Yleistä keskustelua musiikista ›

Välillä häiritsee kun porukka puhuu tunnetuista muusikoista etunimillä ikäänkuin olisivat heidän kanssaan isompiakin hyvän päivän tuttuja ja vallan saatanan rakkaita seinänaapureita. Kauko Röyhkästä tulee Kauko, John Lennonista John ja Kurt Cobainista pelkkä Kurt. Plöö.
 
Mielestäni mokoma tapain turmelus osoittaa tiettyä teinimäisyyttä ja kunnioituksen puutetta. Henkilökohtaisesti ainoat muusikot joista suostun käyttämään pelkkää etunimeä ovat (olivat) Ramonesin jäsenet. Sekä McCoyn Andy, jostain syystä. Mutta Jaakko Teppo on Jaakko Teppo, Glenn Danzig on Glenn Danzig, Julee Cruise on Julee Cruise ja Gösta Sundqvist on Herra Gösta Sundqvist. Jos yrittäisi puhua pelkästä Juleesta ja Göstasta, tulisi sellainen fiilis että suu on täynnä siirappia. Niin ällöttävän intiimiä se olisi.
 
Taiteilijanimet ovat tietenkin asia erikseen. Badding, Razzle, Cher, Madonna jne. Niin, ja Lemmy! Lemmy on Lemmy ja sellaisena täysin omassa kastissaan.
 
Miten te, oi arvon kollegat, näette asian ja suhtaudutte siihen? Jos puhutte artistista etunimellä, mihin sillä pyritte vai pyrittekö mihinkään?

Riippuu ihan bändistä.
 
Omien suosikkibändien tyypeistä tulee aika useasti puhuttua etunimellä, tiedä sitten mistä se johtuu. Ehkäpä sitä alitajuntaisesti saattaa pitää jopa läheisinä sellaisia muusikkoja, joiden edesottamuksia seuraa aktiivisesti.
 
Sukunimellä puhuttelen puolestaan niitä muusikoita, joihin suhtaudun jonkinasteisella huumorilla. Vähän sama kun tulee kylillä käydessä tavattua kavereita, ja heidän kanssa kuulumisia vaihdellaan "kuulikko mitä Mäkinen teki viime vkl baarisa"-periaatteella. Muusikkopuolella esimerkkinä toimikoon vaikkapa Tolkki.

Pelkkää sukunimeä tulee käytettyä. Kauheinta on se jos jollain on taiteilijanimi, mutta joku käyttää tuttavallisesti oikeaa nimeä.

Artisteista tulee puhuttua korkeintaan vahingossa etunimillä. Ihan vaan yleisen selvyyden vuoksi, monet etunimet kun ovat sen verran yleisiä, että varsinkin lähipiirini kanssa keskustellessa menevät henkilöt sekaisin, jos musikanteista käytetään pelkkiä etunimiä.
 
Toki poikkeustilanteita on, esimerkiksi jos jostain tietystä bändistä jauhetaan tuopin äärellä, niin joskus saattaa olla luontevampaa käyttää ko. orkesterin jäsenistä pelkkää etunimeä, varsinkin jos koko nimi on pitkä.

Ite käytän yleensä sitä nimeä joka tuntuu itestä helpommalta ja jotenkin luonnollisemmalta lausua. Esim. Lars Ulrich on ihan vaan Larssi, Timo Tolkki taas on Tolkki.
 
En oo miettiny tämmöstä juttua aikasemmin.

No syy voi olla myös se että monesti uusia bändejä tuotaessa esille jäsenet käyttävät "taiteilijanimenään" vain etunimeänsä.. Eikä sukunimi ole edes niin tunnettu. Esim. mediassakin usein viitataan vaikka Apulannan Toniin (tosin sinäällään huono esimerkki kun nykysin on ollut esillä kovasti sukunimelläänkin).

Välillä häiritsee kun porukka puhuu tunnetuista muusikoista etunimillä ikäänkuin olisivat heidän kanssaan isompiakin hyvän päivän tuttuja ja vallan saatanan rakkaita seinänaapureita. Kauko Röyhkästä tulee Kauko, John Lennonista John ja Kurt Cobainista pelkkä Kurt. Plöö.
 
Ensimmäisen noista tunnustan, vaikka me kyllä oltiin ihan vain naapureita, oli siinä joku talo välissä. Hoho!
 
Ei vaan, kohtelias pitää olla. Muistuu mieleen Robert Crumbin sarjakuva "Interviewed by High Times", jossa haastatelija kysyy aluksi: "What shall i call you? Robert? Bob?"
Mihin Crumb vastaa: "You can call me Mr. Crumb or Sir, if you prefer."

Oletan Jani The Rockin tarkoittavan tässä kohtaa m.netissä käytettyyn tapaan puhua muusikoista.(?)
 
