Yleistä keskustelua musiikista ›

Mikä on ollut kautta aikojen paras tinkauksenne musiikkiliikkeessä? Itse olen kehdannut tingata vain 3€ pois huuliharpusta, ja senkin vain siksi ettei rahat meinanneet riittää..

Oltiin eräässä pohjoissuomalaisessa kaupungissa keikalla, ja ennen keikkaa käytiin paikallisessa soittokaupassa, jossa oli makean retrohenkisiä Tanglewood-kitaroita 1400 mk/kappale. Kolme bändimme jäsentä innostui kitaroista, ja mietimme hetken, uskaltaisimmeko koettaa tinkiä pakettiratkaisua: kolme kitaraa yht. 3000 mk. Emme sitten kuitenkaan kehdanneet.
 
Keikkapaikalle tultuamme tulimme katumapäälle ja soitimme kauppaan esittäen tarjouksemme. Hetken neuvottelun jälkeen myyjä sanoi, että hän voisi myydä skitat 1100 mk/kappale. Tähän me totesimme, että tuohon hintaan pitää saada vielä piuhat, remmit, kielet ja vähän plektroja kaupan päälle. No, tämä onnistuikin. Myyjä vielä tarjoutui tuomaan kitarat keikkapaikalle.
 
Tarjoilijat katsoivat ihmeissään, kun hetken päästä baarin ovesta kävelee sisään mies kolme kitaraa kainalossaan. "Kenelle tuli vihreä? Entäs sininen?" Ei pizzataksi, vaan skittataksi! Eipä kitaroilla ole paljon käyttöä ollut, mutta makean näköisiä ovat edelleen, ja onpa niitä soitettavuudeltaan huonompiakin.
 
Kyseinen musiikkiliike ei ole enää pystyssä.

Kaikki mikkä menee alle T-kaupan hinnan. Eli kaikki. Oon hyvä.
 
Pitkät asiakassuhteet ja säännöllinen rahan kauppaan kärrääminen on hyvä apu tinkauksessa.

teräskielinen akustinen kovalla kotelolla oli 350. kysyin että käviskö 300. mies soitti yhden puhelun ja sain kitarani.
 
tätä ehkä helpotti se, että perhetuttuni oli tämän liikkeen omistajan joku kaveri.

Minäpä pistän peliin aika hyvän tinkauksen. Olin joskus 90-luvun alkuvuosina myymässä omia levyjäni levymessuilla. Eräs myyjä (yksityishenkilö hänkin) kävi useita kertoja hiplaamassa yhtä (en kuollakseni muista mikä se oli) levyistäni ennen kuin ryhtyi tinkimään. Ilmoitin, etten anna siitä alennusta ainakaan ennen kuin päivä alkaa olla lopuillaan. Hinta oli mielestäni jo huokea. Ukkeli kävi vielä pari kertaa yrittämässä kunnes ilmoitin, että hinta alkaa nousta jos hän ei lopeta. Ei lopettanut, jolloin ilmoitin, että levy ei ole enää myynnissä. Hänen mielestään en voi vetää sitä myynnistä noin vaan. Voin tietenkin. Pienen ajan kuluttua hän palasi nöyrempänä ja halusi hieroa kauppaa vielä kerran levystä. En muista hintoja enää aivan tarkkaan, joten seuraava numeroilla kerrottu tinkiminen menee vähän sinnepäin.
 
minä: hinta on sen hintalapun 80 mk
ostaja: maksan 60 mk.
minä: 85 mk
ostaja: hei, et voi...65 mk
minä: 90 mk
ostaja: okei, maksan sen 80 mk
minä: nyt se on jo 100 mk
ostaja: per... 90 mk
minä: 110 mk, alahan vetää kiinni
ostaja: satasen saat
minä: 120 mk
ostaja: okei, saat sen.
 
Maksoi viimeisen hintani, otti levyn ja lähti. Ei käynyt enää sen jälkeen enkä ole tavannut koko ihmistä sen koomin. Uskokaa tai älkää, mutta itse tarina on totta, summat ja sanamuodot saattaa pikkaisen olla muistissani hämärtyneet.

Maksoi viimeisen hintani, otti levyn ja lähti. Ei käynyt enää sen jälkeen enkä ole tavannut koko ihmistä sen koomin. Uskokaa tai älkää, mutta itse tarina on totta, summat ja sanamuodot saattaa pikkaisen olla muistissani hämärtyneet.
 
Pelimies +

sain pummattua peavey classicin hintaan 500€ noin vuosi sitten.

sain pummattua peavey classicin hintaan 500€ noin vuosi sitten.
 
Noitahan saa Torilta 400: aan euroon harva se päivä...
 
