Yleistä keskustelua musiikista ›

Täällä olen törmännyt monasti "hirmuiseen vihaan" blaybackia kohtaan.. miksi se on niin väärin?
 
Kyseessä on kai useinmiten käytännön sanelema pakko, vaikka suorissa TV lähetyksissä. Ei ehditä tai pystytä tekemään souncheckiä. Onhan tuo blayback silloin parempi vaihtoehto kuin täysin ruvelle mennyt veto - molemmille; yleisö ja esiintyjä..
 
Ja viimekädessä materiaali on kuitenkin aivan samaa levynä ja livenä. Ei kai esiintyjän tarvitse aina todistaa "osaavansa" soittaa ja laulaa omat kapppaleensa.
 
Eikä tämä nyt tarkoita, että olen ehdottomasti aina blaybackin kannalla, mutta live vedetään jos ja kun siihen on mahdollisuus.

Itsellä on vähän sellainen olo, että playbackissä se yhtye on vain ikäänkuin kuvana DJ:n edessä. Se on sellaista vähän muovisen oloista. Silloin yhtye voisi vaikka seista paikoillaan, ja soitto pysyy samana, kun taas live-esiintymisessä yhtye toimii liitettynä soittoon.
 
"Levyjä voin soittaa kotonakin", lienee varsin yleinen selitys..

No ei se väärin olekkaan, mutta arvostan kuitenkin enemmän sitä että bändi tulee soittamaan, eikä pelkästään esiintymään. Livessä on kuitenkin erilainen tunnelma, sellainen jota levyltä ei löydy.

Riippuu siitä, katsooko niitä livekeikkoja musiikin vai show:n takia. Jos musiikin, niin on aika tylsää kuulla se sama levyversio biiseistä. Toisilla artisteilla tosin tuo playback on oikeastaan parempi kuin että yrittäisivät oikeasti laulaa. Mutta monet bändit, jotka oikeastikin osaavat itse soittaa, haluaisin mieluummin nähdä soittamassa enkä vain hyppimässä lavalla suutaan aukoen.
 
Tuo Elämä Lapselle -konsertti oli aika hyvä. Parhaiten mieleen jäi DJBB:n veto. Juuri siksi, kun ei ollut playback. Mutta en sitten tiedä, jäikö mieleen onnistumisien vai *köh* mokien takia.. ;)

Kyseessä on kai useinmiten käytännön sanelema pakko, vaikka suorissa TV lähetyksissä. Ei ehditä tai pystytä tekemään souncheckiä. Onhan tuo blayback silloin parempi vaihtoehto kuin täysin ruvelle mennyt veto - molemmille; yleisö ja esiintyjä..
 
Ehdottomasti kyllä hyväksyn playbackin esittämismuotona sillon kun on tuollaisia rajoitteita ym. Ja jos aatellaan noita supertähtivierailuitakin (esim. Ricky Martin), niin toi taitaa olla ainoa järkevä tapa vetää. Mutta sillon kun esim. ohjelman nimi on jo MTV3 Live, niin sapettaa kyllä playback-vedot. Eikä niinkään noilta sooloartistien taustanauha- tai playback -vedot, vaan nimenomaan bändien sellaiset.
 
Ja viimekädessä materiaali on kuitenkin aivan samaa levynä ja livenä. Ei kai esiintyjän tarvitse aina todistaa "osaavansa" soittaa ja laulaa omat kapppaleensa.
 
Nyt päästiin avainasiaan. Materiaali EI ole samaa livenä ja levyllä ja live-esiintymissä mielenkiintoista on nimenomaan se, miten bändi klaaraa homman. Live karsii jyvät studioakanoista. Nykyaikaisissa studioissa voidaan tehdä ihan mitä tahansa kaikelle, mutta livenä paljastuu kaikki heikkoudet ja rosot, kun autotunet ja moniraitaotot on pois pelistä. Esim. Killerin livevedot Sessionsissa pari viikkoa sitten paljastivat, miltä bändi kuulostaa livenä, ja aika kaukana oltiin tuosta levyn saundista.
 
Nyt kun pidemmälle miettii, niin live ja levy ovat aivan eri maailmoista nykyajan seteissä. Arvostan kovasti sellaisa artisteja, jotka kuulostavat levyllä ja livenä samalle. Tämä keroo siitä, että levytystilanteessa ollaan aitoja ja toisaalta siitä, että livenäkin osataan vetää. Esim Norah Jonesin levy ja livevedot ovat erittäin lähellä toisiaan. Mielettömän kuuloista tällainen musa.
 
Mutta sitten on nämä uudet tulokkaat, niinkuin esim. paljon parjattu Gimmel tai miksei vaikka Nylon Beatkin, vanhat konkarit. Levyllä tyttöjen laulut on vedetty autotunella tms. välineellä niin kiekuroille, että se paistaa jo liiaksi läpi. Ikäänkuin siitä olis tullut ihan normaalia pientä lisäefektointia tohon lauluun. Hyvästä orjasta on tullut huono isäntä. Miten livetilanteessakin näitä kikkoja pystytään muka vetämään autettisesti, jos jo nuotissa pysyminen tuottaa vaikeaa...
 
