Yleistä keskustelua musiikista ›

Löysin arkistoista allaolevan threadin:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=1&t=8510&o=0
 
Kukaan ei kuitenkaan selvästi pystynyt selittämään, mikä ero on tekotaiteellisella (ja siis paskalla) ja "oikeasti" taiteellisella. Onko joku teistä viisastunut noista ajoista?

Löysin arkistoista allaolevan threadin:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=1&t=8510&o=0
 
Kukaan ei kuitenkaan selvästi pystynyt selittämään, mikä ero on tekotaiteellisella (ja siis paskalla) ja "oikeasti" taiteellisella. Onko joku teistä viisastunut noista ajoista?
 
Lue sieltä mun luonnehdinnat. En taida siitä olla viisastunut. Ja sen Shcircuksen kanssa oon samaa mieltä, että eihän varsinaisesti tekotaiteelliseen edes törmää. Tai en ainakaan minä osaa antaa sellaista leimaa oikein millekään. Huumorilla tai itseironialla pystyy nimittäin vaikka mihin. Tekotaiteellinen on jotain sellaista, kun yritetään totisesti näyttää olevansa taiteellista, mutta ei oikeasti kärsitä tipan vertaa luomisen tuskasta. Yritetään ulkoisesti täyttää ns. taiteen merkit glorian toivossa.

Viime kerralla tosta ei tullu mitään eikä varmasti tuu nytkään. Eiköhän tätä oo puitu iha tarpeeks. Lukkoon kiitos.

Viime kerralla tosta ei tullu mitään eikä varmasti tuu nytkään. Eiköhän tätä oo puitu iha tarpeeks. Lukkoon kiitos.
 
Ööö? En nyt ihan ymmärrä. Tähän samaan asenteeseen törmää toisinaan tällä sivustolla. Mitä tästä pitäisi tulla, kerro minulle se?
 
Keskustellaan mieluummin sitten, minkävärinen skitta Claptonilla oli Lontoon keikalla kesäkuussa -68.

Käsittääkseni tekotaiteellisuus on haukkumasana, jota kukaan ei omasta työstään käytä (mikäli pyrkii saamaan aikaan jotain hyvää). Jos joku sanoo jotain työtä tekotaiteelliseksi, niin tällöin hän tarkoittaa että hänen mielestään työn tekijä pyrkii taiteellisuuteen (luomaan jotain hienoa), mutta epäonnistuu siten, että hänen työstään löytyy taiteelle tunnusomaisia merkkejä (kliseitä?) mutta se ei kuitenkaan ole itse niin hyvä että sitä voisi sanoa taiteeksi.
 
These are the words of Sub Zero

No ei kai tuosta asiasta voi kukaan viisaaksi tullakaan. Makuasia kun on.

"Tekotaiteellinen" on sana, jonka tyhmä ottaa lyömäaseeksi silloin, kun ei kykene käsittämään jonkin merkitystä. Tällaiset henkilöt järkeilevät ajatuksensa siten, että koska he eivät osaa löytää esimerkiksi tietystä lyriikanpätkästä selvää merkitystä, ei siinä sellaista voi ollakaan vaan se on ns. "tekotaiteellista paskaa".

Ööö? En nyt ihan ymmärrä. Tähän samaan asenteeseen törmää toisinaan tällä sivustolla. Mitä tästä pitäisi tulla, kerro minulle se?
 
Keskustellaan mieluummin sitten, minkävärinen skitta Claptonilla oli Lontoon keikalla kesäkuussa -68.
 
Punainen. Toisinaan kyllä kuulee musiikkia, joka omiin korviin kuulostaa teennäiseltä ja puolisivistyneeltä. Siis sellaiselta, jossa tuntuu siltä, että kyse ei ole omasta ilmaisusta, vaan vähemmän onnistuneelta yritykseltä tavoitella "hienoa" tai "taitavaa" tai "sivistynyttä" muotoa. Sanalla sanoen mahtipontista ja teennäistä paskaa. Ensimmäiseksi mieleen tulee Nightwish.

Ööö? En nyt ihan ymmärrä. Tähän samaan asenteeseen törmää toisinaan tällä sivustolla. Mitä tästä pitäisi tulla, kerro minulle se?
 
Keskustellaan mieluummin sitten, minkävärinen skitta Claptonilla oli Lontoon keikalla kesäkuussa -68.
 
