Yleistä keskustelua musiikista ›

Ajattelin että jos Irwinin levyt listattiin, niin voitaisiin samantien listata vähintäänkin yhtä kovan jätkän levyt, eli Juicen. Juice on suomalaisista vanhankoulukunnan rokkareista oma henkilökohtainen suosikki!
 
Eli juicelta on myös turhan vaikeaa valita viisi suosikki biisiä niin otetaan viisi levyä:
 
-Juice Leskinen Slam - Tauko 1
-Juice Leskinen & coitus int. - Per Vers, runoilija
-Juice Leskinen Grand Slam - Yölento
-Juice Leskinen Slam - Ajan Henki
-Juice Leskinen Grand Slam - Boogiteorian alkeet ala-asteella
 
+ lisä maininta voidaan antaa näin joulun alla juicen (Slam) joululevylle "Kuusessa ollaan"! Se on ihan hupaisa.

Tämän päivän iltalehden lööppi:
 
Sairas Juice: "En jätä viinaa."
 
Sääli, hoitaisi nyt terveyden kuntoon.

Tämän päivän iltalehden lööppi:
 
Sairas Juice: "En jätä viinaa."
 
Sääli, hoitaisi nyt terveyden kuntoon.
 
Vähän myöhäistä.

Kuten olen joskus aiemminkin sanonut, niin varsinkin Grand Slamin levyt ovat ikäiselleni sellaista nuoruuden soundtrackia ja peruskauraa Eppu Normaalin ja Popedan ohella, että siihen on vaikea suhtautua objektiivisesti. Kaikki levyt Sivilisaatiosta Yölentoon ovat oikein hyviä, vaikka jokaiselta heikkojakin hetkiä löytyy. Sama vika on tietysti vaivannut kaikkia muitakin Juicen levyjä ja bändejä.
 
Grand Slamia edeltävä tuotano on tietysti ihan yhtä hyvää ja jopa parempaakin. Kyllähän Juicekin teki homman selväksi jo kahdella ensimmäisellään -eli Coitus Int. ja Per Vers, runoilija- levyllään. Mutta mihinkään paremmuusjärjestykseen en miehen levyjä pane, Grand Slam nyt sattuu olemaan se tärkein kokoonpano itselleni, vaikkei välttämättä paras olekaan.
 
Taisi vain Juicenkin ympärille kerääntyä liikaa siipiveikkoja ja jeesmiehiä, jotka pönkittivät miehen suuruutta esittämättä minkäänlaista kritiikkiä mistään. Leskinen tarvitsisi rinnalleen jonkun yhtä lahjakkaan ja itsepäisen taiteilijan kuin hän itse on. McCartney-Lennon -tyyliin. Alatalo-Rinne -kaksikko jossain määrin kai oli sellainen. Ehkä Tikanmäkikin?
 
EDIT: Lisätään vielä sen verran, että Soundin Minä, sunnuntailapsi -dvd:n arvostelussahan hyökättiin tosi vahvasti Alatalo-Rinnettä vastaan. Että Juice ei olisi tarvinnut moisa verenimijöitä ympärilleen (tjsp.). Rinteen Juice on-Juice off -kirja antaa asiasta luonnollisesti ihan toisenlaisen kuvan.

Vähän myöhäistä.
 
En haluaisi ennustaa, mutta Juicen 60:set voi olla siinä ja siinä.

Eli juicelta on myös turhan vaikeaa valita viisi suosikki biisiä niin otetaan viisi levyä:
 
-Juice Leskinen Slam - Tauko 1
-Juice Leskinen & coitus int. - Per Vers, runoilija
-Juice Leskinen Grand Slam - Yölento
-Juice Leskinen Slam - Ajan Henki
-Juice Leskinen Grand Slam - Boogiteorian alkeet ala-asteella
 
Top5:
-Tauko Trilogia I-III (voin sanoa mun mielestä juicen musiikillista kulta-aikaa. Orkesteri loistava, materiaali loistavaa)
-Pyromaani palaa rikospaikalle (ensimmäinen levy, jolla valtonen soittaa skebaa. loistavaa materiaalia ja kitarointia.)
-Ajan Henki (levy, jolta löytyy kuumaa tuhkaa kappale ei voi olla huono)

Mulla on ainoastaan Juicen 'Sietämätön mies' C-kasettiäänitteenä.
En ole oikein ääniteostajatyyppiä, jostain syystä.

Tämän päivän iltalehden lööppi:
 
Sairas Juice: "En jätä viinaa."
 
Sääli, hoitaisi nyt terveyden kuntoon.
 
Mutta kattokaas uusimman OHO-lehden lööppi Juicesta: 'Jätin jälleen viinan'
- Ilmeisesti juju on siinä, että IL:n toimittaja haastatteli toissapäivänä klo 17-20 ja Oho-gonzojournalisti seuraavana aamuna klo 10-11.45 ?

- Ilmeisesti juju on siinä, että IL:n toimittaja haastatteli toissapäivänä klo 17-20 ja Oho-gonzojournalisti seuraavana aamuna klo 10-11.45 ?
 
Heh heh... Varmaan just noin. "Mä en enää koskaan juo mitään."

-Pyromaani palaa rikospaikalle (ensimmäinen levy, jolla valtonen soittaa skebaa. loistavaa materiaalia ja kitarointia.)
 
