Yleistä keskustelua musiikista ›

Onko Elvis oikeasti levyttänyt Lonely This Cristmas-kappaleen, vaan onko tästä kappaleesta vain Mud:n Elvikseltä kuulostava alkuperäinen kappale? Eipä ota oikein selvää. Kyllä Les Graylla on hieno ääni.
 
Elvis:
https://www.youtube.com/watch?v=prErnop1eiM
 
Mud:
https://www.youtube.com/watch?v=NJ6kJ7GWtv0

Enpä tiedä Elviksen tuota levyttäneen, olen itsekin jo aiempina vuosina todennut juutuupissa Mudin esitystä Elviksen tekemänä tyrkytettävän. Liekö tuo sitten jonkun mielestä huumoria?
Elviksen (1935-1977) lyhyt ajallinen mahdollisuus vastata tuohon Mud-yhtyeen 1974 joulumarkkinoille tekemään kappaleeseen puhuu myös ainoastaan Mudin version puolesta.
Les Graylla väitettiin olleen noita Elvis-imitaatioita repertuaarissaan.
Mud oli ihan osaava / itse soittava (joskin yleisradion tapakasvattajien inhoama tai ainakin väheksymä ei-edistyksellinen) jytä/purkka/pop-yhtye 70-luvun hämäristä, jonka innokas kuuntelu ei (minun) teini-ikäisen sieluun suuria traumoja aiheuttanut.
Ainoa raskauttava seikka on, että tekivät Popedan pitkän kuuman kesän englanniksi (hair of the dog)
ja kaiken kukkuraksi vielä ennen popedaa .

Näyttää olevan paljonkin juutuupia Elviksen nimissä ja myytävänä MP3-kipaleina. Keskustelua ainakin englanninkielellä asiasta on, mutta Wikipedia vain toteaa "elviksen laulutyylin".
 
https://en.wikipedia.org/wiki/Lonely_This_Christmas
 
Kun kyse on Chinn/Chapman-tuotannosta ja vuodesta -74, niin tuskinpa Elvis edes ehti tätä levyttämään ja vieläpä "imitoiden" itseään ja Les Grayta. Kaikki versiot kuulostavat yhdeltä ja samalta. Joululauluna biisi on oikeinkin mainio.
 
Tuo Hair of the Dog olikin uusi asia. Aika härski plagiointi Costellolta.

Les Gray harrasti osassa biiseistä Elvis-tyylistä laulantaa ja Mudin ideana oli vanhan rock'n rollin ja 70's glamin risteyttäminen meneväksi bilerokiksi. Mud oli purkka-ulottuvuudestaan huolimatta parhaimmillaan mainio ja tiukka rockbändi. Soittajathan siinä olivat kokeneita ja taitavia muusikoita ja Les Gray oli erinomainen laulaja. Esim. Rocket on aivan loistava rock-pala.

Itse kuuntelin MUD:a teinikossina ja tietysti nämä rokimmat kipaleet Dynamite ja Tige Feet soi eniten - taisi olla julistekin seinällä, jossa Les Graylla taisi olla aikansa levein vyö joka oli silloin pop. Vasta nyt hokasin, kuinka elvismäinen laulutapa varsinkin näissä hitaissa hänellä on:
 
https://www.youtube.com/watch?v=cpo … =PLn_fE8m5trcx9Cl_lSuabOLil1mZyt-H5
 
Tuota kitaristi Rob Davisia naismaisine olemuksineen en sietänyt yhtään. Joulukuusen pallotkin usein korvissa - ja tuo sydänkitara öyh,,

Lonely This Christmas ei ole Elviksen esittämä. Elviksen viimeinen joululauluihin keskittynyt sessio oli kesällä 1971. Maaliskuulle 1975 on kirjattu studiosessioita; vuonna 1976 äänityskalusto siirrettiin jo Gracelandiin kahden viimeisen levyn nauhoituksia varten ja näissä sessioissa ei joululauluja laulettu.

Huvittaa aina kun 70-luvun alun musiikkia tuntemattomat luulee biisiä Elviksen esittämäksi. Les Gray teki siis ainakin jotain oikein. Ei ole tosiaankaan ole ainoa Mud-biisi, jossa mies elvistelee. Jokseenkin jokaisella jossain määrin.
 
Biisihän on Chinn-Chapman kaksikon säveltämä, sanoittama ja tuottama, kuten moni 70-luvun alkupuolen purkka/glam-hitti. Purkkaa tai jytää oli sen ajan luokittelu. Mud oli purkkaa, Uriah Heep ymv. jytää.

