Yleistä keskustelua musiikista ›

LEHDISTÖTIEDOTE/JULKAISUVAPAA TIISTAINA 15.11.2005 KLO 11.30
 
Suomalaiset levy-yhtiöt tehostavat toimiaan luvatta musiikkia internetissä jakavia vastaan - 30 uutta tapausta poliisille
 
Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry (ÄKT) ilmoittaa jättäneensä eilen poliisille yhteensä kolmekymmentä uutta tutkintapyyntöä luvattomasta musiikin jakelusta vertaisverkoissa. Suomessa tänä vuonna vireille laitettujen tutkintapyyntöjen kokonaismäärä nousee näin 58:aan. Aikaisemmat 28 tapausta jätettiin poliisille huhtikuussa.
 
Nyt jätetyt tutkintapyynnöt ovat osa äänitealan laajaa maaliskuussa 2004 käynnistettyä kansainvälistä operaatiota jolla pyritään kitkemään tietoverkoissa harjoitettava musiikin luvaton jakelu sekä turvaamaan laillisten verkkokauppojen toimintamahdollisuudet. Oikeustoimet kohdistuvat kaikkien merkittävien tiedostojenjako-ohjelmien käyttäjiin. ”Kyseessä on laiton toiminta. Uudet tutkintapyynnöt eivät liene yllätys kenellekään. ÄKT ilmoitti jo huhtikuussa, että uusia tapauksia tullaan käynnistämään ”, toteaa toiminnanjohtaja Antti Kotilainen piratismivalvonnasta vastaavasta Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:stä (TTVK).
 
Ennätysmäärä oikeustoimia vireille 16 maassa - uusia kanteita vireille yli 2 100 Nyt toimeenpantuun neljänteen kanneaaltoon liittyi aiemman 11 maan rinnalle viisi uutta maata: Ruotsi, Sveitsi, Argentiina, Singapore ja Kiina (Hong Kong). Ruotsissa äänitealan laillisista markkinoista on viimeisen viiden vuoden aikana hävinnyt 34 % ja 1,1 miljoonan ruotsalaisen arvioidaan säännöllisesti käyttävän vertaisverkkoja. Warner Music Finland Oy:n toimitusjohtaja Marita Kaasalaisen mukaan: ”Ruotsia on pidetty verkkopiratismin paratiisina ja sen mukaantulo operaatioon oli vain ajan kysymys. On sinänsä ikävää, että toimintaan täytyy puuttua meillä ja muualla näin vahvoin keinoin, mutta rikollisen toiminnan kitkeminen on kuitenkin elinehto laillisille kauppapaikoille. Vain laillisesti toimivat markkinat turvaavat meille jatkossakin ihmisten työpaikat, antavat taiteilijoille ja tekijöille mahdollisuuden elää musiikin tekemisellä ja takaavat kuluttajille monipuolisen musiikkitarjonnan.”
 
Kokonaisuudessaan oikeustoimien kokonaismäärä Yhdysvallat pois lukien on nyt yli 3 800. Maasta riippuen ne käsitellään joko siviili- tai rikosjuttuina. ”Suomessa tapaukset ajetaan rikosperusteisesti”, toteaa toiminnanjohtaja Antti Kotilainen. Tutkintapyynnöt on kohdistettu henkilöihin, joiden on todettu jakavan merkittävässä määrin musiikkitiedostoja. ÄKT:llä ei ole tietoa musiikkia luvatta levittävien henkilöllisyydestä. Poliisi saa kyseiset tiedot operaattorilta poliisilain säännösten perusteella.
 
Laittomien tiedostojen määrä Internetissä edelleen 900 miljoonaa Äänitelan kansainvälisen kattojärjestön IFPI:n (International Federation of Phonographic Industry) mukaan laittomien musiikkitiedostojen määrä Internetissä on pysynyt vuoden 2005 alkupuolen vakaana ollen 900 miljoonaa. Nettipiratismin kasvua on pystytty hillitsemään huomioon ottaen, että samaan aikaan laajakaistaliittymien määrä on kasvanut maailmanlaajuisesti 13 %. Kanne- ja tiedotuskampanja on parantanut laillisten musiikin verkkokauppojen toimintamahdollisuuksia. Vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla myytiin maailmanlaajuisesti yhteensä 186 miljoonaa musiikkitiedostoa. Tämä on yli kolminkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Luvusta puuttuvat mobiilimusiikki ja ns. subscription -palvelut, joiden ennustetaan kasvavan jopa downloadkauppaa nopeammin. Myös Suomessa musiikin verkkokauppa osoittaa tahmean alun jälkeen piristymisen merkkejä. Suomessa toimii tällä hetkellä jo kymmenen laillista online-musiikkikauppaa. ÄKT:n arvion mukaan downloadkauppa ylittänee singlemyynnin vielä kuluvan vuoden aikana.
 
