Yleistä keskustelua musiikista ›

Mitä toivot levyarvostelulta?
Arvostelijan henkilökohtaista mielipidettä? Arvostelijalta näkemystä muita lajityypistä/artistista pitäviä ajatellen? Mielipidettä pohjaten lajityyppiin tai johonkin vartaavaan levyyn/artistiin? Onko vertailu muihin hyvä asia, tyyliin että se ja se on tehnyt tämän jutun jo paremmin? Vaikuttaako arvostelu siihen että tutustut/jätät tutustumatta johonkin levyyn?
Itselläni arvostelut kyllä usein innostavat tutustumaan uusiin juttuihin. Ketään lempikriitikkoa en tunnusta, vaikkakin tiettyjen tyyppien arvostelut tulee luettua eri asenteella, tietäen että arvostelijan musiikkimaku on suunnilleen samanlainen.

Levyarvostelut jäivät, kun opin ensinnäkin hyväksymään ettei ihan kaikkea tarvitse kuunnella ja toisaalta, opin luottamaan vain ja ainoastaan itseeni sen suhteen, mikä on minulle hyvää ja mikä ei.
 
Melko yhdentekeviähän nuo arvostelut ovat itsenäisinä tekijöinä koko populaarimusiikin/-kulttuurin kentällä, mutta ei niiltä silti toivoisi minkään sortin fanaattista sävyä, ei hyvässä eikä pahassa... ovat kuitenkin se kanava, josta kuulija vois saada edes hieman käsitystä, millaista tavaraa levy sisältää (kuulematta sitä).
 
Paha sanoa, mitä hyvässä arvostelussa on, mutta siihen vaaditaan ehdottomasti kykyä hahmottaa musiikkia (edes jollain tapaa), vähintäänkin ko. artistin taustojen / muun tuotannon tuntemusta ja vielä kykyä kirjoittaa ns. kansan kielellä. Mahdotonta?

Hyvässä levyarvostelussa lukija saa jonkinlaisen käsityksen siitä, millaista musiikkia levy sisältää. Taidekritiikin funktiohan on toimia linkkinä yleisön ja artistin välillä - ts. arvioiden tehtävänä on johdattaa oikeanlaiset ihmiset sen äärelle, mitä nyt kulloinkin sitten satutaan arvioimaan.
 
Kritiikkiin olisi hyvä saada sisällytettyä objektiivista arviointia - esim. arvioitaessa vaikkapa jazzlevyä jonkinlainen arvio siitä, miten ko. levy vertautuu muihin sitä lähellä oleviin teoksiin. Arvostelijan omilla henkilökohtaisilla mielipiteillä ei pitäisi olla lehdissä julkaistavissa kritiikeissä minkäänlaista sijaa. Vai onko joku muka sitä mieltä, että se palvelee jotakuta, että saa lukea lehdestä, että Matti Virtasen mielestä se ja se levy on ihan huono? Tällaiset mielipiteet voidaan jättää lukijakirjepalstoille.
 
Tietysti arvostelun sisällön pitää riippua myös hieman siitä, missä se julkaistaan. Esimerkiksi yleisluontoisissa musiikkijulkaisuissa tai sanomalehdissä julkaistavien levyarvioiden tulisi olla ns. kansantajuisia. Metro-lehden tai vastaavan palstalla on täysin turha viljellä muusikkojargonia, se menee valtaosalta lukijoista ohi. Toisaalta taas on lukijaa halventavaa kirjoittaa johonkin asianharrastajien erikoisjulkaisuun tekstiä, joka vääntää perusasiat rautalangasta.

Arvostelija on mahdollisimman objektiivinen, eikä ota omia näkemyksiään ja genrefiilistään mukaan, muuten levystä voi saada aivan väärän kuvan.
 
Jos on nettiarvostelu, niin pistäkää ihmeessä se selkeä biisilista ja levyn ilmestymisvuosi (!) mukaan. Mikään ei ole karseampaa kuin lukea arvostelu, jossa mainitaan hyvällä tuurilla kolme biisinnimeä, eikä mitään tietoa levyn ilmestymisvuodesta.

Hyvä arvostelu on sellainen, jossa ei käytetä sanoja hyvä tai huono.

Sellanen missä arvosteltavaa levyä vertaillaan johonkin toiseen levyyn. Ne on ehkä parhaita.

hyvä/keskinkertainen/paska
 
Joku noista.

Vai onko joku muka sitä mieltä, että se palvelee jotakuta, että saa lukea lehdestä, että Matti Virtasen mielestä se ja se levy on ihan huono? Tällaiset mielipiteet voidaan jättää lukijakirjepalstoille.
 
Arvostelija on mahdollisimman objektiivinen, eikä ota omia näkemyksiään ja genrefiilistään mukaan, muuten levystä voi saada aivan väärän kuvan.
 
Näistä tuli erään nimeltä mainitsemattoman kriitikon arvostelu eräässä julkaisussa, kaveri arvosteli Opethin Damnationin kommentilla "Pink Floyd on tehnyt nämä jutut jo vuosia sitten", ja teki selväksi että levy on täten täysin turha.

Sellainen, missä ei anneta arvosanaa levystä. Kunnon perustelut pitää olla. Ja genretuntemus.

Sellainen, missä ei anneta arvosanaa levystä. Kunnon perustelut pitää olla. Ja genretuntemus.
 
Ei välttämättä edes tuntemusta, mutta omat lähtökohdat pitäisi tehdä selviksi. Auttaa tulkitsemaan arviota, jos ymmärtää, millaisesta näkökulmasta se on kirjoitettu.

