Yleistä keskustelua musiikista ›

Mitäpä te olette mieltä jos levystä julkaistaan eri versioita, esim "limited first edition" ja kenties ulkomaille jokin erityispainos jossa on bonus kappaleita jne.
 
Pistää kunnolla vihaksi. Entäpä jos en ole ollut tietoinen koko yhtyeestä kun tuollainen limited ensipainos on julkaistu? Miksi pitää alkaa etsimään siksi jostain netistä harvinaista kappaletta että vaikka en asu jollain tietyllä maantieteellisellä markkina-alueella?
 
Laittakaa ne kappaleet yhdelle levylle ja julkaistaa se sellaisenaan. Jos jotain bonuksia on pakko laittaa markkinointisyistä niin vaikka joku liveveto jostain coverista?
 
Menee melkein mielenkiinto koko yhtyeeseen kun saa CD levyjen hankkimisen lisäksi metsästää jotain harvinaisuuksia ihan ihme paikoista. Ei tee mieli ostaa levyä kun tietää että sieltä puuttuu jokin kappale.
 
Ärsyttävää. Todella.

Mua ei ärsytä yhtään, mutta en toisaalta kuluta sellaista musaa, jossa tuollaista tapahtuu. Mua tosin huvittaa hitokseen sellainen, että joku maksaa enemmän levystä, että saa sen tietyn värisenä. Ihan typerää. Musta on aina paras.

Henri Henri Olavi: Mua ei ärsytä yhtään, mutta en toisaalta kuluta sellaista musaa, jossa tuollaista tapahtuu.
 
Koskeeko tämä jotain tiettyjä genrejä tai muuta vastaavaa erityisesti?

Jester44: Koskeeko tämä jotain tiettyjä genrejä tai muuta vastaavaa erityisesti?
 
En tiedä, mutta mitä olen kavereiden jutuista kuullut ja levyjä niiden hyllyissä nähnyt, niin ainakin sellaiseen hieman mainstreamimman metallin parissa tämä tuntuu olevan yleistä. Itse en sitä genreä kuuntele ollenkaan.

Moi.
 
Jester44: Mitäpä te olette mieltä jos levystä julkaistaan eri versioita, esim "limited first edition" ja kenties ulkomaille jokin erityispainos jossa on bonus kappaleita jne.
 
Pistää kunnolla vihaksi. Entäpä jos en ole ollut tietoinen koko yhtyeestä kun tuollainen limited ensipainos on julkaistu? Miksi pitää alkaa etsimään siksi jostain netistä harvinaista kappaletta että vaikka en asu jollain tietyllä maantieteellisellä markkina-alueella?
 
Laittakaa ne kappaleet yhdelle levylle ja julkaistaa se sellaisenaan. Jos jotain bonuksia on pakko laittaa markkinointisyistä niin vaikka joku liveveto jostain coverista?
 
Menee melkein mielenkiinto koko yhtyeeseen kun saa CD levyjen hankkimisen lisäksi metsästää jotain harvinaisuuksia ihan ihme paikoista. Ei tee mieli ostaa levyä kun tietää että sieltä puuttuu jokin kappale.
 
Ärsyttävää. Todella.
 
Kuka mistäkin syttyy.
 
Mulle moisilla seikoilla ei ole koskaan ollut mitään merkitystä.
Tosin vakavin levyjenkeräilykauteni osui Anttilan Castle Classics-aikaan, joten valtaosa "harvinaisuuksistakin" on pitkälti vain niiden uusintapainoksia.
Vuisikymmenten varrella sitten on tullut hankittua joistain tietyistä levyistä alkuperäispainoksiakin, mutta varsin vähän on noitakin kertynyt.
 
Vaikkeivät tietenkään ensimmäisiä olleet, suuremmassa ja systemaattisemmassa mittakaavassa tuon tosifanien erottelemisen tusinafaneista taisi aloitta Kiss 70-luvun puolen välin tienoilla, eli puhtaasti kapitalismivetoinen markkinointikikkahan tuo oli.
 
Nykyään kun 99,999% etäisestikin mielenkiintoisesta materiaalista löytyy tavalla tai toisella netistä, on asia kokolailla merkityksetön.
Ellei halua olla OIKEA TOSIFANI ja hankkia jostain tietystä biisistä tietyltä artistilta fyysistä savikiekkoa, vinyylilevyä tai kelanauhaa... :D.
 
T:Samuli

basisti1971:
Nykyään kun 99,999% etäisestikin mielenkiintoisesta materiaalista löytyy tavalla tai toisella netistä, on asia kokolailla merkityksetön.
Ellei halua olla OIKEA TOSIFANI ja hankkia jostain tietystä biisistä tietyltä artistilta fyysistä savikiekkoa, vinyylilevyä tai kelanauhaa... :D.