Yallup: Onko Elvis oikeasti levyttänyt Lonely This Cristmas-kappaleen, vaan onko tästä kappaleesta vain Mud:n Elvikseltä kuulostava alkuperäinen kappale? Eipä ota oikein selvää. Kyllä Les Graylla on hieno ääni.
 
Elvis:
https://www.youtube.com/watch?v=prErnop1eiM
 
Mud:
https://www.youtube.com/watch?v=NJ6kJ7GWtv0
 
On:
 
https://youtu.be/xWrpL-hYs78
 
Eiku ei varmaan kuitenkaan...

RockFanatic: On:
 
https://youtu.be/xWrpL-hYs78
 
Eiku ei varmaan kuitenkaan...
 
Niin, oliko tässä se salaliittoteoria jonka mukaan Elvis lavasti kuolemansa ja jatkoi "elämää" Jon Cotner hahmossa? Hänhän jopa vilahtaa Yksin kotona-leffan lentokenttäkohtauksessa.
 
https://www.youtube.com/watch?v=FqK1N-Ba-Gs

Yallup: Tuo Hair of the Dog olikin uusi asia. Aika härski plagiointi Costellolta.
 
Olin kova Mud-fani 70-luvulla, ja minua Costellon kopiotemppu sieppasi sen verran paljon heti Kuuman kesän ilmestyttyä, että kirjoitin asiasta Rockradioon. Olinkin aika polleaa poikaa, kun Aki Sirkesalo -vainaa luki kirjeeni ja soitti perätysten Mudin Hair Of The Dogin ja Kuuman kesän. Siitähän sen totuuden kuuli jokainen, jolla korvat on.

hevikivinen: Olin kova Mud-fani 70-luvulla, ja minua kopiotemppu sieppasi ...
Entäpä suomiversio Mud-hitistä Crazy? Siis se "jestas sentään mitkä rinnat pieleen laskin kaikki hinnat" -hoilotus.
Jonkin sortin Mud-fani aikanaan olin aikanaan itsekin ja tämän keskustelun innoittamana muistelin joskus pelastaneeni vinyylilevykauden loppuaikojen alelaareista Mud kokoelmalevyn, jota en kuitenkaan ole tullut soittaneeksi.
Joten eikun vinyylisoittimeen Mud Greatest Hits pyörimään ja ihmettelemään.
Oli ihan kuunneltavaa, ei hävettänyt yhtään. Paikoin jopa hyvän kuulloista kuten Rocket, Crazy ja tuo mainittu joulukappale.
Les Graylla oli enemmän Elviksen mallinen ääni kuin muistinkaan, liekö ollut tarkoituksellista vai sattumaa?

grzenabi: Entäpä suomiversio Mud-hitistä Crazy? Siis se "jestas sentään mitkä rinnat pieleen laskin kaikki hinnat" -hoilotus.
 
Heh, hyvin muistan tuon Markku Aron version. Sehän oli toki ihan reilu käännös, eikä plagiointi, kuten Costellolla.
 
Mud oli tosiaan oikea ja ihan pätevä bändi (kuten myös Sweet), jossa jätkät soittivat itse instrumenttejaan, eikä pelkkä hittinikkarien muovituote. Myöhemmin 70-luvulla Mud irtautui Chinn-Chapman -parivaljakosta ja alkoi tehdä itse biisejään. Tässä esimerkiksi live-veto Nite On The Tiles -biisistä, mukana näyttää olevan joku keikkamies kakkoskitarassa:
 
https://www.youtube.com/watch?v=QGO9q8CkqbM

Yallup: Niin, oliko tässä se salaliittoteoria jonka mukaan Elvis lavasti kuolemansa ja jatkoi "elämää" Jon Cotner hahmossa? Hänhän jopa vilahtaa Yksin kotona-leffan lentokenttäkohtauksessa.
 
https://www.youtube.com/watch?v=FqK1N-Ba-Gs
 
Jos jostakin asiasta voin olla sataprosenttisen varma, niin se on se, että Elvis ei lavastanut kuolemaansa. Sen tempunhan teki mitä ilmeisimmin aito ja alkuperäinen Jon Cotner, jonka identiteetin Elvis Presley, tuo röyhkeyden perikuva, sittemmin varasti. Vähän sama kuin se, kun Jon Bon Jovi pari vuotta sitten otti ja varasti Bill Clintonilta tämän ulkonäön hiustyyliä ja hammaskuoria myöten. Varsinaista vilunkipeliä...

hevikivinen: Heh, hyvin muistan tuon Markku Aron version. Sehän oli toki ihan reilu käännös, eikä plagiointi, kuten Costellolla.
 