Puhumattakaan yhden kitaristin bändeistä, joilla levyltä kuitenkin löytyy 2-4-kitararaitaa per biisi. Ei ei.
 
Live ja levy _eivät_ole_ lähelläkään toisiaan. Silloin kun ammattitaitoa on, live ja levy voivat olla lähellä toisiaan. Ja jos ollaan lahjakkaita, livenä voidaan elää sen verran, että on tilaa improvisoinnille ja hauskuutuksillekin...
 
Eikä tämä nyt tarkoita, että olen ehdottomasti aina blaybackin kannalla, mutta live vedetään jos ja kun siihen on mahdollisuus.
 
Ymmärrän tämän kyllä, ja järkkärin puolesta nää näkökohdat tulee ottaa huomioon. Mutta kun asiantuntevampaa yleisöä ja vannoutuneita musiikinkuuntelijoita halutaan tyydyttää (puhun siis itsestänikin nyt), on esiintyjän todistettava livenä, että osaa esittää oman materiaalinsa. Juuri tämä todistaminen on se paras osa livenä. Yksinkertaisesti nuo nykystudion tietokoneistetut vehkeet antaa liikaa korjausmahdollisuuksia siihen, että voidaan todistaa mitään. Kuka tahansa saa studiossa osaavan äänittäjän ja miksaajan kanssa tehtyä kohtuullista matskua.
 
En halua haastaa riitaa, mutta live ja levy eivät natsaa. Eivät sitten millään...

Eniten ärsyttää se kun ne on soittavinaan niin tosissaan.
En muista missä ohjelmassa se oli mutta playback esityksiä oli täynnä. Ohjelmassa esiinty killer tai killers tai joku vastaava ja rumpalikin hakkasi niin naama punaisena mutta kun rumpuja näytettiin niiden kalvojen päällä oli jotku tyynyt jotka esti "soinnin".
Siitä vaan tulee se kuva että osaakohan nuo oikeasti soittaa.
 
Aina jos on playback niin pitäis olla taustalakana jossa lukee "EMME SOITA OIKEASTI, ÄLÄ VAIKUTU"
 
Se siinä minua risoo. Allekirjoitan tämän. Ja toiseksi, ei se voi olla niin vaikeaa säätää esim. elämä lapselle- tapahtumaa varten nupit kohdilleen, kun jotku esiintyjistä siihen kunniakkaasti pystyivät. Ehkä näillä pleipäk-nööseillä menee vellit housuun tuollaisessa live-tilanteessa? Tuntuu ärsyttävältä kun kitarassa voi heilua mikä tahansa takahikiän erno ounaamassa, ja vedetään niin pirun fiiliksellä. Sitten vieläpä jotkut yhtyeet keskittyvät pelkkiin pleipäck-vetoihin, esim killerin en ole nähnyt soittaneen kertaakaan livenä "livenä" (joojoo, kyllä se joskus on, mutta harvassa ovat ne kerrat) Jos pitää soittaa nauhalta musiikki, niin miksei levy-yhtiö voisi tuoda lavalle sellaiset vaha-nuket ikään kuin edustamaan yhtyettä? Ja siinä sitten Jarmo laittaisi levyn soimaan ja liuŽun auki.

Noh, jos esim. jossain multibändikonsertissa jokatoinen bändi soittaa playbackinä tekniikkasyistä niin sehän olis sama kun pistettäs vaan levy soimaan ja sitten iso juliste bändistä lavalle.
 
Eli eihän siinä oo siitä bändi lavalla olosta mitään hyötyä. Paitsi jos nyt ollaan ihan joukkuhysteerisia kun nähädään Elvis heiluttelemassa kikkeliään lavalla, mutta muuten.
 
Vähän niinku baarissakin laitetaan musaa soimaan siks aikaa ku odotetaan bändiä.

Aina jos on playback niin pitäis olla taustalakana jossa lukee "EMME SOITA OIKEASTI, ÄLÄ VAIKUTU"
 
Tai bändin jäsenet vois olla vaan joraamassa siinä lavalla ku taustalta tulee musa.
 
Toinen vaihtoehto vois olla että, kuten esim jossain Jorneyn videolla kaikki vaan "ilmasoittaa", eli ei soittimia, rumpaliki vaan istuis penkillään ja heiluttelis käsiään niinku oikeesti soittas jotain mitä siinä ei oikeesti ole.

Mua häiritsee playbackeissa se kun sen perusteella ei voi tietää onko joku artisti / bändi oikeasti hyvä.

Heps, tarkoitin tuolla livenä ja levyllä samaa materiaalia, että biisit ovat samoja, en muuta (tuli selitettyä vähän vajaavaisesti...).
 
Ja tottakai livenä saa bändistä eri käsityksen kuin levyllä.
 
Mutta jos vähääkään alaa seuraa, käsittää miksi toiset jutut toteutetaan blaybackinä. Sitä mä tässä ajoin takaa, että ei se nyt ole maailman suurin synti. Varsinkin nämä isot TV jutut, joissa bändit vaihtuu 5 minsan välein. En koe niitä varsinaisiksi konserteiksi, vaan tietyn asian ajamiseksi järkätyiksi tapahtumiksi, joissa se live ei todellakaan ole pääasia.