Kait se lähinnä kertoo vain puhujan suhtaumisesta kyseiseen muusikkoon, eikä kaikki voi arvostaa samoja muusikkoja samalla tavalla. Esimerkiksi Lars Ulrichista on tullut jo yksi niin kestoläppä m.netissä, että harva enää kirjoittaa koko nimeä vaan kirjoittaa mielummin "Larssi". Toinen syy nimen lyhentämiseen on muusikon varma tunnettavuus eikä kaikille tarvitse erikseen keskusteluissa sanoa, että Ozzylla tarkoitetaan Ozzy Osbournea.
 
Mielestäni melko sama miten kukakin kutsuu ketä, kunhan tiedetään kenestä kirjoittaja puhuu. Eri asia on jos ollaan jossain virallisemmassa tilaisuudessa/tapahtumassa, jossa tietynlaista arvostusta ja nöyryyttä muusikkoa kohtaan kaivattaisiin.

Tulee sanottua sillä nimellä mikä tulee ensiksi mieleen/miltä tuntuu juuri sillä hetkellä. Tulee sanottua Yrkiksi, Timpaksi, Yrjänäksi, Halmkornaksi, Janneksi, ihan miten vain. Eli vaikka teini olenkin, niin se ei silti tarkoita ettenkö kunnioittaisi höitä.
 
Minun kunnioittaminen on vain hieman erilaista kuin sitä että puhutellaan sukunimella. Mitä kunnioittamista se sellainen edes on? Sitten voi tuntea itsensä Hyväksi ihmiseksi kun osaa tuollaiset niin sanotut käytöstavat (=keinotekoiset rajoitteet, jotka ovat mieltä rajoittava kudos)? Sen jälkeen voi hyvällä omallatunnolla mennä ostelemaan muovia ja ajalemaan autolla. Jos vielä onnistuu liiskaamaan ajellessaan naapurin kissan niin sitä parempi.
 
Ja ei, en provosoitunut :) oli vain sanottava.
 
Ja en ole haastamassa riitaa. Tuntui viimeksi olevan epäselvää se, niin nyt taidan painottaa tuota asiaa.

mä ainakin puhun niistä aina sukunimillä....

Vituttavaa on just tuommonen. Esim.: "kyllä Kurt on todella hyvä säveltäjä, sitä ei voi kukaan kiistää." Tai: "siis Angus on maailman paras riffimestari hei joo.".

Minustakin tuo pelkällä etunimellä mainitseminen on hieman tökeröä, vaikka itse tuota tulee vahingossa joskus harrastettua, vaikka ei kyllä pitäisi. VAIKKAKIN ainoa muusikko josta tulee puhuttua pelkällä etunimellä on Lars Ulrich. Se on vaan niin sympaattinen ja vilkas setä että "Larssi" kuulostaa ihan sopivalta. Tuskin Larssi itsekään siitä kovin verisesti loukkaantuu, vai?

Oletan Jani The Rockin tarkoittavan tässä kohtaa m.netissä käytettyyn tapaan puhua muusikoista.(?)
 
Jaa, lähinnä tota reaalielämää tarkoitin. Mutta ei se mitään.

Prkl, Tehosekoittimen jätkillä ei edes ollut sukunimiä. Tai kai niillä oli/on, mutta ei niitä kukaan tiedä... ;)

Prkl, Tehosekoittimen jätkillä ei edes ollut sukunimiä. Tai kai niillä oli/on, mutta ei niitä kukaan tiedä... ;)
 
Nii ja Tiktakin tyttöjen kans sama juttu...

Ite käytän yleensä sitä nimeä joka tuntuu itestä helpommalta ja jotenkin luonnollisemmalta

En oo miettiny tämmöstä juttua aikasemmin.
 
Niinpä. Metallica tosin on mulle "tuttu" bändi, tutkinu tekemisiä yms. todella pitkään. Joten kavereitten kanssa luonnollisesti (?)
James,Lars,Kirk ja Rob.

Jimi on mulle Jimi..on meinaan tehty sinunkaupat.

Prkl, Tehosekoittimen jätkillä ei edes ollut sukunimiä. Tai kai niillä oli/on, mutta ei niitä kukaan tiedä... ;)
 
Saa nähdä, kuinka kauan jengi puhuu niistä vielä Tehis-Mattina, Tehis-Ottona, Tehis-Terona jne...

Jokainen taplaa tyylillään.
 
Toisen suusta sinutellen suuresta starasta puhuminen kuulostaa maailman luonnollisimmalta jutulta ja jonkun toisen suusta taas siirappiselta.
 
Enpä ole kuitenkaan kiinnittänyt asiaan huomiota netissä tai IRL. Eli ei häiritse. Isompiakin epäkohtia on olemassa:-)