Aiemmista jutuista sovittu yksitoista - korvaussummien keskiarvo 3 409 euroa ÄKT on sopinut tähän mennessä aiemmin vireille laitetusta 28 tapauksesta yksitoista. Sovittujen korvausten keskiarvo on ollut 3 409 euroa. Suomalaisten vastaajien keski-ikä on ollut 30 vuotta ja mukana on ollut niin koululaisia, opiskelijoita kuin ammatissa toimivia. Korvausten lisäksi vastaajien maksettavaksi on useimmissa tapauksissa kirjoitettu sakkolappu. ”Olemme vastaisuudessakin valmiita neuvottelemaan sovintoratkaisuja ilman, että tapaukset viedään rikosjuttuina käräjille”, vahvistaa ÄKT:n toiminnanjohtaja Arto Alaspää.
 
Uusi laki tiukentaa otettaan verkkopiratismista Eduskunta hyväksyi lokakuussa tekijänoikeuslain muutokset, jotka tulevat pääosin voimaan 1 päivä tammikuuta 2006. Eduskunta otti selkeän ja johdonmukaisen kannan tietoverkoissa tapahtuviin tekijänoikeudenloukkauksiin; laitonta on niin luvaton musiikkitiedostojen jakaminen kuin niiden kopioiminen vertaisverkoista. Yksityisen kopioinnin tulee uuden lain mukaan tapahtua laillisesta lähteestä. Tiedostojen luvattoman jakamisen osalta laki muuttuu ankarammaksi. Uuden rikoslain mukaan tekijänoikeusrikoksesta voidaan vastaisuudessa tuomita se, joka tietoverkoissa tai tietojärjestelmän avulla loukkaa tekijänoikeuden haltijaa siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle. Rangaistus tekijänoikeusrikoksesta on sakko tai enintään kaksi vuotta.
 
Erona vanhaan lakiin on, että loukkaukselta ei enää edellytetä ansiotarkoitusta. Vanha laki teki rajanvedosta rikoksen ja rikkomuksen välillä tulkinnanvaraista. Tämä vaikeutti mm. poliisitutkintaa, koska rikkomusten osalta poliisilla on pienemmät tutkintavaltuudet. Uusi rikoslaki mahdollistaa poliisille mm. kotietsintäoikeuden. Koska uusi laki tulee voimaan vasta tammikuussa 2006, sovelletaan nyt vireille laitettuihin tapauksiin vielä tekoajan lievempää lainsäädäntöä. ”Tapaukset viedään tutkintaan epäiltyinä tekijänoikeusrikkomuksina, josta voi maksimissaan olla seurauksena sakkorangaistus. Ensi vuonna tilanne on toinen”, vahvistaa Kotilainen.
 
