Yleistä keskustelua musiikista ›

Tämän Suomi-rockin kruunaamattoman klassikon mytologiaan liittyy legenda siitä, että biisi olisi levytetty improvisoiden kertaotolla.
 
Mikä mahtaa olla totuus legendan takana? Biisin ylivertainen jyräävyys ja se, että Albertin sooloissa on riittänyt analysoitavaa ainakin yhden gradun verran, pistää epäilemään legendan totuudenmukaisuutta.
 
Onko mahdollisesti niin, että ensin improvisoitiin raakaversio, jota jälkeenpäin hieman hiottiin?
 
Biisillä (itse asiassa levyn kaikilla biiseillä) on kaksi kitaraa. Oliko mukana Albertin lisäksi toinen kitaristi, vai nauhoitettiinko toinen kitara Albertin toimesta jälkikäteen?

Biisin ylivertainen jyräävyys ja se, että Albertin sooloissa on riittänyt analysoitavaa ainakin yhden gradun verran, pistää epäilemään legendan totuudenmukaisuutta.
 
Njaa, eiköhän tää liity vain sun henkilökohtaiseen fiilikseen, tuosta biisistä tulee hyvät vibat ja se kenties liittyy siihen fiilikseen joka sulla on ollut kun olet biisin eka kertaa kuullut. Ei mikään biisi ole ylivertainen, muuten kuin sille kuulijalle joka siitä tykkää.
 
Onko mahdollisesti niin, että ensin improvisoitiin raakaversio, jota jälkeenpäin hieman hiottiin?
 
Kuulostaako se kappale ihan oikeasti siltä, että siinä olisi jotakin kohtaa hiottu?

Tämän Suomi-rockin kruunaamattoman klassikon mytologiaan liittyy legenda siitä, että biisi olisi levytetty improvisoiden kertaotolla.
 
Mikä mahtaa olla totuus legendan takana? Biisin ylivertainen jyräävyys ja se, että Albertin sooloissa on riittänyt analysoitavaa ainakin yhden gradun verran, pistää epäilemään legendan totuudenmukaisuutta.
 
Onko mahdollisesti niin, että ensin improvisoitiin raakaversio, jota jälkeenpäin hieman hiottiin?
 
Biisillä (itse asiassa levyn kaikilla biiseillä) on kaksi kitaraa. Oliko mukana Albertin lisäksi toinen kitaristi, vai nauhoitettiinko toinen kitara Albertin toimesta jälkikäteen?
 
Ainakin sen tiedän sanoa, että Albert soitti koko Roadrunner-LP:n soolot yhdessä päivässä. Eli kompit luultavasti ennen. Ja kertomuksien mukaan Ganes oli soittanut jo aiemmin keikoilla get onin raakaversiota. Korjatkaa jos tämä on ihan tuulesta temmattua.
 
Onko mahdollisesti niin, että ensin improvisoitiin raakaversio, jota jälkeenpäin hieman hiottiin?
 
Olihan Järvisen improvisointikyky jotain hyvin ainutlaatuista.

Tämän Suomi-rockin kruunaamattoman klassikon mytologiaan liittyy legenda siitä, että biisi olisi levytetty improvisoiden kertaotolla.
 
Mikä mahtaa olla totuus legendan takana? Biisin ylivertainen jyräävyys ja se, että Albertin sooloissa on riittänyt analysoitavaa ainakin yhden gradun verran, pistää epäilemään legendan totuudenmukaisuutta.
 
Onko mahdollisesti niin, että ensin improvisoitiin raakaversio, jota jälkeenpäin hieman hiottiin?
 
Biisillä (itse asiassa levyn kaikilla biiseillä) on kaksi kitaraa. Oliko mukana Albertin lisäksi toinen kitaristi, vai nauhoitettiinko toinen kitara Albertin toimesta jälkikäteen?
 
Ottaen huomioon, että Get on on Johnny B. Goode, jota kaikki tuon ajan kitaristit veivaisivat kuin Metallicaa kaikki nykyään, niin ei tuo mitenkään tuulestatemmatulta tunnu. Ne soolot ovat hyviä rokkisooloja, ei siinä mitään, mutta en mä ymmärrä miksei Alpun kaltainen kitaristi olisi voinut vetää niitä hatusta.

Minussa on joku sisäänrakennettu virhe, kun minusta Hurriganes on yhtä tyhjän kanssa. Ei vain kolahda lainkaan... arvostan kyllä heidän saavutuksiaan tuohon aikaan nähden, mutta enpä juuri muuten. Musiikillisesti ei vaan tarjoa minulle mitään.
 