Meinasin sitä että jos joku lukee niitä vanhoja kirjoituksia läpi niin huomaa että kyse on jokaisen omasta käsityksestä ja siitä tulee "juupas - eipäs" väittelyä. Mutta jos joku on todella lukenut sen vanhan läpi ja luulee voivansa mullastaa tämän aiheen niin kirjoittakoot sitten siitä.

Sanalla sanoen mahtipontista ja teennäistä paskaa. Ensimmäiseksi mieleen tulee Nightwish.
 
Hmm..Tuomas taisi mainita jossain haastattelussa ,että hänen puolestaan NW saakin kuullostaa mahtipontiselta ja kornilta.Toisaalta mies itse pitää kovasti esim.elokuvamusasta joka sekin on..no niin...no..mahtipontista.
 
Minulle Nightwishin Once-levyllä parasta on:
 
1)Hienot melodiat
 
2)Oivaltavat sävellykset (hienosti toimivat sävellajivaihdokset)
 
Mutta mielipiteensä kullakin.
 
3)Hyvä soitto- ja laulupuoli

"Tekotaiteellinen" on sana, jonka tyhmä ottaa lyömäaseeksi silloin, kun ei kykene käsittämään jonkin merkitystä. Tällaiset henkilöt järkeilevät ajatuksensa siten, että koska he eivät osaa löytää esimerkiksi tietystä lyriikanpätkästä selvää merkitystä, ei siinä sellaista voi ollakaan vaan se on ns. "tekotaiteellista paskaa".
 
Samaa mieltä. Kohta joku mainitsee CMX:n. Ja Abson.
 
Kuulin tuossa päivänä muutamana oikein hyvän esimerkin tekotaiteesta; oli jotain iskelmäjolinaa, johon oli yritetty lainata Yrjänän henki laittamalla sanoitukseen samantyyppinen rytmiikka. Kovin samanoloisia vertauksia ja kielikuviakin oli yrittty viljellä, mutta niihin ei ollut - kas kummaa - tullutkaan minkäänlaista sisältöä.
 
Oli oikein huvittava teelmä. Harmi vaan, ettei ole havaintoa esittäjästä - ostaisin singlen välittömästi, että pääsisin sitä aina soittamaan tällaisen keskustelun yllätäessä. Joku miespuolinen se oli, ja tausta yritti matkia Madonnan Frozenia, CMX:n uusia konebisejä, sekä R'n'B -säkätystä. Enempää en tiedä.

Taiteellinen / tekotaiteellinen?
 
Mitä väliä? Jos kuulostaa korvien kautta kuulosteltuna hyvältä niin hyväähän se sillon on ja jos ei kuulosta, niin sitten vaan siirtyy sellaisen musiikin pariin joka miellyttää. Simple as that.

Hmm..Tuomas taisi mainita jossain haastattelussa ,että hänen puolestaan NW saakin kuullostaa mahtipontiselta ja kornilta.Toisaalta mies itse pitää kovasti esim.elokuvamusasta joka sekin on..no niin...no..mahtipontista.
 
Huono elokuvamusiikki on todellakin mahtipontista.

Samaa mieltä. Kohta joku mainitsee CMX:n. Ja Abson.
 
Ja Absojen kohdalla se on paikallaankin. Alkuaíkojen kama on tietyllä tapaa erittäinkin tekotaiteellista: yritettiin olla erikoisempia kuin oikeastaan oltiinkaan. Etenkin Neulanen Jerkunen -levy on paikoitellen vallan sietämätöntä kuunneltavaa, kun biiseissä ei ole järjen hiventä ja ainoa päämäärä on erikoisuuden tavoittelu. Tämänhän yhtyeen miekkoset ovat itsekin myöntäneet. Mutta nykyajan Absoista en pysty löytämään sen enempää tekotaiteellisuutta kuin CMX:stäkään. Molemmat ovat pitkän linjan taitavia yhtyeitä, jotka tekevät juuri sellaista musiikkia kuin haluavat.
 
Vähän off-topiciksi meni mutta menköön.

Taiteellisuus.
Oman sisimmän palonsa alun selvittämistä. On tietty päämäärä, jota pyritään toteuttamaan ja josta saa kicksejä.
 