Valistustyö jatkuu - vanhemmille suositetaan Digital File Check ohjelman käyttöä TTVK on jo useita vuosia jakanut valistusta ja tietoa nettipiratismin laittomuudesta. Tämän vuoden tammikuussa käynnistettiin osana kansainvälistä yhteistyötä myös suomalaisille internet-vertaisverkon käyttäjille suunnattu valistuskampanja. Kampanjan aikana musiikkia luvatta vertaisverkossa jakaneet henkilöt ovat saaneet tietokoneensa kuvaruudulle viestin, jossa on huomautettu toiminnan laittomuudesta ja mahdollisista oikeudellisista seuraamuksista. Kaiken kaikkiaan viestejä on tähän mennessä lähetetty yli 52 miljoonaa ja Suomessakin tuhansia. TTVK:n Taloustutkimuksella toukokuussa 2005 teettämän kyselyn perusteella 72 % suomalaisista tiesi musiikkitiedostojen jakamisen ilman oikeudenhaltijoiden lupaa olevan laitonta. Laillisena toimintaa piti 11 % ja 17 % vastaajista ei osannut sanoa käsitystään asiasta. Ikäluokassa 15 - 24 toiminnan tiesi laittomaksi 81 % ja 25 - 34 vuotiaista 75 %. Lapsiperheissä vastaava tietoisuus oli 78 %. ”Tekijänoikeuslain uudistustyön yhteydessä käyty vilkas kansalaiskeskustelu lienee nostanut yleistä tietoisuutta toiminnan laittomuudesta entisestään”, arvioi ÄKT:n apulaisjohtaja Tommi Kyyrä. Hänen mukaansa etenkin lapsiperheissä olisi kuitenkin paikallaan uhrata puolisen tuntia asian käsittelyyn ja tarkistaa kotitietokone esimerkiksi Digital File Check (DFC) ohjelmaa käyttäen.
 
Syyskuussa julkaistu ilmainen DFC-ohjelma etsii tietokoneelle asennettuja tiedostojenjako-ohjelmia ja auttaa poistamaan tai estämään ne. DFC-ohjelman käyttäminen on luottamuksellista eikä sen käyttämisestä välity mitään tietoa tekijänoikeuksia valvoville tahoille. ”Kokemukset osoittavat, että tämänkaltaiselle ohjelmalle on todellista tarvetta. Vaikka jo neljä viidestä lapsiperheestä tietää, että musiikkitiedostojen jakaminen Internetissä ilman lupaa on laitonta, niin todellisuudessa nuorten vanhemmilla näyttää kuitenkin harvemmin olevan tietoa, siitä mihin kotitietokonetta käytetään. Tämä näkyi hyvin konkreettisesti siinä, että Suomessa jo kiinnijääneiden nuorten vanhemmille tuli yllätyksenä se, että kotikoneesta oli tullut osa suurta ja laitonta tiedostojenjakoverkkoa”, kertoo Kyyrä.
 
Vuosi 2005 voitollinen piratismikamppailussa Elokuva- ja musiikkiala ponnistelevat laillisen verkkokaupan puolesta useilla eri rintamilla. Valistuksen ohella alat ovat turvautuneet myös käräjöintiin. Vuosi 2005 on tuonut mukanaan useita voittoja, jotka edesauttavat laillisten palveluiden pääsyä markkinoille. USA:n Korkein oikeus antoi kesäkuussa ratkaisunsa Grokster-tapauksessa. Korkein oikeus vahvisti kolmivuotisen oikeusprosessin päätteeksi sen, että Grokster- ja StreamCast -vertaisverkko-ohjelmat kehittäneet yhtiöt ovat vastuussa ohjelmien käyttäjien tekemistä oikeudenloukkauksista. Piste tapaukselle saatiin viime viikolla, kun Grokster sitoutui lopettamaan tiedostojenjako-ohjelman levittämisen ja ohjelman tukemisen sekä maksamaan oikeudenhaltijoille korvauksena 50 miljoonaa dollaria. Yhtiön kotisuilla on luettavissa lyhyt info, jossa todettiin muun muassa seuraavasti: ”There are legal services for downloading music and movies. This service is not one of them. Grokster hopes to have a safe and legal service available soon.” Grokster päätöksen seurauksena myös suosittu WinMX lopetti jo aiemmin p2p-ohjelmistonsa jakamisen.
 
Oikeudenhaltijoiden voittokulku on jatkunut tämän jälkeenkin; ensin Australian liittovaltion tuomioistuin totesi syyskuussa Kazaa-vertaisverkko-ohjelman takana olevat ohjelmayhtiöt vastuulliseksi Kazaan avulla tehdyistä tekijänoikeusloukkauksista. Oikeus katsoi jutussa näytetyksi sen, että Kazaan omistavien yritysten olisi ollut mahdollista rajoittaa Kazaalla tehtyä luvatonta jakamista, joka oli ollut pitkään yhtiön tiedossa. Niiden intressissä ei kuitenkaan ollut oikeudenloukkausten rajoittaminen. Yhtiöiden liikevaihto tulee lähinnä mainostuloista ja niiden talouden kannalta on parempi mitä enemmän niiden ohjelmaa käytetään luvattomaan tiedostojenjakoon. Australian tuomiota seurasi voitollinen Soribada päätös Koreassa ja taiwanilaisen Kuro-nimisen p2p-palvelun takana olevien tahojen tuomitseminen n. 90 000 $ korvauksiin ja kovimmillaan kolmen vuoden vankeusrangaistuksiin.
 