Kenties minussa on siis jonkinlainen "failure" :)

Ottaen huomioon, että Get on on Johnny B. Goode, jota kaikki tuon ajan kitaristit veivaisivat kuin Metallicaa kaikki nykyään, niin ei tuo mitenkään tuulestatemmatulta tunnu. Ne soolot ovat hyviä rokkisooloja, ei siinä mitään, mutta en mä ymmärrä miksei Alpun kaltainen kitaristi olisi voinut vetää niitä hatusta.
 
Feggyn kanssa tässä asiassa ihan samoilla linjoilla, musiikillisesti tuo Get On on pelkkä kliseenippu, josta tekee erikoista ainoastaan se raivo, jolla se on vedetty. Alppu veteli hihastaan ihan taatusti samanlaisia sooloja tosta vaan, itsekin mies sanoi vielä eläessään, että jos rokkia soitetaan, niin se on hänelle ihan sama kuin jos muurari muurais suoraa tiiliseinää pinoon ja laastit väliin vaan.

Minussa on joku sisäänrakennettu virhe, kun minusta Hurriganes on yhtä tyhjän kanssa. Ei vain kolahda lainkaan... arvostan kyllä heidän saavutuksiaan tuohon aikaan nähden, mutta enpä juuri muuten. Musiikillisesti ei vaan tarjoa minulle mitään.
 
Kenties minussa on siis jonkinlainen "failure" :)
 
onko tuo nyt ihmekkään, ettei tarjoa musiikillisesti mitään, kun eiväthän ne musiikillisesti ole mitään uutta tehneet. soittelivat vähän muiden piisejä..

soittelivat vähän muiden piisejä..
 
No niinhän Wallikin Konevitsan Kirkonkelloissa. *hoho*

Alppu veteli hihastaan ihan taatusti samanlaisia sooloja tosta vaan, itsekin mies sanoi vielä eläessään, että jos rokkia soitetaan, niin se on hänelle ihan sama kuin jos muurari muurais suoraa tiiliseinää pinoon ja laastit väliin vaan.
 
Meinaatko että suoraviivaiseen rokkiin harjoitellaan soolot tarkasti etukäteen. Jos, niin silloin asiat ovat huonosti soittajalla.

Meinaatko että suoraviivaiseen rokkiin harjoitellaan soolot tarkasti etukäteen. Jos, niin silloin asiat ovat huonosti soittajalla.
 
En meinaa. Siinä yhteydessä mies viittasi siihen, että hänellä on. ns. hallussa tuo peruseväs. Mitä tuo Get On myös eittämättä edustaa.

Honey Aaltosen Hurriganes-kirjasta Richard Stanleyn kommentit Roadrunner-sessioista:
 
"Kappaleet olivat valmiita. Korkeintaan saatoin sanoa studiossa, että tässä kappaleessa voisi olla säkeistö enemmän tai minkälainen soolo voi olla tässä biisissä. Kyllä kundeilla oli aika hyvä kuva jo valmiina kappaleista, miten he ne haluavat soittaa"
 
Ja Albertin sooloista:
 
Stanley oli vaatinut kaikki soolot samana päivänä ja max. 2 ottoa sooloa kohden. Remun tiedustellessa oliko Albert miettinyt sooloja etukäteen, oli vastauksena lakoninen "Emmä mitään oo funtsannu"
 
Kannattaa lukasta toi kirja jos yhtään Ganes kiinnostaa, paljon mielenkiintoisia juttuja ja nippelitietoa bändistä.

Ainakin sen tiedän sanoa, että Albert soitti koko Roadrunner-LP:n soolot yhdessä päivässä. Eli kompit luultavasti ennen. Ja kertomuksien mukaan Ganes oli soittanut jo aiemmin keikoilla get onin raakaversiota. Korjatkaa jos tämä on ihan tuulesta temmattua.
 
Joo näinhän se legendan mukaan oli, että koko Roadrunner Get Onia myöten oli sooloja vaille purkissa, kun Remu kysyi Alpulta ootko miettinyt yhtään noita sooloja. Alppu oli tokaissut että mä mitään oo miettiny. Oletan, että Alppu oli jo tuolloin soittanut pohjille johnnybgooden alun ja kompit. Seuraavan päivän aikana vedettiin sitten kaikki Roadrunnerin soolot purkkiin. Eli olihan siinä Alpulla yks yö aikaa miettiä mitä vetää.
 
Mun mielestä uskomatonta on lähinnä Remun lauluimprovisointi: Hirvee meininki ilman päätä tai häntää ameriikanenglanniksi. No tota tietysti helpottaa jos kundit oli soittanu raakaversiota keikoilla jo aikaisemmin.
 
