Yleistä keskustelua musiikista ›

Hesarin kulttuurisivulla C3 kysellään ARS 06 näyttelyn Joutsenlampi -tilateoksen käytettämistä Eläinmuseosta lainatuista täytetyistä lumilampaista + Jota Castron valokuvia sisältävistä teoksista Valtion taidemuseon lakimies Tuula Hämäläiseltä. Lainauksia vastauksista:
 
"Perusasiat eivät ole muuttuneet. Taiteilijalla on oikeus lainata muita teoksia, kun tuloksena on uusi, itsenäinen taideteos"
 
(Castron teoksen valokuvien käytöstä): " Se on mielestäni selvä tapaus, vapaa muunnelma ja uusi teos. Lainaaminen on sallittua"
 
"Vaikka täytetyt lumilampaat ylittäisivätkin teoskynnyksen lainaus ei silti rikkoisi tekijänoikeuslakia, koska eläimet ovat osana uutta taideteosta"
 
Kiasman johtaja Tuula Karjalainen:
 
"Tilanne ei ole uusi, suuri osa nykytaiteesta perustuu siihen, ettäkootaan uusia kokonaisuuksia lainatuista asioista".
 
- - -
 
siis: miksi ei saisi käyttää samplattua musiikkia uusien kokonaisuuksien tekemisessä ?? mikä musiikin erottaa muusta taiteesta - - levybisnes??
 
Tiukat tekijänoikeustulkinnat rajoittavat vakavasti muusikoiden/taiteilijoiden ilmaisuvapautta kieltämällä kokonaisen musiikkityylin/tyylien olemassaolon. Musiikki on laji, jossa on tekijänoikeusmielessä jämähdetty jonnekin 1800-luvulle.
 
vrt. esim. nykymusiikissa hip-hop, joka kehittyi levyjen miksaamisesta äänikollaaseiksi - - ja kuten tunnettua ei hip-hop ole rokun mielestä musiikkia lainkaan ;-)
 
- - -
edit:
 
tekijänoikeuslain 5§: 5 §. Sillä, joka yhdistämällä teoksia tai teosten osia on aikaansaanut kirjallisen tai taiteellisen kokoomateoksen, on siihen tekijänoikeus, mutta hänen oikeutensa ei rajoita oikeutta ensiksi mainittuihin teoksiin.

 
siis: miksi ei saisi käyttää samplattua musiikkia uusien kokonaisuuksien tekemisessä ?? mikä musiikin erottaa muusta taiteesta - - levybisnes??
 
No vaikka se että edunsaajia teoksen takana saattaa olla enemmän kuin yksi.

No vaikka se että edunsaajia teoksen takana saattaa olla enemmän kuin yksi.
 
tekijänoikeuslaissa ei tuollaisesta puhuta mitään

Tekijänoikeuslain 22 §:n mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.
 
Tämänkin suhteen rajankäyntiä voidaan harrastaa. Onko sämple sitaatti? Jos on, on kysyttävä mitä on hyvän tavan mukainen lainaaminen ja mikä on tarkoituksen edellyttämä laajuus?

tekijänoikeuslaissa ei tuollaisesta puhuta mitään
 
Tekijänoikeuslain 6 §:n mukaan jos kaksi tai useammat ovat yhdessä luoneet teoksen heidän osuuksiensa muodostamatta itsenäisiä teoksia, on tekijänoikeus heillä yhteisesti.
 
Tekijänoikeuslain 5 §:n mukaan sillä, joka yhdistämällä teoksia tai teosten osia on aikaansaanut ...taiteellisen kokoomateoksen, on siihen tekijänoikeus, mutta hänen oikeutensa ei rajoita oikeutta ensiksi mainittuihin teoksiin.

mikä musiikin erottaa muusta taiteesta - - levybisnes??
 
Nyt luulen oivaltaneeni, mistä on kysymys. Teosta sinänsä saa lainata, kollaaseja valmistaa ja niin edelleen edellä mainittujen säännösten rajoissa.
 
