Yleistä keskustelua musiikista ›

Kokosävelasteikosta löysin nopeasti parikin ketjua. Toisessa niistä oli sivumaininta asteikoista, jotka menevät eri oktaaveissa eri ääniin.
Minua ovat ruvenneet kiinnostamaan mielenkiintoiset asteikot. dim-asteikko on jännä, ja lisäpontta se sai, kun tajusin, että sitähän voi käyttää rock n' roll musiikissa vallan toimivastikin; käsittääkseni Velvet Revolverin mainio alkuriffi menee näihin ääniin. *
Rupesin sitten miettimään, että kun kokosävelasteikko menee seitsemään ääneen oktaavissa, (kaikkien sävelten ollessa kokosävelaskeleen etäisyydellä toisistaan), ja dim-asteikko peräti yhdeksään ääneen oktaavissa (kun intervallirakenne menee kokosävelaskel-puolisävelaskel -toistolla), tavallisten diatonisten asteikkojen mennessä länsimaisille poppareille niin tuttuun kahdeksaan säveleen oktaavissa.
Mietiskelin sitten, että kuinka, täysin epämusikaalisiin seikkoihin ryhtyen, sävelten määrää saisi laskettua tai nostettua oktaavin rajoissa, tehden synteettisiä asteikoita? Varmasti joku näitä joskus on kehitellyt ja nimennyt hienoin nimin, mutta minä en niihin onneksi ole vielä törmännyt, ja voin hetken kokea keksimisen riemua.
Kymmeneen säveleen pääsin kuvittelemalla asteikon, jossa on kolme säveltä kromaattisesti, joiden jälkeen kokosävelaskeleen hyppy. Se kuulosti melkein järkevältä hetken aikaa, ja oikein jäsenneltynä. Esim. E:stä niin, että e-gb-g-g#-bb-h-h#-db-d-d# Millähän nimellä tällaista asteikkoa kutsutaan, vai onko se liian tekotaiteellinen edes avantgardisteille? :) Kuuteen laskiessani, tajusin pentatonisen menevän siihen jo valmiiksi, joten mitä sitä suotta. Mollitersseittäin sai viiteen, jne, mutta se menee jo vähän väkertämiseksi.
Sellainen tylsä Slash-Pentatoninen on muuten rietas asteikko, kun siinä ei tule tritonuksia, vaikka kuinka yrittäisi. Tritonukset ovat kuitenkin harmonian sitruunapippuri.
 
*Ja tuosta Slitherin mahdollisestä dimiydestä. Miettiessäni asiaa, tajusin, että jos dim menee kokosävelaskel-puolisävelaskel -kierrolla, Slitherin asteikko menee puolisävelaskel-kokosävelaskel -kierrolla. Eli sama ikäänkuin käännettynä. Muuttaako tämä asiaa mitenkään? Asteikon nimitystä?

En nyt tiedä osuuko yhtään aiheeseen, mutta Miksolyydinen ja Doorinen asteikko on mielenkiintosia, ja niillä on kiva improta.

*Ja tuosta Slitherin mahdollisestä dimiydestä. Miettiessäni asiaa, tajusin, että jos dim menee kokosävelaskel-puolisävelaskel -kierrolla, Slitherin asteikko menee puolisävelaskel-kokosävelaskel -kierrolla. Eli sama ikäänkuin käännettynä. Muuttaako tämä asiaa mitenkään? Asteikon nimitystä?
 
Tämä asteikko on dominantti-dimi.

Miksolyydinen ja Doorinen asteikko on mielenkiintosia, ja niillä on kiva improta.
 
Ne tosin ovat kaikkea muuta kuin merkillisiä.

ööö... Kromaattisessa asteikossa on 12 ääntä, ja sittenhän oktaavin voi jakaa vaikka tuhanteen osaan niin halutessaan. Itseasiassahan sen voi jakaa äärettömään määrään erisuuruisia intervalleja. Pitää vaan tietää mitä haluaa ja soittaa se. Onnistuu parhaiten soittimilla, joissa ei oo määritelty niin tarkkaan, mitä ääniä siitä saa, esimerkiksi nauhattomilla kielisoittimilla, kuten viululla.
 
Ohan noita vaikka mitä asteikoita käytetty, eri puolella maailmaa erilaisia. Länkkärimusassa periaatteessa toi 12 on aika maksimi, mutta ohan tietty kovempaakin kamaa tehty. Sit jos ajattelee sellasia viisujä, joissa melodia on jatkuvaa glissandoa, voidaan miettiä, että eikös siinä suhistella läpi aikamoisen määrän eri ääniä.
 