E: rok ehti ensin.

Löytyhän kirjasta vielä tarkempaakin juttua nimenomaan Get onista:
 
Eli Remun mukaan näin: "Riku sanoi että yksi biisi pitää saada. Mä sanoin, et okei, mä heitän sulle sellasen rockin ettet oo ikinä kuullutkaan-et älä sit naura siinä! Mentiin sit jätkien kans studioon vaan, mä sanoin Järviselle että soita Johnny B. Gooden alku ja kuuntele loput mitä mä laulan, seurataan, katotaan koko ajan. Soitettiin Get On. Mä menin laulaan sen: Bögöhöbölöböhöbö..mitä mul tuli mieleen siinä"
 
Tää ei ilmeisesti täysin pidä paikkaansa koska Ganes oli soittanut raakaversiota jo kesän keikoilla. Stanleyn mukaan chorus oli olemassa mutta ei muuta.

Minussa on joku sisäänrakennettu virhe, kun minusta Hurriganes on yhtä tyhjän kanssa. Ei vain kolahda lainkaan... arvostan kyllä heidän saavutuksiaan tuohon aikaan nähden, mutta enpä juuri muuten. Musiikillisesti ei vaan tarjoa minulle mitään.
 
Kenties minussa on siis jonkinlainen "failure" :)
 
Olemme ilmeisesti kaksi ääripäätä.

Tää ei ilmeisesti täysin pidä paikkaansa koska Ganes oli soittanut raakaversiota jo kesän keikoilla. Stanleyn mukaan chorus oli olemassa mutta ei muuta.
 
Jossain Stanleyn haastattelussa äijä kertoo "laulujen" syntyneen siten, että Remu ja Cisse menivät studioon lausumaan muutamia tietämiään englannin kielen sanoja"

Njaa, eiköhän tää liity vain sun henkilökohtaiseen fiilikseen, tuosta biisistä tulee hyvät vibat ja se kenties liittyy siihen fiilikseen joka sulla on ollut kun olet biisin eka kertaa kuullut. Ei mikään biisi ole ylivertainen, muuten kuin sille kuulijalle joka siitä tykkää.
 
kyllä biisejä kannattaa, ja tehdäänkin sillä silmällä että siinä on analysoitavaa vuosikymmeniksi. voi yrittää vääntää vähän samaan tapaan kun elokuviin elokuvakerrontaa. en tiiä miten on hurricanesin kohdalla.

Joo näinhän se legendan mukaan oli, että koko Roadrunner Get Onia myöten oli sooloja vaille purkissa, kun Remu kysyi Alpulta ootko miettinyt yhtään noita sooloja. Alppu oli tokaissut että mä mitään oo miettiny.
 
Ööh. Miettiikö joku sitten rokkisooloja etukäteen?

kyllä biisejä kannattaa, ja tehdäänkin sillä silmällä että siinä on analysoitavaa vuosikymmeniksi. voi yrittää vääntää vähän samaan tapaan kun elokuviin elokuvakerrontaa. en tiiä miten on hurricanesin kohdalla.
 
Viitataanko tässä siihen, että esimerkiksi mietitään vielä kymmenen vuoden päästä jotain Radioheadia kuunnellessa, että miksi se naukui juuri tässä kohtaa tällä tavalla, ja mikähän merkitys sillä on? Tai punaviinipöhnässä pyöritellään jotain CMX:n käsittämätöntä tuubabiisiä ja etsitään valoa.
 
Rokki on räminää saatana. Siinä lauletaan väärin ja soitetaan kovaa.

Ööh. Miettiikö joku sitten rokkisooloja etukäteen?
 
No ei varmaan paljoo tollaseen chuckberry-piisiin ku Get On, mutta täytyyhän sooloissa jokin punainen lanka olla. Ja onhan tossa Roadrunnerilla muutama piisi, jotka ei oo ihan täysin suoraa runttausta.

No ei varmaan paljoo tollaseen chuckberry-piisiin ku Get On, mutta täytyyhän sooloissa jokin punainen lanka olla. Ja onhan tossa Roadrunnerilla muutama piisi, jotka ei oo ihan täysin suoraa runttausta.
 
Samaa mieltä tuon punaisen langan kanssa. Mä olen kyllä itse luullut, että ne kovimmat soittajat vetää ainat soolot pahemmin miettimättä, mutta onnistuvat silti saamaan niihin jonkinlaisen punaisen langan. Siis niin kauan kuin puhutaan jostain bluespohjaisesta ränttäyksestä eikä jostain progesta tai jazzista.