Yleistä keskustelua musiikista ›

Jos ette kuulleet Marzi Nymanin soittamaa sooloa Finlandiaan Linnan juhlien jatkojen lopussa, niin nyt Areenaan ja kuuntelemaan.
 
Se meni minun kirjoissani suoraan samaan riviin esim. Princen soittaman While my guitar gently weeps-soolon (George Harrisonin muistokonsertti) ja vaikkapa klassisen Jimi Hendrixin Star spangled bannerin kanssa.
 
Marzi on tolkuttoman hyvä. Täytyypä muistaa katsoa tallenteelta viime vuoden Nenäpäivän konsertti, jonka big bandin ja sovitukset hän hoiti. Sekin oli silkkaa suvereenia ammattitaitoa.

Kalmo: Marzi on tolkuttoman hyvä.
 
Tämä on ollut laajemmille kansanjoukoille itsestäänselvyys Joonas Hytönen -shown alkuajoista lähtien.

Moi.
 
Kalmo: Marzi on tolkuttoman hyvä.
 
Totta, sitä hän on, ja siksi ko. pläjäys olikin ainakin mulle melkoinen pettymys.
 
Alku lähti hienosti, mutta loppua kohden lähtikin sitten lapasesta useampaankin kertaan.
 
Vaikutti miltei siltä että syystä tai toisesta tapahtuneen kämmin jälkeen tiluteltiin hämäykseksi hetken ja palattiin taas ruotuun, josta tosin aika nopeasti päästiin taas seuraavaan kämmiin, tiluliluun, ruotuun...
 
Sääli sinänsä, vaikka tokkopa meikäläisen mielipide tuosta Finlandia-tulkinnasta valtavirtaa edustaakaan.
 
T:Samuli

Prophet: Tämä on ollut laajemmille kansanjoukoille itsestäänselvyys Joonas Hytönen -shown alkuajoista lähtien.
 
Samoilla linjoilla. Puheena olevaa vetoa en vielä ole nähnyt. Jännä nähdä kummalle puolelle kallistun, kun tulkinta on herättänyt näinkin ristiriitaisia näkemyksiä. Editoin sitten arvioni tähän :)
 
OK. Olen yleensä huomannut olevani Kalmon kanssa samaa mieltä asioista, mutta tuosta soolosta en nyt osannut innostua. Marzi olisi pystynyt parempaan mutta on inhimillistä että tuollaisessa tilanteessa on vaikea olla rentoutuneimmillaan. Tuli vaikutelma, että Nyman ajatteli yllättää itsensäkin, ottaa riskejä ja korjata venyttämällä jos sormien alle osuu liian atonaalisia säveliä. Keskittyminen pääsi tahattoman järvis-diudiun jälkeen hajoamaan, eikä lopputulos mielestäni kuulostanut sillä tavalla rosoisen lyyriseltä jota kuvittelen tavoitellun. (Jestas mitä kapulakieltä!)
 
Olen vilpittömän pahoillani jos joku pahastuu besserwisseröinnistäni. Saattaa olla että koko juttu meni yli niin että hilse pöllysi, mutta en nyt malttanut olla ottamatta kantaa ymmärrykseni puitteissa.
 
Kaikki poinzit Marzille kumminkin, yleisö oli innoissaan ja rokkisoolo soitetaan juuri noin, ei varman päälle vonguttelemalla.
 
Ja vielä: en tiennytkään että Marzin soolo on jo monivuotinen perinne. Viime vuoden vetäisy ainakin on vallan erinomainen ja vaikea pistää paremmaksi samalla lähestymistavalla:
 
https://areena.yle.fi/1-50025193

Komeastihan tuo meni ja lähti lapasesta kuten edellisinäkin vuosina, joskin pysyi mielenkiintoisempana pienen riskinoton takia, ja lopulta tuo riski kannatti. Yhtä aikaa itselleni ristiriitainen malliesimerkki siitä kuinka rokkisoolo esitetään, mutta yhtäällä muistutti kuinka turhia ja väsyneitä rokkisoolot liian usein ovat. Big Muffista pisteet, liian harvoin kuulee tuota pörinää enää missään.