Lisätietoja: Suomen Ääni- ja Kuvatallennetuottajat ÄKT ry

Liite: Faktat - Internetpiratismi ja laillinen kauppa
 
Ongelman laajuus ja vaikutukset levyteollisuudelle
 
Internetissä on jatkuvasti laittomasti jaossa keskimäärin 900 miljoonaa musiikkitiedostoa. Laiton musiikkitiedostojen jakaminen on merkittävä tekijä levymyynnin globaalille 22 % laskulle viidessä vuodessa.
 
Äänitekaupan myynnin arvo on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana: Ruotsissa 34 %, Sveitsissä 23 %, Hong Kongissa 25 %, Saksassa 50 %, Tanskassa 43 %, Hollannissa 35 %, Italiassa 24 %, Itävallassa 30 % ja Suomessa 18 %
 
Suomen äänitemyynnissä kotimaisen musiikin osuus vuonna 2004 oli 56 %, Euroopan huippuluokkaa.
 
Äänitealan tuotoista keskimäärin 15 % sijoitetaan uusien artistien ja musiikin esilletuomiseen - korkeammat tuotekehittelykustannukset kuin useimmilla teollisuuden aloilla ja samaa tasoa kuin lääketeollisuudella.
 
53 % Internet käyttäjistä on sitä mieltä, että vertaisverkko-ohjelmien operaattoreiden ja omistajien tulisi olla vastuussa ohjelmilla harjoitettavasta piratismista (lähde: US internet research project Pew, maaliskuu 2005).
 
15 % suomalaisista on kopioinut luvatta Internetiin laitettuja musiikkia, elokuvia tai tietokonepelejä ja 13 % on tuonut piraattitallenteina ulkomailta Suomeen (lähde: Taloustutkimus Oy, syyskuu 2004).
 
Kesäkuussa 2004 tehdyn tutkimuksen perusteella Suomessa oli tuolloin 52 000 vertaisverkkojen käyttäjää (lähde: eironfi.com). TTVK:n arvion mukaan käyttäjiä on tällä hetkellä yli 100 000. Musiikin kotikopioinnissa suomalaisten kuluttajien yleisin lähde vuonna 2004 oli Internet. Vuotta aiemmin yleisin kopiolähde oli vielä alkuperäinen CD-levy (lähde: Teoston Hyvitysmaksuyksikkö, Otantatutkimus Oy, joulukuu 2004).
 
Äänitealan toimenpiteet ja niiden vaikutukset laittomaan tiedostojen jakoon Tilanteessa 15.11.2005 (2 100 uutta tapausta vireille 16 maassa) oikeustoimien kokonaismäärä USA:n ulkopuolella on yli 3 800. Luvattomien musiikkitiedostojen määrä Internetissä on laskenut 1,1 miljardista (maaliskuu 2003) 900 miljoonaan. Kaikkein suosituimman vertaisverkko-ohjelman KaZaan käyttäjämäärät ovat tipahtaneet 45 % maaliskuuta 2003 lukien; 4,2 miljoonasta 2,4 miljoonaan.
 
Suomen ensimmäinen vertaisverkkojen luvatonta musiikin jakamista koskeva tuomio on vuodelta 2001. Jyväskylän käräjäoikeus tuomitsi 25-vuotiaan opiskelijan tekijänoikeusrikkomuksesta sakkoihin ja maksamaan oikeudenhaltijoille korvauksia yhteensä 32 000 mk. Opiskelija oli kopioinut tekijänoikeuslain vastaisesti tietokoneensa kovalevylle 150 musiikkikappaletta ja jakanut niitä CuteMX-nimisessä ohjelmassa. Kappaletta kohden tekijänoikeuskorvauksen suuruudeksi oikeus määräsi n. 22 €.
 