Musiikin osalta ero tulee tekijänoikeuslain 5 luvussa käsiteltyistä tekijänoikeuden lähioikeuksista, joissa rajoittavina tekijöinä ovat esittävien taiteilijoiden oikeudet ja tuottajan oikeudet.
 
Tekijänoikeuslain 45 §:n 1 momentin mukaan ... teoksen esitystä ei esittävän taiteilijan suostumuksetta saa:
1) tallentaa laitteelle, jonka avulla esitys voidaan toisintaa;
2) saattaa yleisön saataviin radion tai television välityksellä taikka suoraan siirtämällä.
 
Tekijänoikeuslain46 1 momentin mukaan ...tallennettu ääntä, ei tuottajan suostumuksetta saa, ennen kuin 50 vuotta on kulunut tallentamisvuodesta:
1) siirtää laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa;
2) esittää julkisesti
 
Näitä oikeuksia sitaattioikeus ei koske, koska esitys ei ole teos (vaan teoksen esittämistä), ja tallennettua ääntä koskee mainittu rajoitus. Toisin sanoen, voit lainata Jimmy Pagen riffinpätkää hyvän tavan rajoissa, mutta et saa käyttää Pagen soittoa ilman hänen lupaansa.
 
Tässä tapauksessa Teosto lienee viaton, vapaan sämpläyksen kannattaja voi kohdistaa antipatiansa Gramexiin ja ÄKT:hen.

Nyt luulen oivaltaneeni, mistä on kysymys. Teosta sinänsä saa lainata, kollaaseja valmistaa ja niin edelleen edellä mainittujen säännösten rajoissa.
 
Musiikin osalta ero tulee tekijänoikeuslain 5 luvussa käsiteltyistä tekijänoikeuden lähioikeuksista, joissa rajoittavina tekijöinä ovat esittävien taiteilijoiden oikeudet ja tuottajan oikeudet.
 
Tekijänoikeuslain 45 §:n 1 momentin mukaan ... teoksen esitystä ei esittävän taiteilijan suostumuksetta saa:
1) tallentaa laitteelle, jonka avulla esitys voidaan toisintaa;
2) saattaa yleisön saataviin radion tai television välityksellä taikka suoraan siirtämällä.
 
Tekijänoikeuslain46 1 momentin mukaan ...tallennettu ääntä, ei tuottajan suostumuksetta saa, ennen kuin 50 vuotta on kulunut tallentamisvuodesta:
1) siirtää laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa;
2) esittää julkisesti
 
Näitä oikeuksia sitaattioikeus ei koske, koska esitys ei ole teos (vaan teoksen esittämistä), ja tallennettua ääntä koskee mainittu rajoitus. Toisin sanoen, voit lainata Jimmy Pagen riffinpätkää hyvän tavan rajoissa, mutta et saa käyttää Pagen soittoa ilman hänen lupaansa.
 
Tässä tapauksessa Teosto lienee viaton, vapaan sämpläyksen kannattaja voi kohdistaa antipatiansa Gramexiin ja ÄKT:hen.
 
loppujen lopuksi tuossa on (?) kyse siitä, että säveltäjän tms. tekijänoikeutta laajennetaan koskemaan tuottajan/esittäjän tekijänoikeudeksi
 
5§ ei erityisesti ota kantaa, että mitä tekijänoikeutta voidaan "ohittaa" lainauksessa/kollaasissa tms.
 
nykymusiikin osalta on varsin vaikea sanoa, että mikä on sitä teosta: melodia, harmonia, soundi, esitys - - kaikki osaltaan, mutta mikään ei yksin
 
- - samplausta käyttävä musiikki eroaa juuri esim. rokista (joka perustuu melodiaan ja sointukulkuun ) sillä, että esim. rockmusiikkikappaleesta otetaan elementtejä, joita käytetään uuden erilaisella estetiikalla (esim. soundikuva, äänikollaasi) orperoivan musiikin tekoon

loppujen lopuksi tuossa on (?) kyse siitä, että säveltäjän tms. tekijänoikeutta laajennetaan koskemaan tuottajan/esittäjän tekijänoikeudeksi
 
Tässä suhteessahan esittäjän ja tuottajan oikeus on vahvempi kuin tekijänoikeus: sitaattioikeus on poikkeus teoksen tekijän ekslusiivisesta määrysoikeudesta, mutta sitaattioikeustta ei ole ulotettu esityksen siteeraamiseen.
 
