Yleistä keskustelua musiikista ›

en nyt tiiä tuliko oikeelle kanavalle mutta mulla ois about 100kpl isän vanhoja LP-levyjä, joista suurin osa 70-90- luvun jazzia,soulia,rnbtä,latinoo. haluisin myydä ne mutten oikeen tiiä minkä hintasia ne on ja mihin kannattais viedä? myydä kaikki samaan aikaan pakettina vai hiljalleen niiden tarkemmilla hinnoilla?

Liamdjeen: en nyt tiiä tuliko oikeelle kanavalle mutta mulla ois about 100kpl isän vanhoja LP-levyjä, joista suurin osa 70-90- luvun jazzia,soulia,rnbtä,latinoo. haluisin myydä ne mutten oikeen tiiä minkä hintasia ne on ja mihin kannattais viedä? myydä kaikki samaan aikaan pakettina vai hiljalleen niiden tarkemmilla hinnoilla?
 
Laita kuvia vaikka ens alkuun. Voihan sitä discogsista katella referenssihintoja jos oikein haluaa olla tarkan markan myyjä.

Liamdjeen: en nyt tiiä tuliko oikeelle kanavalle mutta mulla ois about 100kpl isän vanhoja LP-levyjä, joista suurin osa 70-90- luvun jazzia,soulia,rnbtä,latinoo. haluisin myydä ne mutten oikeen tiiä minkä hintasia ne on ja mihin kannattais viedä? myydä kaikki samaan aikaan pakettina vai hiljalleen niiden tarkemmilla hinnoilla?
 
Täältä:https://www.discogs.com
 
Opettelet (jos et tiedä) mistä katsoa tarkat tiedot mikä painos ym. ja käytät hakua etsiäksesi kyseisen levyn niin näet keskimääräiset myyntihinnat ja paljon muuta.

Ehkä myös
https://www.popsike.com/

Mulla sama juttu, helkkarinmoinen kasa levyjä tuli. Osa todella kovia mitä junnuna jo himassa fiilistelin, mutta jazzii ja klasarii yli 100 levyy. Discogsiin oon alkanut pikkuhiljaa niitä viemään ja joukossa oli mukavia, ihan hintaviakin ylläreitä. mm Jussi ja Eero &boysin eka levy. Hinta satasissa..
 
Jos ei kiire niin kannattaa käyttää hiukan aikaa myyntiprosessiin.

Kuvailun perusteella jotain K-Tel matskua? Könttäsummana jotain kymppejä tai kirppiille euron kappale. Kyllä ne joku saattaa ostaakin.

Tuo K-tel ajatus aina tulee, kun puhutaan vanhoista vinyyleistä. Mutta voiko isän levykokoelma muodostua pelkästään halpiskokoelmista? En oikein usko. Mutta harvemmin levyläjällä kauheasti tienaakaan.

Hinnoittelussa levyjen kunto on kaiken a ja o. Kuntoluokituksiin voi perehtyä esim. tuolta:
http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/rms-kuntoluokitus.html

Moi.
 
Kefiiri: Tuo K-tel ajatus aina tulee, kun puhutaan vanhoista vinyyleistä.
 
Mulle tulee mieleen Castle Classics K-telin ohella, ja olihan noita halpismerkkejä toki muitakin.
 

 
Kefiiri: Mutta voiko isän levykokoelma muodostua pelkästään halpiskokoelmista?
 
Helposti.
 
Riippuu täysin siitä onko henkilö harrastanut musiikin kuuntelua vai levyjen keräilyä/Hi-Fi-kuuntelua.
 
Etenkin kasarilla oli usein tapana ostaa levyjä musiikin takia (Anttilasta ;)), eikä levyn jälleenmyyntiarvoa juurikaan mietitty koska sisäistettiin ettei sitä ole, eikä koskaan tule olemaankaan.
 
Multakin löytyy toistasataa levyä joista ehdoton valtaosa on juuri Castle Classics-kamaa tai virallisia levylafkojen omia 80-luvun uusintapainoksia 70-luvun klassikkolevyistä.
Eli käytännössä musiikin myyntiarvo = 0-1€/plätty.
Mulle tietty korvaamattomia koska kaikkiin liittyy jokin muisto, hyvä tai huono...
 
Joitain Kissin soolo-kuvavinyyleitä ja Alice Cooperin "Pretties For You":ta ja "alkuperäisiä" "School Daysejä" lukuunottamatta tuolla kokoelmallani ei rahallista arvoa juurikaan ole, ekä noilla mainitsemillanikaan mitään järisyttäviä summia, mutta enpä toisaalta ole myymässäkään.
 

 
Kefiiri: Mutta harvemmin levyläjällä kauheasti tienaakaan.
 
Tuo on täysin totta.
 
Kaikki randomlevyläjät (ja kasetit) kannattaa kuitenkin käydä pieteetillä läpi, ei ole ollenkaan tavatonta etteikö kasarinuoren levykokoelmasta löytyisi esimerkiksi jonkun punk- tai rock-poppoon ääriharvinaista sinkkua tai jopa demoa/omakustannetta.
Ulkolaistakin osastoa koska todella moni ulkomainen akti kiersi Suomea jo ennen kansainvälistä läpimurtoaan.
Ja vanhemmilta ikäpolvilta toki em. Raittis-/Pressa-/ym. osastoa.
Noista on mahdollista saada huomattaviakin rahasummia vaikkei kunto olisikaan ihan priima.
 
T:Samuli