Vai tarkoititko kenties uutena?

sain pummattua peavey classicin hintaan 500€ noin vuosi sitten.
 
No eipä ollut erityisen halpa, siis jos kyseessä on classic 30.

Kaverille tuli tingittyä hyvin.
 
Lähdettiin tampereelle kitaraostoksille, ja heti löytyi hyllystä mieleinen Epiphone. Ovh oli 490 euroa, jonka olisi ollut valmis maksamaan. Olin kuitenkin kehitellyt nerokkaan juonen, eli pyysin kaupan ulkopuolella kaverin rahat omaan lompakkoon ja näyttelin että olin maksamassa velkaa ostamalla kaverille soitinvehkeitä tietyllä rahalla jota en kertonut myyjälle.
 
Kaveri kokeili sitten Epiphonea Rolandin Microcubeen jonka ovh oli 120 euroa. Huomasi haluavansa myös sen. Yhdessä nämä tekivät siis 610 euroa. Pitkän kaupanhieronnan jälkeen myyjä pudotti hinnan 550 euroon, mutta mulle ei riittänyt. Sanoin että olen velkaa kaverille 500 euroa ja enempää en maksa, joten ota tai jätä. Mumisin myös Microcubesta jotain, koska se oli näytekappale. Myyjä mietti pitkään ja lopulta suostui.
 
Tämäkään ei vielä riittänyt. Laukku oli saatava mukaan. "Sen saatkin sitten maksaa jo ite." Lopulta kaupasta lähdettiin kitaran, vahvistimen ja laukun kanssa ja kauppaan jäi 570 euroa.
 
Hyvät kaupat, sanoisin.

Noitahan saa Torilta 400: aan euroon harva se päivä...

Vai tarkoititko kenties uutena?
 
tarkoitin
 
No eipä ollut erityisen halpa, siis jos kyseessä on classic 30.
 
oot vaan kade!

Tingin puolet ja jätin puolet maksamatta.

Fostexin raituri. Hinta uutena jokunen vuosi sitten noin 12000mk. Sain 200eurolla. Eikä ollut varastettu Mutta en kyllä osaa käyttää sitä. Ja sähkörummuista maksoin muistaakseni parisataa euroa kaverille jolla oli vissiin vähän kiire saada rahaa.

1400€ skittavahvari+footswitchi kimppa 240€ halvemmalla kuin Thomannilta. Eli listahinnasta pudostus 270€. Ja oli vielä eka ostos siitä kaupasta. Muitakin hyviä diilejä on tullut tehtyä mutta ne ei mene tinkauksen piikkiin.

TC electronic g-major + g-minor pedaali.
 
Menin erääseen musiikkikauppaan ja halusin saada ko. setin itselleni. Into Luthmann toimii maahantuojana ja musiikkiliikkeestä otettiin puhelu sinne. Aikamme hierottuamme ja "hiukan tingattua" teimme kaupat paketista 490,00 eur. Luthmanin sivuilla pelkkä g-major on 595 eur ja g-minor on 150 eur. Ja thomanillakin paketti 519 eur.
 
Muistakaa: aina pitää tinkiä ja kertoa olevansa hintatietoinen. Kannattaa netistä etsiä halvin hinta samalle tuotteelle Suomesta/t-kaupasta. On yllättävää miten yhtäkkiä siihen suurin piirtein samaan hintaa pystytääkin kotikylän kaupassa. Eli ilmaa hinnoissa todella on.
 
Ei se tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa...

Kaverille tuli tingittyä hyvin.
 
Lähdettiin tampereelle kitaraostoksille, ja heti löytyi hyllystä mieleinen Epiphone. Ovh oli 490 euroa, jonka olisi ollut valmis maksamaan. Olin kuitenkin kehitellyt nerokkaan juonen...
 
Soitinkeskus?

On yllättävää miten yhtäkkiä siihen suurin piirtein samaan hintaa pystytääkin kotikylän kaupassa. Eli ilmaa hinnoissa todella on.

Se kun riippuu tuotteesta, tehtaasta, maahantuojasta ja tilausmääristä. Esim. Ibanezia pystyy myymään Suomessa T-kaupan hinnoilla, jopa alle, kun taas Yamahan kohdalla tilanne on kinkkisempi.

15 euroa efektipedaalien välipiuhoista, jakopiuhasta ja muuntajasta. Huomattava osuus loppusummasta kuitenkin.

En osaa/uskalla tinkiä. Ne myyjäthän voi vaikka lyödä!

Tokain Straton listahintana oli 885 euroa. Maksoin 700 ja sain lattiatelineen kitaran kaveriksi.