Grokster-vertaisverkko lopetti marraskuussa 2005 tiedostojenjako-ohjelmansa levittämisen ja ohjelman tukemisen sekä sitoutui maksamaan oikeudenhaltijoille korvauksena 50 miljoonaa dollaria. Myös suosittu WinMX lopetti jo aiemmin p2p-ohjelmistonsa jakamisen
 
Tietoisuudesta ja asenteista tiedostojen jakamiseen
 
Suomalaisista 72 % tietää musiikkitiedostojen jakamisen ilman oikeudenhaltijoiden lupaa olevan laitonta. Laillisena toimintaa piti 11 % ja 17 % vastaajista ei osannut sanoa käsitystään asiasta. Ikäluokassa 15 - 24 tietoisuus toiminnan laittomuudesta oli 81 % (TTVK ry, Taloustutkimus Oy, toukokuu 2005).
 
USA:n ulkopuolella on lähetetty yli 52 miljoonaa valistusviestiä luvatta musiikkia vertaisverkoissa jakaville.
 
Jupiterin mukaan 37 % aktiivisista tiedostojen jakajista Isossa-Britanniassa oli vähentänyt toimintaansa oikeustoimien pelosta (Jupiter UK Music Consumer Survey, maaliskuu 2005)
 
Lähes puolet NPD:n haastattelemista musiikin kuluttajista USA:ssa ilmoitti kiinnijäämisen riskin olevan suurin syy luvattoman tiedostojen jaon lopettamiseen. Vastaajista 40 % kertoi kyllästyneensä p2p-verkkojen mukanaan tuomiin spywareen, adwareen ja viiruksiin. (NPD ”Digital Music Landscape Shifting”, lehdistötiedote kesäkuu 2005)
 
USA:ssa 59 % ihmisistä ilmoitti oikeustoimien vähentävän luvatonta tiedostojen jakamista.
 
Yli puolet Euroopassa (neljä maata mukana) kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että riski mahdollista oikeustoimista ja seurauksista saa ihmiset vähentämään tai lopettamaan luvattoman musiikkitiedostojen jakamisen.
 
Suomalaisista kuluttajista vain 17 % hyväksyy Internetiin luvatta jakoon laitetun musiikin, elokuvien ja tietokonepelien imuroinnin (Taloustutkimus Oy, syyskuu 2004).
 
Kysyttäessä suomalaisilta vertaisverkkojen käyttäjiltä, mikä saisi heidät lopettamaan laittoman toiminnan, 51 % vastaajista ilmoitti vastaukseksi operaattorin toimesta tapahtuvan Internetyhteyden katkaisemisen ja 57 % poliisin puuttumisen asiaan (eironfi.com).
 
Kolmansien osapuolten tutkimukset tiedostojen jakamisen vaikutuksista
 
Arvioidut tappiot levyteollisuudelle jopa 2.1 miljardia dollaria vuonna 2004 (Informa Media Group, syyskuu 2004).
 
BPI:n kaksivuotisen tutkimuksen perusteella musiikkia Internetistä imuroivat ostivat vähemmän musiikkia verrattuna niihin, jotka eivät kopioineet musiikkia Internetistä. Tappioiden määräksi arvioitiin 650 miljoonaa puntaa. http://www.bpi.co.uk/news/legal/news_content_file_918.shtml
 
Kaikki merkittävät riippumattomat tutkimukset (Forrester, Enders, Impact) osoittavat, että luvaton tiedostojen jako vähentää ihmisten levyostoksia. Forresterin tutkimuksen (8/2004) mukaan musiikkia Internetistä imuroineesta 36 % ostaa imuroinnin seurauksena vähemmän äänitteitä kuin aikaisemmin. Vastaavasti vain 10 % ilmoittaa lisänneensä ääniteostojaan imuroinnin seurauksena.
 