Joonas.

En nyt tiedä osuuko yhtään aiheeseen, mutta Miksolyydinen ja Doorinen asteikko on mielenkiintosia, ja niillä on kiva improta.
 
miten nuo menee?

miten nuo menee?
 
Jos ajattelet C-duurin säveliä (pianon valkoisia koskettimia) niin Doorinen alkaa D:stä ja Miksolyydinen G:stä. Tuolla "Teoria ja Säveltäminen"-palstalla on noista varmasti paljon lisää tietoa...

miten nuo menee?
 
http://www.uta.fi/mute/ast01.htm
Tuolta löytyy tietoa asteikoista esimerkkien kanssa selitettynä.

En nyt tiedä osuuko yhtään aiheeseen, mutta Miksolyydinen ja Doorinen asteikko on mielenkiintosia, ja niillä on kiva improta.
 
Mä en ole kyllä perinteisesti pitänyt noita minään, niitä kun tulee soitettua vähän niin kuin vahingossa.

Enigmaattinen asteikko. Neopolitan, Hungarian Gypsy Scale yms... Kakki noista kyllä aivan kakan kuuloisia. Mielummin pysyn turvallisessa Blues-asteikossa, mutta jos kavereille pitää elvistellä...

Yliluonnollinen E#-molli on paras, seuraavaksi tulee enharmoninen G#-molli. :D

Jos ajattelet C-duurin säveliä (pianon valkoisia koskettimia) niin Doorinen alkaa D:stä ja Miksolyydinen G:stä. Tuolla "Teoria ja Säveltäminen"-palstalla on noista varmasti paljon lisää tietoa...
 
Nämä on selitetty aika memmetin hyvin Ralph Denyerin Suuressa Kitarakirjassa.
Ei muuta kuin kirjastoon.

Nämä on selitetty aika memmetin hyvin Ralph Denyerin Suuressa Kitarakirjassa.
Ei muuta kuin kirjastoon.
 
No oli se aika hemmetin hyvin selitetty tuossa minunkin kirjoituksessa! :)

Ihmettelin pitkään, että onko kirjoitukseni poistettu. Sitten huomasin, että se meni vahingossa yleistä-palstalle, kun piti mennä teoriapuolelle. Jawohl.
Voisin ruveta erikoisuudentavoittelijaksi, ja tehdä biisin vaikkapa Dbb-duurissa.
 
-Jemo

Yliluonnollinen E#-molli on paras, seuraavaksi tulee enharmoninen G#-molli. :D
Kokeilkaa disharmonista mollia.

Yliluonnollinen E#-molli on paras, seuraavaksi tulee enharmoninen G#-molli. :D
Kokeilkaa disharmonista mollia.
 
Ja vedetään jeesus-mollissa....

G#MajAb

No oli se aika hemmetin hyvin selitetty tuossa minunkin kirjoituksessa! :)
 
Niin, ajatteles, eikä kreikkalaisilla edes ollut pianoa. Silti keksivät että nää dooriset, fryygiset, miksolyydoset sun muut perusasteikot ovat vain valkoisia koskettimia peräkkäin, milloin mistäkin nuotista alkaen.
 
Siksi kreikkalaiset eivät laulaneet bluesia pelloilla, ja siksi että olivat vapaita miehiä.
 
Tahtoisin kuitenkin muistuttaa, että peräkkäiset sävelet ovat musiikkia ja nimet ovat vain nimiä. On mun mielestäni vähän perse edellä puuhun kiipeämistä, jos aloittaa miettimällä jonkin moodin nimen ja sitten vasta ne nuotit, kun oikeasti pitäisi kuulla millaiset sävelet sopivat peräkkäin ja sitten antaa tälle kokonaisuudelle nimi.

Niin, ajatteles, eikä kreikkalaisilla edes ollut pianoa. Silti keksivät että nää dooriset, fryygiset, miksolyydoset sun muut perusasteikot
 
Tajusinpas tuon vasta tänään koulussa kun historian tunnilla puhuttiin kreikkalaisista pylväs tyyleistä ja siellä joukossa oli mm. Doorinen tyyli ja Jooninen(ioninen) Tyyli.
 
Itse asiaan... Huomasin, että tuolta Guitar roosta löytyy vaikka kuinka erikoisia asteikkoja. Siis todella hämäriä.

Ite tykkään Spanish Gypsy -asteikosta. Mukavan kuullonen