Yleistä keskustelua musiikista ›

Tuleeko juuri sinulle joskus hetkiä jolloin tuntuu että musiikki ei vaan kolahda tai toimi? Vaikka kuinka paljon tykkäisit joistain kappaleista, mikään niistä ei oikein tunnu osuvan? Tuli mieleeni kysyä kun tämän tyylinen juttu kävi tänään ja joskus on käynyt ennenkin, vanhat suosikit ei vaan toimineet kunnolla. Enkai ole kyllästymässä suosikkeihin, huiiii. No, kenties väliaikainen tila kuten aiemminkin, mietimpähän että onko muille käynyt näin. Ei ole ollut paras mahdollinen fiiliskään viimepäivinä, ehkä sekin vaikuttaa.. Lisätään sellainen huomio että suosikki musiikkityyli on metalli, esim. Metallica, Pantera ja semmosia.

Musiikki ei tunnu miltään aamulla ennen lounasta ei kiinnosta muu kuin taustalla radio , jos sieltä tulee siedettävää musiikki , mikä nyt sitten on sellaista, vanhempi musa mieluummin.
Levyjä ja suoratoistoa en kuuntele koskaan ennen iltaa. Yöllä on myös hyvä kuunnella lempparimusaa.

Dave Dangerous: Musiikki ei tunnu miltään aamulla ennen lounasta ei kiinnosta muu kuin taustalla radio , jos sieltä tulee siedettävää musiikki , mikä nyt sitten on sellaista, vanhempi musa mieluummin.
Levyjä ja suoratoistoa en kuuntele koskaan ennen iltaa. Yöllä on myös hyvä kuunnella lempparimusaa.
 
Tosiaan - näin minullakin usein on kun nyt tarkemmin mietin. Myös treenien tai keikan jälkeen korvat on usein niin väsyneet että autoradiokin saa olla hiljaa. Samaten joskus kun töissä on ollut oikein hektistä niin hiljainen kotimatka tuntuu rauhoittavalta.
 
Mutta on itsellä välillä ollut myös aloittajan kuvaamaa kyllästymistä vanhoihin lemppareihin. Kai se vähän kuuluu vanhenemiseenkin. Jotkut vanhat jutut tulee myöhemmin takaisin, mutta on niitäkin jotka sitten ovat jääneet kokonaan pois. Joskus tällainen aika on toiminut vähän niin kuin irtiravisteluna ja antanut tilaa uusille tuttavuuksille. Juuri nyt jostain syystä uppoaa tosi vanhat jutut - ne joista soittaminenkin aikoinaan alkoi. Saas nähdä mitä seuraavaksi :)

Tässä voi olla sellainenkin pelottava aspekti, että musiikkimakusi hiljalleen muuttuu - parempaan vai huonompaan, en tiedä.

Mulla on pitkiä pätkiä, että en jaksa kuunnella mitään musaa, eikä mikään nappaa. Sitten taas ahmitaan hetki ja ollaan kylläisiä. Yleensä tämä menee vastakkaisena aallokkona oman musan tekemisen kanssa. Vanhat suosikit on siitä hyviä, että niitä voi poimia kuunteluun sellaisina täsmäaseina kulloiseenkin mielenlaatuun.

Itselläni menee niin yleensä, että jos on työprojekteja päällä, joihin teen musaa ja/tai äänisuunnittelua, silloin en kuuntele mitään musiikkia. Kaikki muu musa alkaa nopeasti ärsyttämään. Tätä saattaa jatkua vielä pari viikkoa senkin jälkeen kun työt on tehty, eikä uusia sävellysduuneja ole päällä. Teen myös ääniteknikon hommia toisinaan, jolloin sitä musaa kuulee niin paljon, että kotiin tullessa on ähky, vaikka se musa olisi ollut todella hyvääkin. Ei vain jaksa. Hiljaisuus on oikeastaan parasta, vaikka tällä alalla olenkin :).

Mä en siedä mitään musiikkia jollen voi keskittyä sen kuuntelemiseen. Taustalla tapettina oleva musiikki on yksi raivostuttavimpia asioita mitä tiedän.

Tämä on se hetki! sano Rauno Lehtinen

-sekstailu
-tenttiin luku
-läksyjen teko

Mä oon freelancer ja kuuntelen musiikkia enimmäkseen viranpuolesta. Nyt kun keikat on jäissä, mä olen huomannut kuuntelevani musiikkia jopa huvikseni. Muutoin mä enimmäkseen vihaan musaa. Paitsi John Lee Hookeria. Sitä mä voisin kuunnella aamusta iltaan.

Musiikki ei ittellä toimi ikinä, jos pitää lukea, ajatella tai ylipäätään tehdä jotain keskittymistä vaativaa. Käy nimittäin niin, että jos musiikki soi, huomio menee sinne musiikkiin, eikä muista asioista tuu mitään.
 
Eli sanomattakin selvää: mulle ei ole olemassa taustamusiikkia. Kaupassakin jos jotain musaa soi, ajatukset harhautuu helposti ja saattaa jäädä asioita ostamatta, kun huomio on biisissä.

Jucciz: mulle ei ole olemassa taustamusiikkia.
 
En minäkään kyllä sitä mihinkään tarvitse. Mikään ei ole turhempaa kuin taustamusa, jonka takia täytyy korottaa ääntä pystyäkseen keskustelemaan. Yksi tilanne jossa en ymmärrä (ainakaan kovin äänekästä) taustamusiikkia ollenkaan on, kun bändi on settien välillä tauolla, tai kun lämppäri lopettaa ja pääbändiä odotetaan. Olen täysin vakuuttunut, että olisi paljon mielekkäämpää antaa yleisön korvien levätä sen vartin verran. Alkunauhat yms. ovat toki asia erikseen.

jukkajylli: En minäkään kyllä sitä mihinkään tarvitse. Mikään ei ole turhempaa kuin taustamusa, jonka takia täytyy korottaa ääntä pystyäkseen keskustelemaan. Yksi tilanne jossa en ymmärrä (ainakaan kovin äänekästä) taustamusiikkia ollenkaan on, kun bändi on settien välillä tauolla, tai kun lämppäri lopettaa ja pääbändiä odotetaan. Olen täysin vakuuttunut, että olisi paljon mielekkäämpää antaa yleisön korvien levätä sen vartin verran. Alkunauhat yms. ovat toki asia erikseen.
 
Viisauden sanoja kaimalta! Korvat nimenomaan kaipaavat myös lepoa, ja jotenkin tuntuu, että päivä päivältä enemmän.