Ei kun viimeinen. Tuolla levyllä juuri vaihtui Sakari Kuosmanen kitaristiksi (soittavat molemmat sillä). Seuravilla levyillä taisi olla jo Yliaho.
 
Itse pidän eniten 70-luvun levyistä. Grand Slam alkoi olla jo vähän turhan suureellinen orkesteri (Suomen E-Street Band). En osaa pistää Coitus Intiä, Juicea ja Slamia järjestykseen.

Grand Slam alkoi olla jo vähän turhan suureellinen orkesteri (Suomen E-Street Band).
 
Tuo on varmasti totta. Tuossa vaiheessahan Leskinen itse alkoi muuttua instituutioksi. Kahden ensimmäisen levyn anarkistisuudessa (siis Coitus int.) soittonsa puolesta on kyllä sellaista viehätystä, että sitä ei myöhemmissä bändeissä ollut. Amatöörit saavat tosinaan hienoa jälkeä aikaan.

Juice on suomalaisista vanhankoulukunnan rokkareista oma henkilökohtainen suosikki!
 
Sinun pitäisi tulla tänne asumaan

En haluaisi ennustaa, mutta Juicen 60:set voi olla siinä ja siinä.
 
Sepä tässä harmittaa, että olet ehkä jopa oikeassa.
 
Grand Slam alkoi olla jo vähän turhan suureellinen orkesteri
 
Tai ainakin suuri.
 
Mutta asiaan. Oma suosikkini löytynee kyllä 80-luvulta mutta mihin järjestykseen ne pistää, se on toinen juttu.
Parasta tänään, siis:
1. Boogieteorian alkeet (huumorirallit sikseen, kuunnelkaa biisit Tampereen aamu, Viime yönä ennen kahta sekä Elämänuraa).
2. Ajan henki.
3. Yölento.
 
BubblinŽunder: Tauko II, Sinä.
 
EDIT. Ai perkel, piti olla top 5. No annetaan noille tauolle ja siulle sijaluvut neljä ja viisi.
 
Nyt bubblinŽunder: Tauko I, Keskitysleirin ruokavalio.

-Juice Leskinen Grand Slam - Boogiteorian alkeet ala-asteella

 
So. Boogieteorian alkeet peruskoulun ala-astetta varten. (Lyhyt oppimäärä).

-Juice Leskinen Grand Slam - Boogiteorian alkeet ala-asteella
 

So. Boogieteorian alkeet peruskoulun ala-astetta varten. (Lyhyt oppimäärä).
 
Sori, mun virhe
 
Juice on suomalaisista vanhankoulukunnan rokkareista oma henkilökohtainen suosikki!

Sinun pitäisi tulla tänne asumaan
Joo sielt juankoskelta hän on kotosin mut Tampereella taitaapi majailla nykyään.

Kyllä Juicen paras levy taitaa olla Minä.
Taivaan kappaleita voisi olla kakkosena listalla.
Per Vers, Runoilija , Yölento ja Viidestoista Yö (Tauko III) jakavat kolmannen sijan.
 
Juice on ehdottomasti suomen paras sanoittaja. Musiikkikin on varsin kelvollista ja
etenkin se sopii erinomaisesti Juicen teksteihin.

Kyllä Juicen paras levy taitaa olla Minä.
Taivaan kappaleita voisi olla kakkosena listalla.
Per Vers, Runoilija , Yölento ja Viidestoista Yö (Tauko III) jakavat kolmannen sijan.
 
Juice on ehdottomasti suomen paras sanoittaja. Musiikkikin on varsin kelvollista ja
etenkin se sopii erinomaisesti Juicen teksteihin.
 
Suomalainen huippulahjakkuus, verbaalikko, ajattelija ja biisientekijä.

Hyvii biisei on kyll Juice väsänny, taitava muusikko ja harmittaa jos ukko delaa ennenku kerkeen hänet missään näkemään tai tapaamaan. Kaukainen setä kuitenkin kyseessä.
 
Saahan nähdä millon kaljuunnun. Perkeleen sukuvika, kaikilta lähtee letti pois ja kaikki ollaan yhtä karseen näkösiä viinaan meneviä ukkeleita.

1) Ajan henki
-Kova kokonaisuus
-Kuumaa Tuhkaa
 
2) Per Vers Runoilija
-kovia ralleja
-bassot aivan loistavat
 
3) Tauko I
-Kovia biisejä koko levy täys! (Minea, Kehtolaulu hirtetylle, pilvee pilvee...)
 
4) Dokumentti
-Omalla tavallaan jännä levy.
 
5) L
-sanoituksellisesti todella timangia tavaraa

1) Ajan henki
-Kova kokonaisuus
-Kuumaa Tuhkaa

 
Sekä:
- Myrkytyksen oireet
- Syys
- Kone
 
Erinomaisen kovia biisejä kaikki. Tosin selvää hittiä levyltä ei löytynyt, ja tässä lie syy siihen miksi tuota ei aina muisteta eikä täälläkään mainita.
Tuo Kuumaa tuhkaa on kyllä omakin mieliraitani ko. albumilta
 
EDIT. Eikö täällä jumalavita ole vielä mainittu myöskään Pyromaani palaa rikospaikalle-levyjä, joka sisältää mm:
- Aamu alkaa A:lla
- Mimosan hipiä
- Pyhä toimitus
- Musta aurinko nousee.