Lautuma: Komeastihan tuo meni ja lähti lapasesta kuten edellisinäkin vuosina, joskin pysyi mielenkiintoisempana pienen riskinoton takia, ja lopulta tuo riski kannatti. Yhtä aikaa itselleni ristiriitainen malliesimerkki siitä kuinka rokkisoolo esitetään, mutta yhtäällä muistutti kuinka turhia ja väsyneitä rokkisoolot liian usein ovat. Big Muffista pisteet, liian harvoin kuulee tuota pörinää enää missään.
 
Olisi kiva kuulla, kuinka se jatkui. Siinä vaiheessa, kun lähetystä jo feidattiin, alkoi juuri uusi variaatio.
 
Ei lähtenyt mielestäni missään kohtaa lapasesta, vaan minua ilahdutti juuri se, että mentiin eikä meinattu, vaikka oltiinkin hienossa paikassa, hienoissa merkeissä ja tummat päällä. Kudot myös äänitykselle. Tuollainen soolo voi olla vaikea hallittava kyseisissä akustisissa olosuhteissa.
 
EDIT. Katsoin tuon viimevuotisen, ja minun korvaani se lähti vähän lapsesta. Tai lähinnä valittu lähestysmistapa säksätyksineen ei ollut ihan miumaumukkaa.

Kalmo: Olisi kiva kuulla, kuinka se jatkui. Siinä vaiheessa, kun lähetystä jo feidattiin, alkoi juuri uusi variaatio.
 
Ei lähtenyt mielestäni missään kohtaa lapasesta, vaan minua ilahdutti juuri se, että mentiin eikä meinattu, vaikka oltiinkin hienossa paikassa, hienoissa merkeissä ja tummat päällä. Kudot myös äänitykselle. Tuollainen soolo voi olla vaikea hallittava kyseisissä akustisissa olosuhteissa.
 
EDIT. Katsoin tuon viimevuotisen, ja minun korvaani se lähti vähän lapsesta. Tai lähinnä valittu lähestysmistapa säksätyksineen ei ollut ihan miumaumukkaa.
 
En tiennytkään että finlandia on variaatiosarja finlandia-teemasta. Luulin sitä pelkästään sävelrunoksi.

Kalmo: Ei lähtenyt mielestäni missään kohtaa lapasesta
 
Voi olla että tässä ovat oikeassa sekä ne joiden mielestä homma pysyi hallinnassa ja ne joiden mielestä ei pysynyt. Rokkisoolossahan on monta aspektia... sävelvalinnat, tatsi, dynamiikka, rakenne ja draaman kaari, rytmiset nyanssit, sointivärit... mitä nyt kukakin painottaa. Kaikilta osin hallittuna en tämänvuotista vetoa pitänyt, edellistä kyllä. Mutta pitääkö rokkisoolon edes olla kaikilta osin hallittu, voiko olla olemassa hallittua hallitsemattomuutta ja onko se missään määrin arvokkaampaa kuin autenttinen hallitsemattomuus?

Tyypillistä Marzin pelleilyä. Ihan viihdyttävää improvisaatiota, ei varsinaisesti mitään legendaarista tai edes mieleenpainuvaa.

Jormaz: Tyypillistä Marzin pelleilyä. Ihan viihdyttävää improvisaatiota, ei varsinaisesti mitään legendaarista tai edes mieleenpainuvaa.
 
Sitähän viihde nimenomaan parhaimmillaan on. Marzi on viihteen ruumiillistuma.

Tuota kuunnellessa tuli mieleen, että vieläköhän m.netin soolokisat pyörivät, en ole seurannut niitä.

Erittäin hyvä. Virheitä en huomannut.