Yleistä keskustelua musiikista ›

Länsimainen korva on tottunut hahmottamaan duurin iloisena ja mollin surullisena sointuna ja sävellajina. Tämä heijastuu yleensä kokonaisiin kappaleisiin ja niiden synnyttämiin mielikuviin.
 
Kasataanpa tähän tätä perinteistä kaavaa murtavia kappaleita, siis otsikon mukaisesti duurissa kulkevia alakuloisia sekä mollivoittoisia, mutta hyväntuulisia biisejä.
 
Aloitan:
 
Dire Straits - Sultans of Swing. D-mollissa menevä, mutta sävyltään kuitenkin eloisa ja iloinen kappale.
 
Joy Division - Love Will Tear Us Apart. D-duuri ei hälvennä biisin lohdutonta alakuloa lainkaan.
 
EDIT: Muistin sävellajin väärin.

Sarjassamme opistomuusikoiden pätemisthreadit.
 
;)

Shadows - Apache: A-mollibiisi, mutta mielestäni hyvinkin iloinen, tai ainakin siitä tulee hyvälle tuulelle.

Aika omituista pitää Love will tear us apartia duuribiisinä?
 
Millä perusteella jaottelu? soinnuthan on Em/D/Hm/A?

Aika omituista pitää Love will tear us apartia duuribiisinä?
 
Millä perusteella jaottelu? soinnuthan on Em/D/Hm/A?
 
Alkuperäisellä versiolla biisi pyörii koko ajan D-duurin päällä. Basso soittaa laulumelodian mukaan ja koskettimet soittavat D-duurin ääniä joka soinnun päälle, eli esimerkiksi E-molliin ei viitata missään vaiheessa.
 
Joillain covereilla soinnut on toki pistetty uusiksi, kuten Shanesin hupaisassa polkkaversiossa.

pitääpä kirjoittaa tämä ylös pieneen punaiseen muistivihkoon.

Haiskahtaa vähän George Harrisonille tämä threadi..
En vaan saa biisin nimiä mieleeni. Mies muuten käyttää hassusti esim. biisissään When we was fab soolon aikana
d:tä ja dm peräkkäin monta kertaa..

Hittolainen. Joskus vuosi sitten kuuntelin Ylen Ykköseltä ohjelmaa, jossa oli puheenaiheena joko Repe Helismaa tai Rautavaaran Tapsa. Siinä lopussa sitten soitettiin jommankumman joku sävellys, mistä eetterin ääressä olevatkin (musiikin asiantuntijat) sanoivat, että tämä on Suomen haikein duuri-sävellys. Se biisi, minkä he soittivat, on näitä yltiötunnettuja ja -haikeita suomibiisejä, jonka KAIKKI tuntevat. Surullinen, mutta ruuripiisi kuitenkin.
 
Yritin etsiä *köh* Tapsan biiseistä tuota, mutta en nyt sitä löytänyt. Mutta tulipahan kuitenkin kuunneltua miestä, joka voitti keihäänheitossa olympiakultaa, voitti jousiammunnassa MM-kultaa ja laulaa kuin jumala...
 
Rosvo-Roope rulez.

Mä olen aina miettinyt että Queenilla on muutama aika mielettömän surullinen duuribiisi. Nyt sain sen sanottua. Kiitos.
 
Edit: laitetaan pari esimerkkiä. Love of my life, These are the days of our lives, Too much love will kill you.
 
Ainakin pieni kutina mun korvissa väittäisi noiden duurista menevän.

säkkijärven polkka on iloinen

Älkää nyt ampuko minua jos (kun?) olen väärässä, mutta eikö Juicen 15. yö ole duuribiisi?
 
EDIT: tai sitten se oli Syksyn Sävel

säkkijärven polkka on iloinen
 
Aika hyvä esimerkki muuten. Tuli itsellenikin mieleen tuo.

Meillä on biisi joka menee Dm7:sta, mutta silti se ei kuulosta missään vaiheessa surulliselta. Tuo 7 taitaa vähän vaikuttaa siihen, vai?

Meillä on biisi joka menee Dm7:sta, mutta silti se ei kuulosta missään vaiheessa surulliselta. Tuo 7 taitaa vähän vaikuttaa siihen, vai?
 
Nii. Seiskahan tuo iloisuutta sointuun, kuin sointuun. Lehtihän on ihan syvältä, ei tuo kuin hyvän tv-puoliskon kotiin kerran viikossa.

Metallican Nothing else matterhän menee d-duurista, mutta silti se kuulostaa iloiselta. Esimerkkinä toimikoon myös Sepulturan Arise joka on duuristaan johtuen iloinen..

Metallican Nothing else matterhän menee d-duurista, mutta silti se kuulostaa iloiselta.
 
En jummartanu. Eikös duuri oo aika häpy?

Metallican Nothing else matterhän menee d-duurista, mutta silti se kuulostaa iloiselta.
 
Mun nuottikirja ja korva yms. väittää sen kyllä kovasti menevän E-mollista. Kertsi tosin näyttäisi menevän d-duurista.

Ilonen molli: Iggy Popin Passenger
Surullinen duuri: Varmaan jotain Lou Reedin Berliniltä, Tom Waitsin hitaat

En jummartanu. Eikös duuri oo aika häpy?
 
No fak. Vähän pelleilin kun tekemistä muutakaan ollut ei. Olen sorina.

Motörhead - 1916