En koe niitä varsinaisiksi konserteiksi, vaan tietyn asian ajamiseksi järkätyiksi tapahtumiksi, joissa se live ei todellakaan ole pääasia.
 
eli vähän niinku nää uusien levyjen kuuntelutilaisuudet?

Tiedän syyt playbackeihin, mutta sitten minulle tulee taas vain puritanistinen ajatus mieleen; jos ei ole aikaa roudata, niin pitäisikö joko harventaa esiintyjäkaartia, niin ehtii roudaamaan ja soundcheckaamaan tai sitten varata sen verran enemmän aikaa, että kaikki pystyvät livenä vetämään?
 
Minusta tuommoiset "joka toinen vetää livenä, joka toinen ei" -jutut ovat vähän korneja, tässä tapauksessa (Puhdas elämä) toki tarkoitus oli hyvä joten se oikeuttaa kyllä enempään.

Playback esitykset on "jauhoaivoilta" "jauhoaivoille" (ei sanan konkreettisessa merkitykessä) suunnattua viihdettä.
 
Meikäläisen kaaleen se ei mahdu, mutta olokoon mahtumatta sitten. Sieläpähän leekaavat.

Mä jätin lukematta kaikki vastaukset, joten syyttäkää vain jos tulee toistoa. Mun kielteinen mielipiteeni playbackista johtuu siitä, että lavalle mennään _esittämään_ soittamista. Ymmärrän hyvin, ettei yleisö välitä äänen lähteestä vaan siitä fiiliksestä mikä bändin esiintyminen tuo. Mutta eikö juuri siitä samasta fiiliksestä myös kuuluisi _soittaa_ lavalla. Mä ainakin saan vibat soittamisesta, en sen esittämisestä. Ilmakitara on asia erikseen.

Mä jätin lukematta kaikki vastaukset, joten syyttäkää vain jos tulee toistoa. Mun kielteinen mielipiteeni playbackista johtuu siitä, että lavalle mennään _esittämään_ soittamista. Ymmärrän hyvin, ettei yleisö välitä äänen lähteestä vaan siitä fiiliksestä mikä bändin esiintyminen tuo. Mutta eikö juuri siitä samasta fiiliksestä myös kuuluisi _soittaa_ lavalla. Mä ainakin saan vibat soittamisesta, en sen esittämisestä. Ilmakitara on asia erikseen.
 
Olis kantinut lukea:)
 
Ei vaan. Mutta onhan se nyt tajuttava, että esim Brucen keikalle mennään kuuntelemaan kun alan miehet veivaa, puhdas elämä lapselle tapahtumaan mennään ihan toisestä syystä - ottamaan osaa hyvään tapahtumaan.

Mä ainakin saan vibat soittamisesta, en sen esittämisestä. Ilmakitara on asia erikseen.
 
Hyvin sanottu.
 
Ja mitä tulee yleisön fiilareihin, jos se olen minä se yleisö niin tunnelma lopahtaa sitten sielläkin.

puhdas elämä lapselle tapahtumaan mennään ihan toisestä syystä - ottamaan osaa hyvään tapahtumaan.
 
puhutaanko nyt siis vaan tästä ..lapselle konsertista?
 
entäs sellaset playbackit mitä käytetään vaikka ei olis tarvis?
 
ne vasta vituttaa

Jotenkin sitä vain kokee tulevansa huijatuksi, mm. MTV3n taholta, ei niinkään siis bändin puolesta, koska kaiketi he vähän pakkotilanteessa ovat. Mutta jos minä olisin maksanut lipun johonkin tuollaiseen, vaikkapa MTV3n tilaisuuteen (ei koskaan tule tapahtumaan), pettymykseni olisi mitä luultavammin aika suuri, jos, tai siis kun suurin osa bändeistä vetäisi playbackina. Varsinkin, jos siellä olisi joku yhtye, jonka esitystä olisin tosissani odottanut. Minua kun yleensä kiinnostaa keikoilla se, että millaiseksi biisi muotoutuu lavalla.

Pitäsikö etukäteen mainita, että osa bändeistä ei soita oikeasti, kun on lippua ostamassa? Voisi olla aika reilua. Mutta toisaalta tavallinen tallaaja sanoisi vaan; ai jaa... ja ostaisi sen lipun silti.

Pitäsikö etukäteen mainita, että osa bändeistä ei soita oikeasti, kun on lippua ostamassa? Voisi olla aika reilua. Mutta toisaalta tavallinen tallaaja sanoisi vaan; ai jaa... ja ostaisi sen lipun silti.
 
No tota mäkin mietin. Mut jotenkin aina tulee vaisu olo noista playbackeista, vaikka olisivat kuinka perusteltuja. Elämä lapselle -konsertissa livenä loistavasti toimiva Egotrippi joutui vetämään pleikkarina. Tulee masentunut olo. Knipillä (kitaristilla) meni piuha kitarasta takataskuun... :)