 
Juu, turha näistä on stressiä ottaa. Vaikkakin se olisi toivottavaa, että teoksella on selkeät ja vuotamattomat rajat. Eli ne kelanauhan pätkät, jotka on aikanaan tuottaja saksinut pois, saisivat pysyä siellä roskapöntössä.
 
Aikana ennen nykymuotoista nettiä ja suoratoistopalveluita, noilla bootlegeillä oli jotain arvoa. Tosin siinäkin se itse äänitteen metsästäminen oli hohdokkaampaa kuin se tuote. Nykyään aika yhdentekevää jos alkuperäisten albumiraitojen perään on lyöty 12-minuuttinen diudiu-jami.

Aikoinaan kun CMX:n Talvikuningas ilmestyi, pettymys oli melkoinen. Etukäteen hehkutettu, poikkeuksellisen kalliilla hinnalla myyty, sinänsä ihan kohtalainen levy kera pahvilaatikon värikkäine vihkoineen ei oikein vastannut silloisia odotuksia. Alkuun myyntiin tuli numeroitu 8000 kpl painos ja ainakin itse olin käsityksessä, ettei muuta tule, mutta tulihan se kansanpainos hiukan myöhemmin. Jälkimmäinen olisi riittänyt minulle hyvin.
 
https://www.soundi.fi/levyarviot/cmx-talvikuningas/
 
Tuon episodin jälkeen olen suhtautunut suurella varauksella kaikenlaisiin erikoispainoksiin ja selvittänyt ennen hankkimista, mitä oikeasti erikoista ne tarjoavat suhteessa korkeampaan hintaansa.

Pekka Pohjolan cd-levytkin tuntuvat olevan rankasti rajoitettua.

Prophet: Pekka Pohjolan cd-levytkin tuntuvat olevan rankasti rajoitettua.
 
En ymmärrä tätä. Oliko tuo vitsi? Itse juuri myin Pohjolan "Pihkasilmä kaarnakorva" ja "Harakka Bialoipokku" CD:t.

Täähän on aika vanha ilmiö ja ymmärrän kyllä ärsytyyn. Pari kertaa olen hairahtanut tilaamaan jonku extra limited kirsikan punaisen ja karkin tuoksuisen tms. vinyylin. Mutta aavistuksen neuroottisena ihmisenä välillä tosiaan tuskastuttaa tollaset ylenmääräiset vaihtoehdot ja biisien pihistely tai sijoittelu sinne tänne. Kerralla kaikki samoihin kansiin ja bäng bäng kiitos.
 
Pitkään olen ihmetellyt, kun The Living Endin Shift-cd:tä ei saa Suomeen muuten kuin importtina, 36 €. Samoin saman orkan End is just the beginning repeatingiä ei koskaan julkaistu Suomessa eikä ole tukussa edes importtia. Ihme homma varsinkin siis siksi, kun bändin kuusi muuta levyä on ollut saatavilla Suomessa. Pitänee sitten joskus tilata ebaysta tai suoraan Australiasta.

Henri Henri Olavi: En ymmärrä tätä. Oliko tuo vitsi? Itse juuri myin Pohjolan "Pihkasilmä kaarnakorva" ja "Harakka Bialoipokku" CD:t.
 
Jotkut niistä tuntuvat olevan kovin vaikeasti löydettävissä.

Prophet: Jotkut niistä tuntuvat olevan kovin vaikeasti löydettävissä.
 
Joo, mutta se johtunee siitä, että niistä on tehty vain se yksi painos. Ei siis ole erikoispainosähkyä spessubiiseineen joka maanosalle.

CD-levyissä oli vielä sekin aspekti, että vain "compact disc" -merkinnällä varustettu levy on oikea CD-levy. Ne missä ei tuota merkintää ollut, olivat jotain sekundalaatua, mikä ei välttämättä soi autosoittimessa tai tietokoneella.

Onhan monissa noissa silkka rahastus motiivina. Itse olen ostanut mm. NIN:n Ghosts-paketin numeroituna painoksena. Paketissa levy CD:nä, Blue Rayna, painavina vinyyleinä + moniraoitoina. Lisäksi moniradoista löytyi kaksi biisiä, joita ei muualla ole. Joutu miksaa ite ;-). Ja taämän lisäksi hieno grafiikkavihkonen ja pari hienoa vedosta, komeat boksit ja valtavan hyvä fiilis.
 
Ja on mulla Frank Marinon live-DVD-paketti nimmarilla, jossa mukana kirja. Tätä ei tosin muuna versiona saakaan (okei, ilman nimmaria)
 
Molemmat koko rahan arvoisia.