Ei välttämättä edes tuntemusta, mutta omat lähtökohdat pitäisi tehdä selviksi. Auttaa tulkitsemaan arviota, jos ymmärtää, millaisesta näkökulmasta se on kirjoitettu.
 
Tätä mieltä olen itsekin, mutta voi olla vähän vaikeata tehdä selväksi joka arvostelussa olettaen että lukija ei arvostelijaa tunne.

Tätä mieltä olen itsekin, mutta voi olla vähän vaikeata tehdä selväksi joka arvostelussa olettaen että lukija ei arvostelijaa tunne.
 
Niin no. Peruslähtökohdat kyllä mahtuvat yhteen tiiviiseen kappaleeseen, mutta toisaalta taas levyarvioiden saama palstatila ei ole yleensä kovin suuri. Ja toki kompromisseja täytyy tehdä - täydellinen artikkeli jostain levystä veisi helposti yhden aukeaman lehdestä.

Ehkäpä paras arvostelu, jonka olen lukenut:
 
Copypaste Mutiny!:stä
 
"Oli taas jotku osakuntien jatkobileiden jatkobileet, hynä vähissä, huono hc-bändi lavalla (mut onneks sen rumpali osas soittaa ilman käsiä) ja muutenkin kaikki oli tylsää ja mälsää, vitutti, pieretti ja ahisti. Sit ne (Corrupted) älys lopettaa tai ne vaan veivas ja veivas sitä yhtä ja samaa paskaa, niin mä kelasin, että tohon pystyn mäkin ja viel anytime, ett joko mennään? Niin mä sit sain sen rumpalijätkän kymmeneks minuutiks messiin (ku sil oli jo kiire juopottelee kilpaa bändikavereittensa kaa "biljardisalii") ja kyl mä sit niil näytettiinkin, mistä kana kusee, kenen kengille ja kellä kaappi seisoo ja missä seisoo. Sa-tan, säikytänpä tonkin rillipäisen landepaukun, just kun olis niinku eka kertaa eksyny ihmisten ilmoil' - vittu varmaan löydä kotiaan enää tän sävärin jälkeen. Mitä mä diggaan, on vihata kaikkee, siis ihan kaikkee: tuonpuoleista, tänpuoleista,jumalia ja puolijumalaa, kadotusta, ikuisuutta, taivasta, helvettiä, kylmää ja haaleeta olutta, lihanhimoa, neuloja, levykauppoja, anarkisteja, yhdeksästä viiteen, systeemiä... sit punk - se koko vitun scene - imeköön... (NAUHA LOPPUU..) ja työntäköön keskisormensa... (PUOLEN VAIHTO) ja sit' mä vihaan... tuhoomista! Eniten kaikkee etsimistä ja tuhoomista..!! - Eye miten niin, kuka mä oon?"
(Esa Malmberg)
 
Loistavuutta!

Hyvä levyarvostelu mun mielestä katsoo arvosteltavaa levyä tms. esmi. tyylilajin mukaan. Semmonen arvostelu, missä joko pelkästään haukutaan/kehutaan on ärsyttävä lukea.
Hyvän arvostelun pitää olla monipuolinen ja tyylilajin mukainen.

Mitä toivot levyarvostelulta?
Sitä, että se kertoo levystä monipuolisesti. Ja sitä, että sen arvostelun lukemalla löytäisin jonku hyvän uuden bändin :)

Arvostelijan henkilökohtaista mielipidettä?
Saa tämäkin sinne sisältyä
 
Arvostelijalta näkemystä muita lajityypistä/artistista pitäviä ajatellen? Mielipidettä pohjaten lajityyppiin tai johonkin vartaavaan levyyn/artistiin? Onko vertailu muihin hyvä asia, tyyliin että se ja se on tehnyt tämän jutun jo paremmin?
Vertailu on aina hyväksi. Toisaalta sekin voi mennä vähän mielipideasioiden puolelle...
 
Vaikuttaako arvostelu siihen että tutustut/jätät tutustumatta johonkin levyyn?
Levyarvostelu ei vaikuta minuun siten, että jättäisin tutustumatta johonkin. Päinvastoin, jos on hyvänkuuloinen arvostelu, niin varmasti tutustun.

Hyvän levyarvostelun tietää siitä, kun on samaa mieltä sen kirjoittajan kanssa:P
 
Aika paljon kohtaa surkeita arvosteluita, joista heti huomaa ettei levyyn juurikaan ole perehdytty. Biisilista on katsottu levyn kannesta eikä kappaleita ole edes kuunneltu kokonaan. Joskus taas huomaa selkeän hypetyksen eikä oikein voi luottaa arvostelijan näkemykseen. Piirit ovat pienet Suomessa ja luulisin joissakin tapauksissa kriitikon tehtävän olevan melko vaikea. Miten haukkua kavereiden levyä jne.
 
Kannattaa arvosteluissakin muistaa, että ihan normaaleja ihmisiä siellä niitäkin on kirjoittamassa. Onneksi on mielipide-eroja. Luottaisin myös ennemmin 5-vuotiaan mielipiteeseen Ellan ja Aleksin levystä, kuin itse kriitikon.
 
Itse kyllä luen arvostelut, mutta en sen kummempia johtopäätöksiä niiden perusteella vedä.

Mitä toivot levyarvostelulta?
 
sitä, että sillä arvostelijalla oikeasti olisi aivot...puhumattakaan korvista.

Informatiivinen, sujuvasti kirjoitettu, asiantunteva, subjektiivinen.

Subjektiivinen, mutta silti objektiivinen.

Subjektiivinen, mutta silti objektiivinen.
 
http://mnetkk.7.forumer.com/viewtopic.php?t=15