Yleistä keskustelua musiikista ›

Tulipa tuossa mieleeni yhtenä päivänä katsellessani vanhojen rock-yhtyeiden elämänkertoja netissä ne kaikki uskomukset ja myytit mitä niistä on aikanaan kehitelty ja luotu. Led Zeppelin, Kiss, Rolling Stones, Black Sabbath jne, kaikkiin näihin yhtyeisiin ja niiden jäseniin liittyi aikanaan kaikenlaisia uskomuksia ja niitä ympäröi sellainen mystiikka että ne myytit (tai ainakin osa niistä) elävät edelleen.
 
Mieleeni tulikin, että miten on nykybändien laita? Onko nykyajan rock- ja pop-yhtyeiden ympärillä minkäänlaista mystiikkaa? Ovatko nykyajan huippubändit liian tavanomaisen oloisia, että niistä voisi kehitellä uskomuksia tai myyttejä? Ottaisiko kukaan tosissaan jos esim. jonkun Franz Ferdinandin jäsenistä huhuttaisiin olevan okkultismiin kallellaan, kuten Jimmy Page tarinoiden mukaan 70-luvulla?

Mansonin Marilyn, jos ei nyt mystinen tai okkultismiin päin, niin muuten himmeä jätkä, tuli mieleen kun kerran kysyit :)

Tota juttua vaivaa se että se on tehty jo ja se on menettänyt shokkiarvonsa. Jos uutta sisältöä tuommoiseen ei oo tarjolla niin eipä se oikein tee vaikutusta.
 
Ehkä se Norjametalliosasto meni riittävän pitkälle näissä pelleilyissä jo aikoinaan.

Joo Toolissa on kieltämättä vähän mystiikkaa vaikkapa Zeppelinin malliin.Toisaalta kaikki "shokkiarvo" vaikkapa pimeyden voimien kanssa puuhastelulta sinällään on mennyt. Eikös kaikki ole jo suurinpiirtein kokeiltu?

The White Stripes! Jack Whitestahan piti alunperin tulla pappi ja Get Behind Me Satan -kiertueella lavalla oli jos jokunenkin pyhimyspatsas ja miehellä kaulassa uskonnollinen amuletti poikineen. Voisin hyvin uskoa että herralla on kiinnostusta magiaan.

Kyllä mitä ihmeellisimpiä höyrypäitä nykyäänkin löytyy. Esimerkkinä vaikka Daniel Johnston:
 
http://www.hihowareyou.com/
 
Saattaa tietenkin olla, että psykedeelisillä huumeilla oli loistonsa päivinä osansa poppareiden uskomuksiin.

On nykybändeissä ainakin se mystistä, että miksi suurin osa niistä on nii huonoja.

Oli hieman aiheen sivusta juttua erään pitkän linjan metallibändin basistin kanssa, ehkä se hieman selittää tätäkin. Hän totesi, että kun hän oli teini-ikäinen, oli ihan pirun kova juttu jos fanikirjeeseen tuli vastaus, edes levy-yhtiön geneerinen kiitoskirje. Sitä esiteltiin koko kaveriporukalle, koska se oli lähin kontakti idoleihin. Heistä kuuli ainoastaan huhuja tai sen, mitä lehdissä luki (mikä oli metallibändien kohdalla hyvin vähän, etenkin Suomessa).
 
Nykyään homma taas on ihan eri, kun bändillä kuin bändillä on jatkuvasti päivitettävät nettisivut ja monilla jopa jonkinlainen Q&A -palsta, johon vastataan päivässä, parissa.
 
Onhan se vaikea keksiä myyttejä henkilöstä, josta saa oikeaa tietoa liki reaaliajassa.

Näin puolihuolimattomasti lonkalta tulee mieleen muutama tyyppi ja bändi:
 
Mike Patton ---
Mystinen sekopää ja modernin rockin nero, jonka mystiset työtavat ovat askarruttaneet jo vuosia.
 
Outcast ---
Mystiset hip hopin uudistajat ja cross-over-hörhöt. Tietääkö kukaan muka Andre3000:sta muuta kuin että hänellä on lapsi mystisen Erykah Badun kanssa?
 
System Of A Down ---
Mystinen armenialais-amerikkalaisten pojankölvien popin kanssa flirttaileva proge-hc-bändi, joka näyttää saaneen vähintään puoli maailmaa polvilleen.
 
Eels ---
E, tuo popin mystinen surullisen hahmon ritari. Jossain naapurinpojan ja Unabomberin välimaastossa, vähintään.
 
Billy Corgan ---
Mystisen vittumainen kontrollifriikki joka jääräpäisesti jatkaa oman musiikillisen agendansa toteuttamista, kiinnosti se ketään tai ei.
 
Josh Homme ---
Mystinen Josh Homme järjestää kavereilleen mystisen huuruisia aavikkojameja ja tuntuu tuntevan "vähän niinku kaikki". Perusti aikoinaan mystisen Kyussin, nykyään jatkaa toimintaansa mystisissä bändeissä QOTSA ja Eagles Of Death Metal.
 
Les Claypool ---
Mystinen bassoepäjumala, jolle on Josh Hommen tavoin luotu yliluonnollinen kyky tuntea koko fucking rockbisneksen kovat jätkät. Osaa kuulemma soittaa myös bassoa mystisellä tavalla.
 
Devin Townsend ---
Mystinen huippulahjakkuus, monitaituri ja modernin metallin messiaaninen hahmo. Miehen työskentelystä kerrotaan hurjia tarinoita, joista useampi tuntuu pitävän kutinsa.
 
Mystistä, eikö totta?

On nykybändeissä ainakin se mystistä, että miksi suurin osa niistä on nii huonoja.
 
Niinno. Samaa voisi kysyä ihan vaikka niistä vanhoistakin bändeistä, mun mielestä.

Devin Townsend ---
Mystinen huippulahjakkuus, monitaituri ja modernin metallin messiaaninen hahmo. Miehen työskentelystä kerrotaan hurjia tarinoita, joista useampi tuntuu pitävän kutinsa.
 
Kellarit, mielisairaalat, hermoromahdukset, bipolaarisyndroomat, psykoosilääkkeet... tai välillä ehk niiden lääkkeiden puute

Nykyään ei enään mikään ole mystistä tai shokeeraa. Ellei sitten joku pipohevi-Slipknot tai The Berzerker.

Oli hieman aiheen sivusta juttua erään pitkän linjan metallibändin basistin kanssa, ehkä se hieman selittää tätäkin. Hän totesi, että kun hän oli teini-ikäinen, oli ihan pirun kova juttu jos fanikirjeeseen tuli vastaus, edes levy-yhtiön geneerinen kiitoskirje. Sitä esiteltiin koko kaveriporukalle, koska se oli lähin kontakti idoleihin. Heistä kuuli ainoastaan huhuja tai sen, mitä lehdissä luki (mikä oli metallibändien kohdalla hyvin vähän, etenkin Suomessa).
 
Nykyään homma taas on ihan eri, kun bändillä kuin bändillä on jatkuvasti päivitettävät nettisivut ja monilla jopa jonkinlainen Q&A -palsta, johon vastataan päivässä, parissa.
 
Onhan se vaikea keksiä myyttejä henkilöstä, josta saa oikeaa tietoa liki reaaliajassa.
 
Juuri tämä on yksi niistä syistä. Eli internetillä on myös huonoja puolia bänditoiminnassa, vaikka onkin nykypäivänä lähes välttämätön. Joitakin ihan koviakin bändejä on silti varsinkin undergroundmetallissa, mitkä eivät nettisivuja perusta.