Kanadassa 28 % kuluttajista ilmoitti merkittävimmiksi musiikkiostostensa vähentymisen syyksi 12 kuukauden aikana Internetistä imuroinnin, tiedostojen jakamisen ja CD-levyjen yksityisen kopioinnin. Ei-musiikkia Internetissä imuroinneista 52 % oli ostanut musiikkia viimeisen kuukauden aikana verrattuna 35 % musiikkia imuroineeseen. www.cria.ca/www.pollara.ca
 
Lailliset digitaaliset musiikkimarkkinat
 
myynti
 
Yksittäisten kappaleiden downloadmyynti USA:ssa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa nousi yhteensä 180 miljoonaan kappaleeseen vuoden 2005 ensimmäisen puoliskon aikana. Määrä on yli kolminkertainen edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
 
Digitaalisten albumien myynti USA:ssa ylsi 10,9 miljoonaan kappaleeseen vuoden 2005 lokakuun loppuun mennessä. Digitaalinen albumimyynti on USA:ssa jo 2,6 % kokonaismarkkinoista.
 
Musiikin ”subscription” eli ns. tilaajapalveluiden käyttäjämäärä nousi 2,4 miljoonaan asiakkaaseen vuoden 2005 syyskuussa.
 
ÄKT:n arvion mukaan yksittäisten kappaleiden downloadmyynti Suomessa ylittää singlemyynnin vuoden 2005 aikana.
 
tarjonta
 
Eräissä online -musiikkikaupoissa on jo yli 2 miljoonan kappaleen tai 165 000 albumin valikoima
 
Euroopassa toimii yli 190 laillista digitaalista musiikkikauppaa, maailmanlaajuisesti kauppapaikkoja on yhteensä yli 325 Lailliset verkkomusiikkipalvelut toimivat jo 23:ssa Euroopan maassa.
 
iTunes ylitti 500 miljoonan kappaleen myynnin heinäkuussa 2005. Suomessa toimii tällä hetkellä kymmenen laillista digitaalista musiikkikauppaa. Määrän odotetaan kasvavan vielä tämän vuoden aikana.
 
Suomessa toimivat musiikin online-kaupat
 
Biisi.fi osoitteessa http://www.biisi.fi/
iTunes Finland osoitteessa http://www.apple.com/fi/itunes/
Laturi osoitteessa http://www.laturi.fi/
MSN Music Club Finland osoitteessa http://www.msn.fi/viihde/
StreamMan osoitteessa http://www.sonera.fi/streamman/
Pepsi MaxMusic osoitteessa http://www.maxmusic.fi/
NetAnttila osoitteessa http://download.netanttila.com/
Musiikkilataamo osoitteessa http://musiikkilataamo.hs.fi/
IltaSanomat Musiikki osoitteessa http://musiikki.iltasanomat.fi/
CDON.COM osoitteessa http://cdon.com/

Näissä yhteyksissä ei pitäisi käyttää "fakta" sanaa missään muodossa koska mistää faktoista ei todellakaan ole kyse. Varsinkaan jos nämä ns. "faktat" on peräisin alan etujärjestöiltä, kuten suurimmaksi osaksi edellisessä kirjoituksessa on. Mitään yksittäistä syytä, esim. nettikopiointia, on mahdotonta osoittaa yksinään syylliseksi mihinkään äänitemyyntimääräheilahteluihin, todellisiin tai sen paremmin kuin kuviteltuihinkaan, sillä äänitemyynti ei ole mikään muusta viihdeteollisuudesta erillään oleva saareke, jonka kehitykseen vaikutta myös muiden samoista viihde-euroista kilpailevien alojen kilpailu.
 
BTW, ÄKT:n kuukausiraportteja tutkiessa löytyy sellainen mielenkiintoinen tieto, että alkuvuoden CD-myynti oli vielä syyskuun lopussa 1,4% edellisvuotta edellä ja itse syyskuussa myytiin jopa 8% enemmän CD-levyjä kuin edellisenä vuonna, mutta lokakuussa CD-myynti sukelsi 16% edellisvuoteen verrattuna. Näistä "faktoista" joku ÄKT-järjenjuoksulla ja tarkoitushakuisuudella varustettu voisi päätellä että lokauussa paljon esillä ollut ja pääosin levyfirmojen lobbaama tekijänoikeuslakiuudistus on aiheuttanut ennen voimaan tulemistaankin jo monta kertaa suuremman vahingon äänitemyynnille kuin kaikki muut virallista äänitemyyntiä rasittaneet kilpailijat, mm. nettilataus ja kotikopiointi. Loppuvuodesta onkin mielenkiintoista kuulla miten ÄKT ja kumppanit selittävät nämä melkoisen todennäköiset myynnin vähenemiset musiikin kuluttajien toimien seurauksiksi.
 