Tekotaiteellisuus
Ei ole mitään mikä toisi tunnetta. Otetaan jokin yleisesti taiteellisena pidetty aihe ja tehdään siitä taiteen näköistä. Oikeasti siinä ei ole tunnetta.
 
Kukaanhan ei voi toisesta sanoa kumpaan kategoriaan joku menee, joten tekotaiteellisuus on huono haukkumasana. Itse ainakin otan sen kohteliaisuutena, sillä se tarkoittaa että taiteellisuus näkyy ja itse tiedän sen olevan oikeaa tunteen paloa.

Minä käsittäisin tekotaiteen sellaiseksi teokseksi joka on tekemällä tehty "taiteeksi". Sanoman asema pienenee tai sitä ei ollut alkuunkaan.
 
Se että heitetään maalia seinälle tai pistetään kitara kiertämään kolmeksi tunniksi ilman mitään kontrollia on MINUN mielestäni tekotaidetta, sillä se ei vaadi tekijältään sen kummenpaa perehtymistä välineeseensä tai omaperäisyyttä.
 
Kuitenkin todellisuudessa ei ole tiettyä taidetta ja tekotaidetta, sillä taide muuttuu taiteeksi vasta sitten kun se herättää mielipiteitä ihmisissä. Jollekin splatteri seinällä tai armoton feedback voi ihan hyvin olla taidetta.

Kukaan ei kuitenkaan selvästi pystynyt selittämään, mikä ero on tekotaiteellisella (ja siis paskalla) ja "oikeasti" taiteellisella. Onko joku teistä viisastunut noista ajoista?
Vai onko tämä kieliopillinen kysymys ? Taide eli taiten tehty eli kuka tahansa tumpula ei kykene suoritukseen. Muuten taiteen määrittely on mahdotonta koska maapallolla elää yli viisi miljardia ihmistä ja jokaisella on taiteesta omat mielipiteensä.

Tämä on niin banaali kysymyksen asettelu, että joutuu taas vaihteeksi ottamaan kantaa johonkin.
 
Ymmärtäisin asian siten, että tekotaiteellinen on sana, jota käyttävät lähinnä hieman muita fiksumpana itseään pitävät white trashin edustajat sekä viidentoista kieppeillä olevat taideanalyytikot.
 
Kysymyksen asettelu ei ole taiteen ymmärtämisen kannalta mitenkään merkittävä, ja sillä pyritäänkin yleensä aivan toisenlaisiin päämääriin.

Toisinaan kyllä kuulee musiikkia, joka omiin korviin kuulostaa teennäiseltä ja puolisivistyneeltä. Siis sellaiselta, jossa tuntuu siltä, että kyse ei ole omasta ilmaisusta, vaan vähemmän onnistuneelta yritykseltä tavoitella "hienoa" tai "taitavaa" tai "sivistynyttä" muotoa.
 
Kyllä mulle tulee sama mieleen joskus.
 
Tosiaan niinkuin Nahkis kuvaili, tekotaiteellisuus on kelvoton pakokeino, jos ei ymmärretä jotain: tuota termiä pitäisi käyttää vain, jos on kohtuullisessa määrin varma, että nimenomaan ymmärtää jutun juonen, ja vielä senkin jälkeen on varma että teoksessa ei ole mitään kunnollista sisältöä.
 
Vaan kovin subjektiivinen asiahan tämä on. Aina pitäisi muistaa asiayhteys, missä juttua tehdään. Ja mille kohderyhmälle.
 
Edit: mm. edellisestä johtuen mä pääsääntöisesti pidättäydyn kertomasta jos joku akti on mielestäni tekotaiteellinen.
 
On toki halpa keino tyrmätä artisti väittämällä häntä tekotaiteelliseksi, jos ei ymmärrä hänen taidettaan. Mutta yhtä halpamaista olisi teilata kaikki, joiden mielestä ikinä mikään on ollut tekotaiteellista, väittämällä että tämä poikkeuksetta johtuu siitä että juttua ei ymmärretä. Eihän se välttämättä niin ole.

http://www.mikseri.net/artistit/?id=25903
 
Tuolta löydätte todellisen puhtauden, avant garden sekä taiteellisen musiikin, joka on taidetta vain taiteen vuoksi.
 
..tai sitten se on tekotaiteellista paskaa. Riippuu kuuntelijasta :P
 
Tabbu