Yleistä keskustelua musiikista ›

Haluaisin soittaa ja tehdä musaa ammatikseni. Rumpuja oon soittanut 2 ja puoli vuotta ja kitaran soiton just aloittanut. Ostin straton juuri. Lempimusaani on 70-luvun Hard Rock, proge, metalli, psykedeelinen ja 90-luvun grunge, avant garde ja acid rock. Rummuilla soittelen näitä tyylejä eli rockia. En kauheest jazzia osaa tai muita tyylejä(reggae, bossa), paitsi alkeet. Oon varma et haluan muusikoksi, mutta taidoissa on kehitettävää. Musiikinteoriasta en kauheasti ymmärrä. Sävelkorvani on normaali, ei mikään absoluuttinen. Rytmit menevät hyvin. Laulaminen menee ok. Musiikkiopistolla käyn ja soitan bändissä ja vapaa-ajalla oman bändin perustaminen kehitteillä. Lukiota käyn, mutta ei kiinnostaisi yhtään.(keskiarvona n. 8 torkkarissa)
 
Mihin mun kannattaa hakea opiskelemaan muusikoksi?

Kannattaa ihan oikeasti käyä tuo lukio loppuun vaikka vituttaiskin, se ei ole hukkaan heitettyä koulutusta ja avaa sulle paljon enemmän ovia tulevaisuudessa kuin epävarma muusikonura. Jos nyt vaihat musiikkipuolelle niin ei sitä päädy kuin työttömäksi tai korkeintaan hääbändeihin soittaan sekundahumppaa, johon vittuuntuu alka aikayksikön.
Lukion jälkeen sitten teet tehotenttaamisen teoriaan ja haet konservatoriolle, josta sitten halutessasi jatkokoulutusta. Pari vuotta rumpuja, vastaostettu strato ja musadiggailu ei nyt vielä niin hirveän hyvät meriitit ole.

Lukio on kevyttä kauraa muusikoksiopiskelun rinnalla. Se ensin loppuun.
 
Ihan vaan koulun näkökulmasta: jos perse ei kestä lukio-opiskeluja niin suattaa olla huono meriitti hakuvaiheessa.

Mitä sä siltä muusikon uralta haluat? Soittaa muiden projekteissa niin että ne maksaa vai tehdä omaa musaa? Sekä että? Kannattaa kysyä itseltä, että miksi juuri sä olisit jossain vaiheessa se niistä tuhansista ja tuhansista muusikonurasta haaveilevista tyypeistä, joille joku haluaa maksaa musiikin soittamisesta niin paljon, että sillä tulee toimeen.
 
Tunnen aika monta ammattimuusikkoa ja aika moni niistä on myös kärsinyt lukiossa motivaatiopulasta, mutta suorittaneet sen loppuun (vaikka huonolla todistuksella) ja konservatiorion musalinjan kautta saaneet osaamisen sille tasolle, että ovat päässeet ammattikorkeakouluun tai Sibelius-akatemiaan, joiden kautta sitten rahakeikkoja/-työtarjouksia on alkanut tulemaan.
 
Muusikkous on ihan hyvä uravalinta ja jos on tosissaan ja ahkera, sillä monesti pärjää. Se tietääkseni vaatii lähinnä paria asiaa: a) todella paljon harjoittelua b) kiinnostusta tarttua ainakin ensin myös epämotivoiviin soittokeikkoihin.
 
Ite valitsin, että teen rahani muualla ja teen musiikkia vailla paineita taloudellisesta menestyksestä.