Noita ÄKT toimittamia lukuja voisi olla mielenkiintoista verrata OECD:n viimekeväiseen pikkasen laaja-alaisempaan digitaalisen musiikin markkinatutkimukseen, jota ainakin itse pidän hieman luotettavampana lähteenä. Ainakaan tässä tutkimuksessa ei kyetty löytämään läheskään yhtä selkeitä yhtäläisyyksiä nettilatauksen ja äänitemyynnin kehityksen välille kuin mitä ÄKT on pystynyt tekemään. Tämä 132 sivuinen tutkimus löytyy osoitteesta:
 
http://www.oecd.org/dataoecd/13/2/34995041.pdf

Näissä yhteyksissä ei pitäisi käyttää "fakta" sanaa missään muodossa koska mistää faktoista ei todellakaan ole kyse.
 
Huomauta siitä ÄKT:lle, kaikki tuo on suoraan heidän tiedotteestaan, myös sana "faktat".
 
Ja onhan niissä lähdeviitteet.
 
Siitä riippumatta mitä mieltä tuossa esitetyistä asioista olet, kyseessä on - kyllä, värittynyt - mutta myös 'virallinen' kanta, se johon esimerkiksi kulttuuriministeri ja oikeuslaitos nojaavat, jos ja kun asiasta on puhetta. Ja sen vuoksi varsin pakollista luettavaa.
 
Ei oikeusistunnossakaan voi sanoa, että: sori, tää asia olis sanottu paljon mukavammin tuon toisen maan laissa. Tajuatko? Jos OECD:n tutkimus on uskottavampi, siitä kannattaa puhua Arto Alaspäälle että asialla on jotain merkitystä.
 
Muta kiitos, otetaan vinkki vastaan. Lisää, olkaa hyvä.

Ootellaan nyt että savu hälvenee, niin mä pistän sitten vasta sen mun miljuunia myyvän uunituoreen levyn markkinoille.

Ei oikeusistunnossakaan voi sanoa, että: sori, tää asia olis sanottu paljon mukavammin tuon toisen maan laissa. Tajuatko?
 
No nyt en todellakaan tajua mitä ajat tällä viittauksella takaa. Ei ÄKT:n sana kai vielä ole sentään laki Suomessa, vai onko?

Ootellaan nyt että savu hälvenee, niin mä pistän sitten vasta sen mun miljuunia myyvän uunituoreen levyn markkinoille.
 
Mä olen jättänyt levyt julkaisematta, ko tällaiset komiteat vaan jahtaa ja säätää.....

Äänitealan tuotoista keskimäärin 15 % sijoitetaan uusien artistien ja musiikin esilletuomiseen - korkeammat tuotekehittelykustannukset kuin useimmilla teollisuuden aloilla ja samaa tasoa kuin lääketeollisuudella.
 
Hyvä prosentti, ei siinä mitään, mut silleen jänskä, et tässä ei mitenkään näy se työ minkä nämä "uudet artistit" tekevät ennen kuin pääsevät esille.
 
Eli oikesti ääniteala ei tee mitään tuotekehitystä. Ainoastaan etsii uutta myytävää.
 
Mut ok, meil on kaikilla tsäänssi !
 
E. Typo

Nii, pitäisikö tuossa lie lukea että menee markkinointiin eikä tuotekehitykseen.
 
Kliiniset lääketutkimukset ovat merkittävä osa innovatiivisen lääketeollisuuden toimintaa. MSD (Merck & Co., Inc.) käytti vuonna 2000 tutkimukseen ja tuotekehitykseen n. 2,3 miljardia dollaria. Tutkimustoiminnan pääpainopistealueet tällä hetkellä ovat verenkiertoelimistön sairaudet, keskushermoston sairaudet, aineenvaihduntasairaudet, astma, osteoporoosi, antibiootit ja rokotteet.
 
"Sony BMG käytti vuonna 2005 5 miljardia dollaria tuotekehitykseen. Pääosin rahat kuluivat mainoksiin sekä tuhoisien kopiosuojausten kehittämiseen. Lopuilla ostettiin olutta."

