Yleistä keskustelua musiikista ›

Levyhyllyä penkoessani aloin miettimään mikä noista omista levyistäni on minulle kaikkein tärkein. Tätähän voi ajatella vaikka siltäkin kantilta, että jos syystä tai toisesta saisi vain pitää yhden omistamistaan levyistä, niin minkä jättäisi jäljelle?
 
Minulle se olisi Nighwishin Once. Monella tapaa tärkeä kiekko minulle. Omasta mielestäni se on ensinnäkin Nightwishin paras albumi ja toisekseen siinä jotenkin kiteytyy sellainen ajatus unelmien saavuttamisesta. Uskoisin, että tuo levy on ollut Tuomas Holopaisellekin melkoisen tärkeä. Avausradan ensimmäiset sanat, "Once I had a dream and this is it", tuskin ovat ihan tuulesta temmattuja. Ja vaikka sitä kansikuvaa onkin jossain yhteyksissä haukuttu tylsäksi ja rumaksi, niin minusta se on helvetin koskettava kuva. Sopii tuohon levyyn. Kertakaikkiaan hieno kokonaisuus.
 
Mutta mikä on sinulle se tärkein levy?

Ehkäpä tätä nykyä Iron Maidenin Best Of The Beast.
Varsinkin kakkoslevy. Biisit pelkkää juhlaa, hittejä suuri osa, mutta silti niin hyvä lätty.

lienee Deep Purplen In Rock vinyyli.
 
ja cd:istä uudemmista Stam1na. sitä tulee niin helvetisti kuunneltua. ja on se niin hyvä.

lienee Deep Purplen In Rock vinyyli.
 
ja cd:istä uudemmista Stam1na. sitä tulee niin helvetisti kuunneltua. ja on se niin hyvä.
 
In rock on aika yleinen tärkein levy ihmisille. Onhan se toki loistava lätty.
Bruce Dickinsonkin aloitti sillä... ;)

Levy, jota en vieläkään omista aitona: Jethro Tullin Thick as a Brick. Käsitys musiikista lähti ihan toisille raiteille, ja itse asiassa täytyy kyllä kornisti todeta että "muistoja ja hyviä aikoja liittyy tähän levyyn". Toinen on J.M.K.E.:n Külmale maale, hurja nuoruus kiteytyy siihen mäiskeeseen. Stratovariuksen Visionsia en enää omista, mutta se toimi ala-asteella eräänlaisena itseluottamuksen nostattajana.
 
Nuo ovat niitä nostalgiatärkeitä, mutta tällä hetkellä Banco Del Mutuo Soccorson "Io Sono Nato Libero" on vähän samassa asemassa kuin nuo kolme levyä aikoinaan.

Varmaankin Led Zeppelin I. Siinä on ihan eri fiilis kuin muissa Zeppelinin levyissä.

Tärkeimmät levyt ovat minulle sellaisia, jotka ovat aiheuttaneet pitkäaikaisen esteettisen kokemuksen - kokemus ei tavallaan hälvene koskaan eikä levyyn kyllästy.
 
Tärkeiksi levyiksi itselleni koen nämä:
- Wigwam: Being
- David Bowie: Hunky Dory
- Queen: A night at the opera
- Liekki: Magio, Korppi + Rajan piirsin taa.

Metallican Master of Puppets. Siitä kaikki alkoi ja sillä tiellä yhä ollaan...

Kyllä se on led zeppelin 2, joka oli minun ensimmäinen levy.

Mutta mikä on sinulle se tärkein levy?
 
Vaikea sanoa... on niin paljon erityylisiä ja loistavia lättyjä.
Yhtä en osaa sanoa mutta ilman Panteran ja Kingston Wallin tuotantoa olisi oma elämä huomattavasti tylsempää ja köyhempää :)

Kindston Wall - III Tri-Logy
 
Tuo levy on muuttanut koko ajatusmaailmani ja elämänsuuntani. Paremminkin oli muutoksen alullepanija.
 
Muita lähes yhtä tärkeitä:
Wigwam - Being
The Beatles - Abbey Road
Yes - Close To The Edge
Pekka Pohjola - Harakka Bialoipokku
Frank Zappa - Hot Rats
Pink Floyd - Live At Pompeii (DVD)

Vaikea kysymys, jota olen joskus miettinyt. Liki 300:sta rakkaasta on paha valita. Ehkä ikimuistoisin hetki oli, kun vapisevin käsin asettelin Pekka Pohjolan Heavy Jazz liveä soittimeen kymmenen vuotta sitten. Mutta yhtä hyvin se voisi olla David Gilmourin About Face... tai ei, emmä tiiä.

Topi Sorsakoski & Agents - In Beat

kyllähän tämä aika vaikea kysymys on mutta kyllä tärkeimmäksi levyksi nousee Metallican Master of puppets.

switchfootin the beautiful letdown,koska se tuo mieleen kaikki muistot kanadasta....

Ei oo mikää helppo kysymys. Riippuu ihan kyllä mielialasta.
Päällimmäisinä vaihtoehtoina ovat kuitenkin
Hellacopters - High Visibility
The Mars Volta - De Loused in the comatorium
The Prisondream - Songs of falling apart

SIGin Syke. Siihen liittyy niin paljon muistoja lapsuusajoilta.

Led Zeppelin IV vinyyli.
 
Siitä se kaikki lähti *nyyh*

Mahdoton kysymys, mutta juuri tällä hetkellä voinen vastata, että musiikilisesti Clashin London Calling. Kohta olen 25 vuotta sitä kuunnellut ja vielä sen musiikki luultavasti toisen mokoman kulumatta kestää.
 
Ulkomusiikillisesti yksi tärkeimpiä on Elinan Surman Another Cold Day -EP:n koelevy. Tämä siksi, että laulajansa Ville Pirinen oli vääntänyt minun versiooni henkilökohtaisen ja aivan helvetin hienon kansitaiteen.
 
Huomenna on uusi päivä ja sen mietteet.

En (enää) kuuntele, mutta The Offspringin Americana. Siitä lähti varsinainen musiikin kuuntelu, siksi tärkeä.