Mud oli tosiaan oikea ja ihan pätevä bändi (kuten myös Sweet), jossa jätkät soittivat itse instrumenttejaan, eikä pelkkä hittinikkarien muovituote. Myöhemmin 70-luvulla Mud irtautui Chinn-Chapman -parivaljakosta ja alkoi tehdä itse biisejään. Tässä esimerkiksi live-veto Nite On The Tiles -biisistä, mukana näyttää olevan joku keikkamies kakkoskitarassa:
 
https://www.youtube.com/watch?v=QGO9q8CkqbM
 
Mudilla oli hyviä biisejä, erinomainen solisti ja hyvät soittajat. Vaikka lavakoreografia ja asut olivat suorastaan korneja ja kitaristi Davis suorastaan ärsyttävä, niin menee kärkisijoille 70-luvun ilmiöissä. Tosin koko homma oli perimmältään Chinn/Chapman varassa siltikin.

Yallup: menee kärkisijoille 70-luvun ilmiöissä
 
Ei kai nyt sentään? Vai tarkoitatko ilmiöllä esim. median nostattamaa hypeä? Ihan kohtuullinen bändi sinänsä oli.

randombass: Ei kai nyt sentään? Vai tarkoitatko ilmiöllä esim. median nostattamaa hypeä? Ihan kohtuullinen bändi sinänsä oli.
 
Niin tarkoitin ilmiötä, toki bändi ja musiikkikin oli hienoa.

Mudilla oli muuten hyvin samantyyppinen urarakenne kuin Sweetillä. Eli ensin vuosien 1971-72 aikoihin huippusuosioon Chinn/Chapmanin hiteillä. Sen jälkeen noin vuonna 1975 erkaneminen kyseisestä tallista, jolloin materiaali keskittyi itse tehtyihin biiseihin. Sitten lopulta joskus 1977-1978 vaipuminen unholaan uusien nimien puskiessa pinnalle.
 
Mudista diggailen kyllä. Joku puhui lavaesiintymisten korniudesta sun muusta, mutta itse arvostan sitä, että bändi osasi ottaa rennosti ja nauraa itselleen aikakaudella, jolloin bändit ja kriitikot usein olivat kovin ryppyotsaisia ja ottivat homman taiteena haudanvakavasti. Kundien asenne tuntui olevan, että rock and rollin pitää olla ennen kaikkea hauskanpitoa! Slade veti samalla linjalla. Eli paluu rock and rollin alkuperäiseen henkeen, josta 70-luvulla oltiin melkoisesti erkaannuttu.
 
Sweetin tavoin Mudin mielenkiintoisimmat julkaisut ovat mielestäni ne, jotka tehtiin Chinn/Chapman-yhteistyön päätyttyä, etenkin Use Your Imagination ja It's Better Than Working. Niillä bändillä oli enemmän musiikillisesti annettavaa, eivätkä levyt myöskään ole niin kellontarkasti tuotettuja kuin Chinn/Chapman-aikakauden Mud Rock ja Mud Rock vol 2, vaikkakin ihan kelpo meininkiä niissäkin on.
 
grzenabi:
Les Graylla oli enemmän Elviksen mallinen ääni kuin muistinkaan, liekö ollut tarkoituksellista vai sattumaa?
 
Tarkoituksellista aivan varmasti. Eihän Gray laulanut Elvis-äänellä kuin tietyissä slovareissa. Varmaan ajattelivat, että Elvis-imitointi sopii tuollaisiin nostalgisiin 50-lukuhenkisiin biiseihin.
 
Kun näistä plagioinneista ja covereista oli aiemmin puhe, niin Hurriganes taisi saada innoituksensa In the Nude -coveriinsa Mudin In the Mood -versiosta. Molemmat vuodelta 1974, ja Roadrunner llmestyi vasta vuoden lopulla. Sovituksellista yhtäläisyyttä löytyy, ja jopa tuo "tuplabasariefekti" (2.30 eteenpäin) löytyy molemmista versioista:
 
https://www.youtube.com/watch?v=OFkQiE-Zimk

Wyman: Sweetin tavoin Mudin mielenkiintoisimmat julkaisut ovat mielestäni ne, jotka tehtiin Chinn/Chapman-yhteistyön päätyttyä, etenkin Use Your Imagination ja It's Better Than Working.
 
Hah! Liisa Lääveri soitti jossain radion rockohjelmassa It's Better Than Workingia ja lyttäsi levyn aika huolella. Sen lisäksi Lääveri ymmärsi levyn nimen väärin. Hän suomensi sen: "Muta on parempaa kuin työnteko"!