Nii, pitäisikö tuossa lie lukea markkinointiin eikä tuotekehitykseen.
 
Olis oikeampi. Eikä vertailu esim. lääketeollisuuteen kyllä ole muuta kuin ns. oman hännän nostelua !!

No nyt en todellakaan tajua mitä ajat tällä viittauksella takaa. Ei ÄKT:n sana kai vielä ole sentään laki Suomessa, vai onko?
 
Ei, mutta tuossa esitettyjä lukuja käytetään ensisijaisena lähteenä asioista päätettäessä, se on varmaa.

Ei, mutta tuossa esitettyjä lukuja käytetään ensisijaisena lähteenä asioista päätettäessä, se on varmaa.
 
Öö, ketäähän tässä viedään kuin pässiä narussa?

Öö, ketäähän tässä viedään kuin pässiä narussa?
 
Päättäjiä? Niitä ihmisiä, joita asia koskee mutta ei kiinnosta?
 
Kerro sinä. Minä vain laitoin tuon lehdistötiedotteen tänne, että saatte referenssiä etukäteen siitä, mitä uutisissa kohta sanotaan.

Päättäjiä? Niitä ihmisiä, joita asia koskee mutta ei kiinnosta?
 
Nimenomaan. Erittäin hyvin sanottu.

Eli oikesti ääniteala ei tee mitään tuotekehitystä. Ainoastaan etsii uutta myytävää.

 
Tuotekehittely maksaa. Jos löytyy myytävää ilman kallista tuotekehittelyä niin tottakai firma kuin firma tekee niinkuin sille parhaiten voittoa tuottavaksi tulee.

53 % Internet käyttäjistä on sitä mieltä, että vertaisverkko-ohjelmien operaattoreiden ja omistajien tulisi olla vastuussa ohjelmilla harjoitettavasta piratismista (lähde: US internet research project Pew, maaliskuu 2005).
 
???
 
Mikähän se tuommonen Pew on?
 
Kysyttäessä suomalaisilta vertaisverkkojen käyttäjiltä, mikä saisi heidät lopettamaan laittoman toiminnan, 51 % vastaajista ilmoitti vastaukseksi operaattorin toimesta tapahtuvan Internetyhteyden katkaisemisen...
 
Ja jos ei homma näillä nyt käytettävillä keinolla lopu, niin olisikohan tämä sitten se seuraava ase.
 
Kuinkas kauan muuten se Karpela vielä istuu - pitäiskö pitää vähän hoppua.
 
Edit: Niin, tai eikös se ollutkin sentää jo sitten uuden lain myötä mahdollista. Siis tekijänoikeuden vaatia oikeudelta päätöstä liittymän sulkemisesta.
 
Ps. Aika hauska 'fakta' muuten. Mikä saa sinut lopettamaan nettijakamisen. Vastaus: kun liittymä suljetaan... ?

Ei ÄKT:n sana kai vielä ole sentään laki Suomessa, vai onko?
 
ikävä kyllä opetusministeriö tuntuu ottavan aikalailla kritiikittä ja semmoisenaan vastaan levy-yhtiöiden lobbaamat lainsäädäntöehdotukset yms.
 
muusikoiden kannalta olisi hyvä, että levyteollisuusasiat olisivat KTM:n vastuulla ja tekijänoikeusasiat artistin kannalta OPM:n heiniä - - silloin tulisi esille, että kuka on oikeasti kenenkäkin puolella

Eli oikesti ääniteala ei tee mitään tuotekehitystä. Ainoastaan etsii uutta myytävää.
 
Jokaisen uuden artistin luotsaaminen on levy-yhtiölle tuotekehittelyä.

Tuotekehittely maksaa. Jos löytyy myytävää ilman kallista tuotekehittelyä niin tottakai firma kuin firma tekee niinkuin sille parhaiten voittoa tuottavaksi tulee.
 
Totta, tässä yhteydessä ny vaan tuo termi oli niin sanotusti hassu.

Jokaisen uuden artistin luotsaaminen on levy-yhtiölle tuotekehittelyä.
 
Noniin, saatiin suomenkielestä jupinat aikaan......:-)