Yleisesti ottaen esittäjän oikeus ei ole tekijänoikeutta laajempi, se on erilainen. Ja on hyvä muistaa, ettei näiden lähioikeuksien haltiojiden oikeuksia ole tässä tekijänoikeuslain uudistuksessa radikaalisti muutettu tai laajennettu.

Tässä suhteessahan esittäjän ja tuottajan oikeus on vahvempi kuin tekijänoikeus: sitaattioikeus on poikkeus teoksen tekijän ekslusiivisesta määrysoikeudesta, mutta sitaattioikeustta ei ole ulotettu esityksen siteeraamiseen.
 
... voipi noin... vaikka yksiselitteisesti asiaa ei siitä voikaan noin lukea
 
- eipä silti - en lähtisi omien tulkintojeni varassa "samplausoikeuden" rajoja hakemaan vaikka kaikenlaisia "remixejä" onkin tullut tehtyä ;-)
 
- lähinnä tässä on kiinnostanut juuri tämä, että mihin nimenomaa käytännössä ollut "ehdoton samplauskielto" perustuu vs. tekijänoikeuslain 5§.
 
Yleisesti ottaen esittäjän oikeus ei ole tekijänoikeutta laajempi, se on erilainen.
 
toisaalta: eipä alkuperäistä tekijänoikeuslakia kirjoitettaessa ole äänisamplausta ajateltukaan kun ko. käsite ei silloin ole ollut edes olemassa
 
mikäli voittaisi 6 milj. euroa lotossa niin voisi palkata juristin tuota tarkastelemaan ...

http://www.low-life.fsnet.co.uk/copyright/index.htm
 
pitääpä tsekata - pikavilkaisulla mm. chp 7 mielenkiintoinen
... pitää keskittyä töihin taas...

Tämä on kiintoisa aihe, josta riittää pohdittavaa varmaan tuomiopäivään saakka...ja lopullinen vastauskin taitaa tulla vasta silloin, ehkä.
 
"Perusasiat eivät ole muuttuneet. Taiteilijalla on oikeus lainata muita teoksia, kun tuloksena on uusi, itsenäinen taideteos"
 
Veteen piirretty viiva. Esim. hiphop-kulttuurihan perustuu tähän "lainaamiseen". Mutta takana tuntuvat olevan ne ajat jolloin kyseisen musiikin alueella oikeasti tehtiin jotain uutta ja mullistavaa. Neljä tahtia jonkun muun keksimää hyvää biittiä riittänee tämän päivän hopparituottajalle siihen, että voi kutsua räpin taustaträkkiä "omaksi sävellyksekseen". Väitän että Suomessakin on viimeisen kymmenen vuoden aikana tienattu ihan kivoja teostotuloja biiseillä, joiden teoskynnys ei oikeasti ylittyisi, mikäli asiaa ryhdyttäisiin tarkastelemaan. Musiikissahan pelkkä teksti ei yksin täytä teoksen kriteeriä, ja jos sävellyspuoli on oikeasti jonkun muun, kuin mitä ilmoituksessa lukee, niin... Mutta hiphopin estetiikkaan ja moraaliin ilmeisesti kuuluu tuollainen "löytäjä saa pitää"-ajattelu. Frank Zappa muotoili asian jotakuinkin näin: "If you can't make your art without stealing somebody else's art, go fuck yourself."
 
Toisaalta on pakko myöntää, että sampleille perustuvilla biiseillä on myös saatu aikaan ihan varteenotettavaa musiikkia. Enkä tarkoita Robbie Williamsin "Millenniumia" tai Madonnan "Hung Upia"...
 
Loppujen lopuksi hommaan vaikuttaa ainakin seuraavat parametrit: Taidot, tyylitaju ja paljonko on pelimerkkejä käytössä. Eli samat asiat kuin musiikinteossa muutenkin. (Eipä tämäkään pohdinta aiheeseen paljon lisää antanut...)