Yleistä keskustelua musiikista ›

Useammallakin palstalla on ollut puhetta siitä, kuinka vakavasti pitäisi/kannattaisi suhtautua lyriikoihin tai biisien sanomaan ylipäätänsä. Monet bändit ja artistit tekevät musiikkia pilke silmäkulmassa, mutta on sellaisiakin, jotka haluavat kertoa musiikillaan jotain. Mistä maallikko tietää, milloin artisti tai bändi vakavissaan yrittää välittää sitä sanomaa, josta on puhe? Jos musiikki tehdään täysin vakavalla naamalla, niin kuinka lukea sieltä kuuluisasta rivien välistä, että eivät tekijät oikeasti halua itse tai kehota muitakaan lahtaamaan Amerikan ylintä johtoa, syömään kissoja, tuhoamaan kaikkia ei-arjalaisia "rotuja" jne.?
 
Lähinnähän tämä pätee sellaiseen musiikkiin, jossa käsitellään vakavasti vakavia aiheita. Tuskin ketään haittaa, jos Fröbelin Palikat kehottaa lapsia syömään omenan päivässä tms.. Tai no jaa, mikäs minä olen sanomaan.
 
Vaikka tuskin tässä(kään) asiassa on mitään oikotietä onneen, niin mielellään joku voisi valaista minua, tai ainakin antaa oman mielipiteensä siitä, kannaattaako musiikin tai lyriikkojen sanomaan ylipäätänsä luottaa.

Sehän tässä kai on oleellista, että aina on joukko, joka käsittää asiat väärin. Aivan sama mitä sanotaan ja onko pilkettä vai ei. Sanoman voi tulkita miltei rajattomasti eri tavalla. Vaikea pala. Jättää paljon henkilölle itselleen pohdittavaa.
 
Naurettavuuksiin mennään, kun syytetään yhtyettä jonkun itsemurhasta tms.

Kannattaa ottaa selvää mahdollisimman monen median kautta lyyrikosta ja kirjoittajasta itsestään ennen kuin tekee johtopäätöjsiä varsinaisesta sanomasta/lyriikan korrelaatiosta sanomaan.
 
esim. Teini-ikäinen saatananpalvoja kuopiosta julista jyrkästi pahuutta, pimeyttä ja tuhmuutta nyt, ja varmasti tekee kaikkensa seisoaakseen sanojensa takana nyt, mutta jo noin viiden vuoden kuluttuua tilanne on toinen. Vrt. Thyrane niminen pingviinipellebändi.
 
Amerikkalainen rokki/hevi on lahes aina poliittista/poliittisesti oriewntoitunutta siitä yhestä syystä että on helvetin helppo valittaa ja vaikutta radikaalilita koska jokseenkin aivan kaikki on aivan täysin pielessä.
Tällaisessa tapauksessa kannattaa ottaa huomioon kontekst; jos meillä kusee kaikki (vrt. punamulta hallitus) niin päästään aika vähällä. meidän katsantokannastamme kaien lainen poliittinen kannan otto on punkki tai muutenvaan marginaalia tai ug:ia.
Tämä muodostuu tässä tapauksessa helposti nakeiksi silmille; ei nähdä miten muut saattavat eri ympyröissä kelailla, ja leimataan vauhkoavaksi idiootiksi...
 
tuossa siis ne esimeskit mitä tuli mieleen.
 
Mitä tulee yleensä laulujen vakavasti otettavuuteen, niin kyllä sen aika helposti tajuaa, milloin lauletaan tunteella tunteista ja tunteettomastu muiden tunteista, jos tajusit mitä ajoin takaa.
 
Jos haluat vakavaa musiikkia, älä kuuntele punkkia, poliittista äärijauhantaa... ;-)

Tuskin ketään haittaa, jos Fröbelin Palikat kehottaa lapsia syömään omenan päivässä tms..
 
DAMN THOSE frööbelin palikat!

Onko sillä väliä? Jos sanoitukset ovat mielestäsi hyvät, ja ne jollain tavalla koskettavat sisintäsi (minua esimerkiksi koskettaa tuo em. frööbelin puliukoiden biisi) niin mitä siitä, onko ne 'tosissaan' tehty vai ei.
 
Aina on tietysti se vaara, että jos tykkäät tosi paljo jostain biisistä ja herkistelet(tms.) sen tahdissa, niin biisin sanoittaja nauraa jossain partaansa.

Kaipa tähänkin aiheesen pätee se, että jokanen saa itte tehä omat johtopäätöksensä. Se on aika pitkälti ittestään kiinni mitä lyriikat yleensä kertoo. Jos biisissä kehotetaan uhraamaan naapurin kissa Saatanalle, kirjoittaja omaa joko hyvin kipeän huumorintajun, tai on muuten vaan yhtä sekaisin, kuin se tyyppi joka sen kissan oikeesti tappaa "ku siin yhes biisis käskettiin". Ei se välttämättä ole kovinkaan paha asia jos joku on piloillaan kirjoittanut laulun, jossa käsketään olemaan kilttejä kaikille ja harjaamaan hampaat aamuin illoin, koska biisin sanoma on hyvinkin järkevä. Naurakoot vain mulle, minä haluan silti pitää ihmissuhteeni ja hampaani kunnossa!
 
Pahoittelen tekstin mahdollista sekavuutta, mulla on krapula.