitää paikkansa, vastaus kysymykseesi on kyllä. Vanhassakin järjestelmässä ideasi pitäisi onnistua, jos kyseisillä oppilaitoksilla on yhteistyötä. Nykyäänhän oppilaitoksilla pitää olla jokin sopimus (JOO tai muu) vaihto-opiskelusta, muuten innokas opiskelija taitaa musertua byrokratian rattaisiin.
 
Kiitoksia. Tuo idea vaikuttaa kyllä melkoisen houkuttelevalta - pitääpä kysyä tuota, kun tästä pääsen perusopintojen kanssa vähän pidemmälle...

Valitettavasti Helsingistä en osaa sanoa, mutta Jyväskylässä ainakin musiikkitiede on vapaa sivuaine.
 
Leka, et tiedä tarpeeksi.
 
Jyväskylän yliopistossa musiikkitieteen perusopinnot ovat vapaat, mutta aine- ja laudaturopinnot vaativat hakemista. Yleensä ne saadaan, jos appro on suoritettu hyvin. Joten eipäs lauota totuuksia jos niitä ei tiedetä tarpeeksi tarkkaan.

Musiikkitieteitä on aika helppo päästä lukemaan, jos vaikka on käyny vaikka vaan amiksenkin. Jos on kiinnostunut niin varmasti pääsee.

Niin, Helsingissä raja tänä vuonna oli 7,43 p. /10 p. 103:sta kokeeseen osallistujasta 23 otettiin sisään, prosentit ovat siis yliopisto-aineiden pienimmästä päästä (22%).

Itse pyrin ja mulla oli 8,5p/10p. Yks kirja ja helpot teoriat. Lukiota en ole käynyt. Ehkä asiat kiinnostaa ja on käytännön tietämystä. Osaa suhtautua kriittisesti asioihin. Olihan se koe aika pitkä, mutta ei mikään ihmeellinen. Luulin, että sinne yliopistoon todella on vaikeampi päästä.

Jos Helsinkiin pääsit, sitten ollaan varmaan tekemisissä tossa n. kuukauden päästä. terv, 8,85/10 :)
 
EDIT: Ilmeisesti kuitenkaan et, Helsinkiin oli 2 kirjaa plus Salmenhaaran Sointuanalyysi.